Audiomedia Oy

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: EU ulotti toimivaltaansa liian pitkälle metsäaloitteissa

Jaa
Kai Mykkänen seisomassa puistomaisissa maisemissa
Kai Mykkänen

Ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan seuraavan komission on muutettava suuntaa enemmän maa- ja metsätaloutta ymmärtävään suuntaan. – Tämä on seurausta siitä, että nykyisen komission kiihdyttämä Green Deal - ajattelu on saanut vahvan poliittisen vastavoiman. Ilmastopolitiikan päätavoite päästä eroon fossiilisista ja saada Eurooppa ilmaston kannalta kestävälle uralle, mutta se tulee tehdä nykyistä tasapainoisemmalla tavalla.

–Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal. Se viestii selkeää painopisteen muutosta Suomen kannalta edulliseen suuntaan, kun ilmastopolitiikan keinoja katsotaan monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin.

Mykkäsen mukaan Suomi tekee metsäasioissa vahvaa edunvalvonnan yhteistyötä Ruotsin kanssa.  – Pyrimme entistä vahvemmin ennakolliseen vaikuttamiseen, kun seuraavan komission työohjelma on nyt kirjoitusvaiheessa. Haluamme vaikuttaa ajoissa ja olemaan hallituksessa yhteneväisiä.

–Olen tuonut ministerineuvostoissa Suomen kantoja vuoden 2040 - ilmastotavoitteisiin, maa- ja metsäperäisten nielujen määrään, teollisen hiilen sidontaan ja ydinvoimateknologian vahvempaan kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Hallitus ei ohjaa puunhankintaa

Kun teollisuudessa siirrytään nopeasti fossiileista sähköön perustuviin prosesseihin, Mykkäsen mukaan Suomessa päästään 30 vuodessa selvästi alle puoleen siitä fossiilisten päästöjen tasosta, mikä oli 2000 - luvun alkupuolella. – Metsien ja maankäytön nettonielun suhteen on paljon parannettavaa verrattuna siihen, mitä sen kuviteltiin olevan viisi vuotta sitten. Hiilinielu on samaan aikaan pienentynyt ja nettopäästöt nieluarvion huomioiden ovat poukkoilleet ilman sanottavaa edistystä.

–Olen hakenut keskitien ratkaisuja, miten voimme tuoda ympäristövastuuta markkinatalouteen järkevin ja kohtuullisin keinoin ja päästä eroon nykyisestä polarisoivasta metsäkeskustelusta.

Mykkäsen mukaan nielujen pienenemiseen on monia syitä, kuten Venäjän puun tuonnin korvaaminen ja myös laskentamenetelmien muuttuminen. – Minun viestini metsänomistajille on se, että syyllistämiseen ilmastoasioissa ei ole kenelläkään varaa. Suomalaiset metsänomistajat ovat hoitaneet metsiään parhaan tietonsa mukaan, ja jokainen valitsee tulevaisuudessakin parhaana pitämänsä keinon hoitaa metsiään.

–Emme kuvittele hallituksessa, että meillä olisi mitään järkeviä keinoja ohjata metsänomistajien ja puunostajien päätöksiä, miten paljon vuositasolla omistajat myyvät ja teollisuus ostaa puuta. Nielujen osalta tulemme tarkastelemaan harvennushakkuiden metsähoito-ohjeistusta ja arvioimme, voidaanko metsätyyppistä riippuen hakkuiden kiertoaikoja mahdollisesti pidentää metsähoito-ohjeistuksella, arvioi Mykkänen.

EU ulotti toimivaltaa liian pitkälle metsäaloitteissa

Nykyisen komission ilmasto- ja luontoaloitteissa on menty Mykkäsen mukaan liian yksityiskohtaisiin velvoittaviin säädöksiin. - EU:n toimivaltaa ei tulisi ulottaa niin pitkälle, kuten on käynyt esimerkiksi ennallistamis- ja metsäkatoasetuksissa sekä biodiversiteettikysymyksissä.

–Komission liiallisen sääntelyn pikkutarkkuuteen on tullut nyt vastaliike. Hyvä esimerkki on metsäkatoasetuksessa kohta, jolla yritetään määrätä yhden maatilan talousrakennuksen rakentamista, millä ei Suomen metsien mittakaavassa ole mitään merkitystä. Tämä kuvaa sitä säätelymaniaa, mikä EU:ssa on vallalla.

Rahoittajia sitovassa taksonomiassa puututtiin Mykkäsen mukaan yksityiskohtaisesti metsien käyttötapoihin. – On tärkeää, että seuraava komissio ja parlamentti ottaisivat uuden asenteen läheisyysperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen. EU:n tulee olla vahva muutamissa isoissa linjoissa ja jättää yksityiskohdat kansallisesti päätettäviksi.

Suomen metsät eivät voi sitoa muiden päästöjä

Kun jäsenmaat ovat sopineet EU:n yhteiseen ilmastolakiin nettovähennystavoitteet, niissä maaperän ja metsien nieluilla on iso merkitys. - Yksittäisellä jäsenmaalla ei voi olla velvoitteita kuin omalla tontillaan, joten Suomen metsät eivät voi sitoa muiden päästöjä omien lisäksi. 

–Jos meillä syntyisi nielualijäämää taakanjakosektorille, lainsäädännön mukaan alijäämä tulisi täyttää hankkimalla päästöyksiköitä. Kun olemme käyneet tästä keskusteluja ilmastokomissaari Wopke Hoekstran kanssa, sanoisin, että komissiolla ei ole tavoitteena päästä sakottamaan Suomea, vaan siitä kertyy ongelmia enemmänkin EU:lle. 

Venäjän puuntuonnin korvaaminen on Mykkäsen mukaan poikkeuksellinen tekijä muihin jäsenmaihin verrattuna, mikä pitää huomioida mahdollisen alijäämän laskennassa. – Myös laskentasääntöjen tasapuolisessa tulkinnassa on paljon tehtävää. Kun verrataan esimerkiksi Ranskan alijäämää suhteessa heidän tavoitteisiinsa, ne ovat mittakaavaltaan sellaisia, että Suomi ja Ruotsi yhdessäkään eivät pystyisi niitä kattamaan.

Arvio metsäaloitteiden kokonaisvaikutuksista puuttuu

Kun metsiin vaikuttavia aloitteita tulee eri suunnista, Mykkäsen mukaan niiden kokonaisvaikutusten arvio on jäänyt jäsenmaiden tehtäväksi. - Komissio ei ole pystynyt eikä yrittänytkään rakentaa vaikutuksista kokonaisuutta.

-Esimerkkinä voi mainita kauppaneuvotteluiden seurannaisena syntyneen metsäkatoasetuksen, jonka tavoite oli vaikuttaa Brasilian sademetsien hakkuiden rajoittamiseen. Kun samaan aikaan Euroopassa keskustellaan ennallistamisasetuksesta, biodiversiteetistä, taksonomiasta ja vanhojen metsien suojelusta, ei ihme, että kokonaiskuvaa vaikutuksista ei synny.

Kun metsäaloitteita on laadittu osana ilmastopolitiikan tavoitteita, Mykkäsen mukaan on jouduttu kulkemaan kansallisen metsäpolitiikan kompetenssin kannalta veteen piirretyllä viivalla. – Kun EU:ssa yritetään sopia joistakin luontoon, ympäristöön ja ilmastoon liittyvistä asioista, on puhuttava metsien käyttöön liittyvistä suurista linjoista.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kai Mykkänen
kai.mykkanen@gov.fi

Kuvat

Kai Mykkänen seisomassa puistomaisissa maisemissa
Kai Mykkänen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

YTT Juhani Wiio: Median metsäuutisoinnista puuttuu kokonaiskuva – Toimittajien side metsään katkennut22.5.2024 08:16:10 EEST | Artikkeli

Metsäuutisointia tutkineen YTT Juhani Wiion mukaan erityisesti suurien mediatalojen, tulisi tarkastella metsäkysymyksiä kokonaisvaltaisesti, eikä vain yhden vallalla olevan asenneilmaston kautta. – Metsä ja siihen perustuva talous ovat hiilinielun ja suojelun lisäksi edelleen osa suomalaista elämänmuotoa ja suomalaisten toimeentuloa. On tärkeää, että kaikki osapuolet kokevat tulevansa kuulluksi valtamedioissa sirpaleisen sosiaalisessa mediassa esiintyvän ajoin aggressiivinen keskustelun vastapainoksi. –Sama koskee metsiin liittyvää tutkimusta, jolta näin yhteiskuntatieteilijänä kaipaisi enemmän kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka lisäisi monipuolista ymmärrystä metsistä. Kun seuraa somen metsäkeskustelua, saa vaikutelman, että jotkut tutkijatkin ovat ottaneet siinä omaa yhtä totuuttaan puolustavan ideologisen osapuolen roolin. Kun tarjolla on sirpalemaista, joskus vastakkaistakin metsätietoa, kokonaiskuva hämärtyy, muistuttaa Wiio. Media luo metsäkuvaa Taloustutkimuksen tutkimuksie

Metsäteollisuuden Kaisu Karvala: Metsäbiotalous seuraavaan komission ohjelmaan8.5.2024 11:01:14 EEST | Artikkeli

Metsätalous vahvemmin ilmastostrategiaan Metsäteollisuus ry:n EU-asioiden johtajan Kaisu Karvalan mukaan tavoitteena on saada metsätalous vahvemmin mukaan seuraavan komission ohjelmaan. – Tavoitteemme on saada kirjaus biotalouden merkityksestä eurooppalaiselle omavaraisuudelle sekä strategiselle autonomialle seuraavan komission 5-vuotisagendalle. Tässä meillä on samanlainen tahtotila ja tavoite hallituksen kanssa. –Vaikka komission 2040-tiedonanto on selvästi parempi kuin komission muut viime kauden tiedonannot, olen yrittänyt hillitä sitä intoa, että kaikki muuttuisi ympäristöasioista vastanneen komissaari Franz Timmermansin komissiosta lähdön jälkeen. Komission lainsäädäntöä kirjoittavat virkamiehet istuvat edelleen paikallaan ja joillain heistä saattaa olla lähtökohtaisesti negatiivinen käsitys metsäteollisuudesta. Vaikka poliittinen tahtotila on nyt aiempaa parempi, on meidän silti keskityttävä lainsäädännön yksityiskohtiin, muistuttaa Karvala. Metsäteollisuudessa on meneillään pal

Metsänomistajien enemmistö turhautunut metsäkeskusteluun2.5.2024 12:14:46 EEST | Artikkeli

Vain joka neljäs metsänomistaja on tyytyväinen Suomessa käytävään voimakkaaksi koettuun metsäkeskusteluun. – Metsänomistajien enemmistön mielestä keskustelussa tulisi käsitellä nykyistä enemmän metsänomistajia, taloutta ja työllisyyttä, sanoo Taloustutkimuksen Tommi Saarnio. –Toinen tärkeä tutkimuksen johtopäätös on, että enemmistö metsänomistajista kokee metsäkeskustelun tarkoituksenhakuisena, tunnepitoisena ja metsänomistajia syyllistävänä, eikä tasapuolisena ja tosiasioihin pohjautuvana. Aiempien tutkimusten tapaan myös tässä toistuu se, että metsäkeskustelua pidetään tunteikkaana, muttei tosiasioihin pohjautuvana. – Vain vajaa viidennes metsänomistajista kokee metsäkeskustelun tosiasioihin pohjautuvana ja vielä harvempi kokee sen tasapuolisena. –Tulosten perusteella tuntuu siltä, että metsäomistajat ovat aika turhautuneita nykyiseen keskusteluun. He kokevat, että heitä ei kuunnella, metsäala ei osallistu tarpeeksi näkyvästi keskusteluun ja että muut hyötyvät keskustelusta. Metsäala

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: Biotalouden merkitys ilmastopolitiikassa kasvaa10.4.2024 07:20:00 EEST | Tiedote

Ympäristöministeri Kai Mykkänen haluaa biotalouden nousevan vahvasti uuden EU:n komission ohjelmaan. – Uskon, että biotalous nähdään siinä nykyistä kattavammin ja myönteisemmässä valossa myös osana teollisuuspolitiikkaa. Komissio on havahtumassa nyt aiempaa vakavammin eurooppalaisen omavaraisuuden turvaamisen myös teollisuusmateriaaleissa, johon biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia korvaamaan fossiilisia materiaaleja. –Me tähtäämme siihen, että vuoden 2040 ilmastotavoitteiden laatimista koskevassa vaikuttamisessa biotalous on isossa roolissa. Se on meille tärkeä mahdollisuus, koska Suomi on selkeästi edelläkävijä näissä hankkeissa. Mykkänen näkee biotalousstrategiassa ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä vilkkuvaa valoa tunnelin päässä. – Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal, mikä viestii selkeää painopisteen muutosta myös Suomen kannalta edulliseen suuntaan. –Myös ilmastokomissaari W

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye