Tampereen yliopisto

Väitös: Kokemus omalääkäristä turvaa terveydenhuollon palvelujen käyttöä ja lisää tyytyväisyyttä niihin

Jaa

LL Emmi Lautamatin väitöstutkimus paljastaa uutta tietoa omalääkärin luoman hoidon jatkuvuuden merkityksestä suomalaisessa terveydenhuollossa. Kokemus omalääkäristä turvaa terveyskeskus- ja sairaalapalvelujen käyttöä tilanteessa, jossa palvelujen saatavuus on heikkoa. Se myös lisää tyytyväisyyttä terveyspalveluita kohtaan ja tukee lääkitysten säännöllistä käyttöä.

Emmi Lautamatti
Emmi Lautamatti Kuva: Timo Lautamatti

Hoidon jatkuvuudella tarkoitetaan hoitoa, joka jatkuu saman terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, vaikka hoidettava vaiva vaihtuisi. Näin muodostuu luottamuksellinen ja jatkuva hoitosuhde. Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuudella on kansainvälisissä julkaisuissa todettu olevan useita hyötyjä: potilas elää pidempään, hän välttää vältettävissä olevat sairaalahoidot, on tyytyväisempi terveydenhuoltoon ja hänen terveytensä on parempi.

– Halusin selvittää, toteutuvatko hoidon jatkuvuuden erinomaiset edut omalääkärikokemuksen kautta myös suomalaisessa terveydenhuollossa, Emmi Lautamatti toteaa.

Väitöstutkimus perustuu Terveys, hyvinvointi ja ihmissuhteet Suomessa (Health and Social Support (HeSSup)) -kyselyn aineistoon. Postikyselyt toteutettiin samoille vastaajille vuosina 1998, 2003 ja 2012. Tutkimusryhmällä on vastaajien lupa yhdistää kyselytiedot valtakunnallisiin rekistereihin, joista tutkimuksessa käytettiin Hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) hoidonpäättötietoja.

– Väitöstutkimuksessa käytetty omalääkäri-termi on otettu kyselylomakkeelta. Vastaajat ovat raportoineet sen hetkisen käsityksensä mukaisesti, onko vai eikö heillä ole kotikuntansa terveyskeskuksessa niin sanottua omalääkäriä. Termin käyttöön ei siis liity kannanottoa minkään palvelujen järjestämistavan puolesta tai vastaan, Lautamatti huomauttaa.

Tutkimus osoitti, että vastaajan omalääkärikokemus oli yhteydessä runsaampaan terveyskeskus- ja sairaalapalvelujen ilmoitettuun käyttöön, vaikka sairastavuus oli huomioitu.

– Kokemus omalääkäristä vaikuttaa turvaavan terveyskeskus- ja sairaalapalvelujen käyttöä tilanteessa, missä palvelujen saatavuus on ollut haasteena. Terveyspalveluita käyttämällä on mahdollista ehkäistä ja hoitaa sairauksia tehokkaasti, mikä puolestaan edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä, Lautamatti toteaa.

Omalääkärikokemus oli myös yhteydessä tyytyväisyyteen terveydenhuollon palveluihin sekä lääkkeiden säännölliseen käyttöön. Lisäksi omalääkärikokemuksella oli yhteys Hilmosta kerättyihin sairaalapäiviin, joka hävisi, kun terveydelliset seikat huomioitiin analyysissä.

– Terveydellisten syiden kuuluukin määrittää sairaalahoidon tarve, kun terveydenhuolto on laadukasta. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että hoidon jatkuvuus Suomessa ei ole niin vahvaa, että sillä olisi merkitystä sairaalahoidon määrään. Kansainvälisten tutkimusten mukaan hoidon jatkuvuutta vahvistamalla on mahdollista vähentää erikoissairaanhoidon käyttöä, Lautamatti kertoo.

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella kokemus omalääkäristä on Suomessa yhteydessä samoihin etuihin, mitä hoidon jatkuvuudella on todettu olevan muualla maailmalla.

– Hoidon jatkuvuuden tilanne on Suomessa heikko. Se tulisi nostaa perusterveydenhuollon kehittämisen keskiöön ja kirjata velvoittavana Suomen lakiin. Tutkimukseni tukee näyttöä hoidon jatkuvuuden hyödyistä myös Suomessa. Meillä on jo keino korjata terveydenhuoltoa, otetaan sen koko potentiaali käyttöön, Lautamatti kehottaa.

Emmi Lautamatti on Kirkkonummelta kotoisin oleva yleislääketieteen erikoislääkäri, jonka sydän kuuluu perheen lisäksi perusterveydenhuollolle ja sen kehittämiselle. Lautamatti toimii tällä hetkellä Pirkanmaan hyvinvointialueella koulutusylilääkärinä Lääketieteen koulutuksen yksikössä TKIO:n toimialueella.

Väitöstilaisuus perjantaina 26. huhtikuuta

LL Emmi Lautamatin yleislääketieteen oppialaan kuuluva väitöskirja Omalääkärin yhteys terveyspalvelujen käyttöön ja tyytyväisyyteen sekä lääkityksen säännölliseen käyttöön tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.4.2024 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Juha Auvinen, Oulun yliopisto. Kustoksena toimii professori Markku Sumanen, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Emmi Lautamatti
emmi.lautamatti@tuni.fi

Kuvat

Emmi Lautamatti
Emmi Lautamatti
Kuva: Timo Lautamatti
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Silkkipaperia ohuemmilla lasereilla ratkotaan tietoliikenteen, ilmastotutkimuksen ja lääketieteen haasteita31.10.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Miten valmistaa jotain, mitä ei voi nähdä paljain silmin tai koskettaa käsin? Heidi Tuorila etsii vastauksia tähän kysymykseen väitöstutkimuksessaan, joka käsittelee mikrometrikokoisten lasersirujen kehittyneitä valmistusmenetelmiä. Näillä hädin tuskin paljaalla silmällä näkyvillä siruilla voidaan luoda uuden sukupolven monikäyttöisiä valoa hyödyntäviä puolijohdepiirejä. Siruja voidaan käyttää esimerkiksi älykelloissa ja datakeskuksissa, mutta niitä on vaikea valmistaa.

Väitös: Kulttuurisen selviytymisen ymmärtäminen vaatii yhteisöllistä tietoa29.10.2024 08:15:00 EET | Tiedote

Ihmisten selviytymistä ja selviytymiskykyisyyttä lähestytään usein yksilötason ilmiönä. Selviytymisellä on kuitenkin myös kulttuurinen ulottuvuutensa, joka tulee huomioida ekologisessa siirtymässä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Miina Kaartinen syventyi väitöstutkimuksessaan selviytymiseen monitieteisenä ilmiönä. Tutkimuksen tuloksena syntyi jäsennys kulttuurisesta sosiaalityöstä.

Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä24.10.2024 15:56:57 EEST | Tiedote

Lähi- ja etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etä- että lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan.

Tulevaisuuden terveydenhuollon ammattilainen taitaa robolukutaidon24.10.2024 14:38:59 EEST | Tiedote

Robottilukutaito on tulevaisuuden taito. Tällä hetkellä terveydenhuollon palvelurobotteja käytetään muun muassa opastustehtävissä, etähoidossa, kuntoutuksen apuna ja logistisissa tehtävissä. Terveydenhuollossa sovelletut robotit eivät vaadi vain digilukutaitoa, vaan erityistä robolukutaitoa, jossa robotin kanssa työskentelevä osaa paitsi toimia digitaalisessa ympäristössä, myös lukea laitetta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye