Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltamateriaalia haetaan ja jaetaan laajasti Tor-verkossa – käyttäjille on tarjolla myös apua
Pimeäksi verkoksi kutsuttu Tor-verkko mahdollistaa päivittäin miljoonille internetin selailun nimettömänä. Anonymiteettiä käytetään myös rikollisiin tarkoituksiin. Verkossa levitetään valtavia määriä esimerkiksi lapsiin kohdistuvaa laitonta seksuaaliväkivaltamateriaalia. Tor-verkon sisältöjä viiden vuoden ajan tutkinut monitieteinen kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt uusia keinoja puuttua käyttäjien toimintaan.

Tor-verkko (The Onion Router) salaa viestinnän alkuperän, joten sen avulla voidaan välttää valvontaa ja varmistaa sensuroimaton tiedonkulku sekä anonyymien ja jäljittämättömien verkkosivustojen luominen ja ylläpitäminen. Juuri julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivaltamateriaalin levityksen laajuutta, hakumääriä ja käyttäjäkantoja on tutkittu näin perusteellisesti.
Tampereen yliopiston johtamassa tutkimuksessa läpikäytiin vuosien 2018–2023 välisenä aikana 176 683 Tor-verkossa toimivaa onion-verkkotunnusta. Tutkijat havaitsivat, että pelkästään vuonna 2023 yksi viidestä näistä sivustoista jakoi lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltamateriaalia. Tämä materiaali oli helposti löydettävissä 21:llä Torin 26 suosituimmasta hakukoneesta, joista neljä jopa mainosti kiellettyä sisältöä etusivullaan.
Tutkimus ""Investigating child sexual abuse material availability, searches, and users on the anonymous Tor network for a public health intervention strategy"julkaistiin Scientific Reports -lehdessä 3.4.2024.
Hakukäyttäytymistä seurattiin Tor-verkon hakukoneella
Tampereen yliopiston Network and Information Security Groupissa (NISEC) työskentelevä tutkijatohtori Juha Nurmi johti tutkimusta ja analysoi Tor-verkon sisältöä ja hakukäyttäytymistä. Hän toimi myös tutkimusartikkelin pääkirjoittajana.
Nurmi kehitti kymmenen vuotta sitten Ahmia.fi-hakukoneen toimimaan Tor-verkon hakukoneena.
– Ohjelmoin hakukoneen suodattamaan automaattisesti lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltamateriaalia koskevat hakutulokset ja ohjaamaan tällaista sisältöä etsivät käyttäjät omahoito-oppaisiin. Huolimatta näistä toimenpiteistä, merkittävä osa käyttäjistä pyrkii edelleen löytämään laitonta materiaalia hakukoneeni kautta, kertoo Nurmi.
Tutkijat analysoivat Ahmia-hakukoneen 110 133 715 hakuistuntoa ja huomasivat, että 11 % hakuistunnoista kohdistui selkeästi alaikäisiä seksualisoivaan materiaaliin.
– Yksi eniten käytetyistä hakusanoista oli "child porn". Tarkemmassa seksuaalimateriaalihakujen tarkastelussa, jossa 479 555 hakuistuntoa paljasti suoraan haettavan iän, ilmeni, että esimerkiksi 40 % hauista kohdistui 11-vuotiaisiin tai sitä nuorempiin ja 54 % 12–16-vuotiaisiin, täsmentää Juha Nurmi.
Käyttäjille tarjottiin mahdollisuus hakea apua
Yksi tutkimuksen lähtökohdista oli etsiä keinoja puuttua laittomaan ja haitalliseen toimintaan Tor-verkossa. Tutkimus tarjoaa puuttumisen lisäksi apua käyttäjille.
Tutkimuksessa lapsia seksualisoivia hakuja Ahmia.fi:ssä tekevät tunnistettiin ja ohjattiin vastaamaan kyselyyn. Pelkkä kyselyyn vastaaminen kestää 15–20 minuuttia ja on jo itsessään puuttumista laittomaan käytökseen. Yli vuoden ajalta täytettyjä kyselyitä kertyi 11 470.
Tuloksista selviää, että 65 % vastanneista oli nähnyt itse vastaavaa materiaalia jo lapsena. Puolet vastaajista näki sitä ensin vahingossa, mikä osoittaa, että materiaalia on hyvin saatavilla. Käyttäjistä 48 % kertoi haluavansa lopettaa laittoman väkivaltamateriaalin katselun. Heistä osa haki apua Tor-verkon kautta, ja omahoito-oppaat olivat suosittuja.
– Tutkimuksemme löytää yhteyksiä väkivaltamateriaalin katselun ja riippuvuuden välillä. Avun hakeminen korreloi katselun keston ja taajuuden kanssa sekä masennuksen, ahdistuksen, itsensä vahingoittamiseen liittyvien ajatusten, syyllisyyden ja häpeän lisääntymisen kanssa. Osa on hakenut apua, mutta heistä jopa lähes 74 % ei sitä koe saaneensa, Nurmi kertoo.
Tuoreessa kliinisen psykiatrian tutkimuksessa nettiterapiamuodot, kuten Bridge-hanke, on todettu toimiviksi ihmisille, jotka ovat seksuaalisesti kiinnostuneita lapsista ja jotka kuluttavat lapsiin liittyvää laitonta materiaalia. Nurmen ja kumppaneiden tutkimuksessa suora puuttuminen kyseisen materiaalin hakemiseen sai käyttäjät vastaamaan kyselyyn ja toisaalta vahvistamaan avun tarpeen.
Mukana eri alojen tutkijoita
Tutkimus yhdisti tietoturvan, tietojenkäsittelytieteen, kriminologian, psykologian ja yhteiskunnallisia teemoja. Vertaisarvioijat antoivat erityistä kiitosta artikkelin kyvylle paikata tutkimustiedon aukkoja, tarkentaa menetelmiä ja yhdistää nämä tiedot arvokkaaksi kokonaisuudeksi.
Monitieteiseen tutkimukseen osallistui tutkijoita Suomesta,Espanjasta ja Yhdysvalloista. Itä-Suomen yliopiston kriminologian professori Mikko Aaltonen vastasi kyselydatan tilastollisesta analyysistä. Espanjalaisen Spanish National Research Councilin David Arroyo ja yhdysvaltalaisen Rochester Institute of Technologyn professori Billy Bob Brumley osallistuivat artikkelin kirjoittamiseen. Lisäksi Suojellaan Lapsia -järjestön Tegan Insoll, Anna K. Ovaska, Valeriia Soloveva ja Nina Vaaranen-Valkonen auttoivat suunnittelemaan tutkimusta psykoterapian ja lainsäädännön kehittämisen näkökulmista ja analysoivat kyselyvastauksia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Nurmi
juha.nurmi@tuni.fi
Kuvat


Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme