Biosimilaarien tuomat säästöt lääkekustannuksiin toteutuivat Suomessa vain osittain
Biosimilaarit ovat biologisten lääkkeiden vaihtokelpoisia valmisteita, joilla pyritään hillitsemään lääkekustannuksia. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen perusteella niiden koko säästöpotentiaali ei ole toteutunut Suomessa. Paremmin toteutettu hintakilpailu olisi voinut tuoda lääkekorvauskuluihin yli 180 miljoonan lisäsäästöt. Arvio esitetään Tampereen yliopiston ja Yliopiston Apteekin tutkimusyksikön tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kahden biologisen lääkkeen hintakehitystä sekä korvattavuuskäytäntöjä Suomessa ja Virossa vaihtokelpoisten biosimilaarien tultua markkinoille.
Laajassa käytössä olevien biologisten lääkkeiden biosimilaariversiot tuottivat arviolta 102 miljoonan euron säästöt Suomen lääkekustannuksissa vuosina 2018–2021.
Lääkärilehdessä julkaistu tutkimus vertaili adalimumabin ja etanerseptin hintakehitystä ja korvauskäytäntöjä biosimilaarien tultua markkinoille Suomessa ja Virossa. Tutkimuksessa arvioitiin myös, miten lääkkeiden kustannukset olisivat Suomessa voineet kehittyä Viron kaltaisella korvausmenettelyllä. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto yhdessä Yliopiston Apteekin tutkimusyksikön kanssa.
Tutkimuksen mukaan säästö olisi voinut olla arviolta 183 miljoonaa euroa suurempi, mikäli hintakilpailu olisi Suomessa toteutettu yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin tapahtui Virossa.
– Tutkimuksemme osoittaa, että biosimilaarien tuoma säästöpotentiaali on aiemmin arvioitua suurempi, erityisesti kun hintakilpailun piiriin tulee kalliita ja kustannusvaikutuksiltaan merkittäviä lääkkeitä kuten adalimumabi ja etanersepti, toteaa lääketieteen tohtori ja reumatologian erikoislääkäri Jarno Rutanen Tampereen yliopistosta.
Suomessa hintaa ohjattiin hinnoittelusäännöllä, jonka mukaan biosimilaarin tuli olla 30 prosenttia alkuperäisvalmistetta edullisempi, jotta se voitiin hyväksyä lääkekorvausjärjestelmään. Tämän jälkeen hintakilpailu eteni kuitenkin Suomessa hitaasti. Virossa puolestaan otettiin vuonna 2019 käyttöön tarjouskilpailun luonteinen viitehinnoittelu, jonka myötä valmisteiden hinnat laskivat nopeasti 70–80 prosenttia.
Biosimiliaarien hoito- ja kustannusvaikutuksia tärkeä seurata
Säästöt syntyivät lääkkeiden hinnan alenemisesta, kun autoimmuunisairauksien hoidossa käytettäville adalimumabille ja etanerseptille oli tarjolla vaihtokelpoinen biosimilaari lääke.
Adalimumabi ja etanersepti ovat autoimmuunisairauksissa kuten nivelreumassa ja tulehduksellisissa suolistosairauksissa käytettyjä biologisia lääkkeitä, jotka ovat saaneet patenttisuojan päätyttyä hoidollisesti vaihtokelpoisia ja hinnalla kilpailevia biosimilaarivalmisteita.
– Autoimmuunisairaudet lisääntyvät Suomessa, jolloin biologisten lääkkeiden käyttö on merkittävästi lisääntynyt ja kustannukset ovat kasvaneet. Biosimilaarit ovat tuoneet helpotusta kasvaviin lääkekustannuksiin mahdollistamalla hintakilpailua lääkemarkkinoille, Rutanen toteaa.
Tutkimuksen seuranta-ajan jälkeen Suomi on muuttanut biologisia lääkkeitä koskevaa lainsäädäntöään. Vuosina 2024–25 on asteittain alkamassa biologisten lääkkeiden apteekkivaihto jolloin potilaan biologinen lääke vaihdetaan apteekissa edullisimpaan vaihtokelpoiseen valmisteeseen.
– Uudistuksen toivotaan edistävän hintakilpailua, laskevan lääkkeiden hintoja ja siten tuovan säästöjä valtion lääkekorvauskustannuksiin. Uudistus on kuitenkin laajuudeltaan ensimmäisiä maailmassa. Sen vuoksi on tärkeää seurata uudistuksen hoito- ja kustannusvaikutuksia, Rutanen toteaa.
Tutkimus
Adalimumabin ja etanerseptin hinnat laskivat Viroa hitaammin. Suom Lääkäril 2024; 79: e39219 www.laakarilehti.fi/e39219 (Julkaistu 4.4.2024).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistolehtori Jarno Rutanen, kliininen epidemiologia, Tampereen yliopisto
Lääketieteen tohtori ja reumatologian erikoislääkäri
jarno.rutanen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Piia Sormuselle talotekniikan professuuri28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme