Biosimilaarien tuomat säästöt lääkekustannuksiin toteutuivat Suomessa vain osittain

Jaa

Biosimilaarit ovat biologisten lääkkeiden vaihtokelpoisia valmisteita, joilla pyritään hillitsemään lääkekustannuksia. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen perusteella niiden koko säästöpotentiaali ei ole toteutunut Suomessa. Paremmin toteutettu hintakilpailu olisi voinut tuoda lääkekorvauskuluihin yli 180 miljoonan lisäsäästöt. Arvio esitetään Tampereen yliopiston ja Yliopiston Apteekin tutkimusyksikön tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kahden biologisen lääkkeen hintakehitystä sekä korvattavuuskäytäntöjä Suomessa ja Virossa vaihtokelpoisten biosimilaarien tultua markkinoille.

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Laajassa käytössä olevien biologisten lääkkeiden biosimilaariversiot tuottivat arviolta 102 miljoonan euron säästöt Suomen lääkekustannuksissa vuosina 2018–2021.

Lääkärilehdessä julkaistu tutkimus vertaili adalimumabin ja etanerseptin hintakehitystä ja korvauskäytäntöjä biosimilaarien tultua markkinoille Suomessa ja Virossa. Tutkimuksessa arvioitiin myös, miten lääkkeiden kustannukset olisivat Suomessa voineet kehittyä Viron kaltaisella korvausmenettelyllä. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto yhdessä Yliopiston Apteekin tutkimusyksikön kanssa.

Tutkimuksen mukaan säästö olisi voinut olla arviolta 183 miljoonaa euroa suurempi, mikäli hintakilpailu olisi Suomessa toteutettu yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin tapahtui Virossa.

– Tutkimuksemme osoittaa, että biosimilaarien tuoma säästöpotentiaali on aiemmin arvioitua suurempi, erityisesti kun hintakilpailun piiriin tulee kalliita ja kustannusvaikutuksiltaan merkittäviä lääkkeitä kuten adalimumabi ja etanersepti, toteaa lääketieteen tohtori ja reumatologian erikoislääkäri Jarno Rutanen Tampereen yliopistosta.

Suomessa hintaa ohjattiin hinnoittelusäännöllä, jonka mukaan biosimilaarin tuli olla 30 prosenttia alkuperäisvalmistetta edullisempi, jotta se voitiin hyväksyä lääkekorvausjärjestelmään. Tämän jälkeen hintakilpailu eteni kuitenkin Suomessa hitaasti. Virossa puolestaan otettiin vuonna 2019 käyttöön tarjouskilpailun luonteinen viitehinnoittelu, jonka myötä valmisteiden hinnat laskivat nopeasti 70–80 prosenttia.

Biosimiliaarien hoito- ja kustannusvaikutuksia tärkeä seurata

Säästöt syntyivät lääkkeiden hinnan alenemisesta, kun autoimmuunisairauksien hoidossa käytettäville adalimumabille ja etanerseptille oli tarjolla vaihtokelpoinen biosimilaari lääke.

Adalimumabi ja etanersepti ovat autoimmuunisairauksissa kuten nivelreumassa ja tulehduksellisissa suolistosairauksissa käytettyjä biologisia lääkkeitä, jotka ovat saaneet patenttisuojan päätyttyä hoidollisesti vaihtokelpoisia ja hinnalla kilpailevia biosimilaarivalmisteita.

– Autoimmuunisairaudet lisääntyvät Suomessa, jolloin biologisten lääkkeiden käyttö on merkittävästi lisääntynyt ja kustannukset ovat kasvaneet. Biosimilaarit ovat tuoneet helpotusta kasvaviin lääkekustannuksiin mahdollistamalla hintakilpailua lääkemarkkinoille, Rutanen toteaa.

Tutkimuksen seuranta-ajan jälkeen Suomi on muuttanut biologisia lääkkeitä koskevaa lainsäädäntöään. Vuosina 2024–25 on asteittain alkamassa biologisten lääkkeiden apteekkivaihto jolloin potilaan biologinen lääke vaihdetaan apteekissa edullisimpaan vaihtokelpoiseen valmisteeseen.

– Uudistuksen toivotaan edistävän hintakilpailua, laskevan lääkkeiden hintoja ja siten tuovan säästöjä valtion lääkekorvauskustannuksiin. Uudistus on kuitenkin laajuudeltaan ensimmäisiä maailmassa. Sen vuoksi on tärkeää seurata uudistuksen hoito- ja kustannusvaikutuksia, Rutanen toteaa.

Tutkimus

Adalimumabin ja etanerseptin hinnat laskivat Viroa hitaammin. Suom Lääkäril 2024; 79: e39219 www.laakarilehti.fi/e39219 (Julkaistu 4.4.2024).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yliopistolehtori Jarno Rutanen, kliininen epidemiologia, Tampereen yliopisto
Lääketieteen tohtori ja reumatologian erikoislääkäri
jarno.rutanen@tuni.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto julkisissa palveluissa edellyttää vastavuoroisuutta ja uusia hallintamalleja14.8.2025 13:45:29 EEST | Tiedote

Tekoälystä on tullut keskeinen teknologinen voimavara julkisella sektorilla. HM, Emmi Heinisuo tarkastelee väitöskirjassaan tekoälyn vastuullista käyttöönottoa julkisissa palveluissa ja esittää vastavuoroisuuteen perustuvan lähestymistavan hallinnan uudistamiseen. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, miten tekoälyä saadaan hyödynnettyä julkisissa palveluissa vastuullisesti eri toimijoiden yhteistyöllä.

Suomi ei nykyisellään pysty varautumaan ympäristökriisien epävarmuuteen13.8.2025 12:27:01 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt, miten julkiset organisaatiot Suomessa varautuvat ilmasto- ja ympäristökriiseihin. Vaikka niiden vaikea ennakoitavuus on tiedossa, väistämätöntä epävarmuutta ei kyetä omaksumaan osaksi valmiutta ja varautumista ylläpitävää suunnittelua ja käytännön toimintaa. Tutkijat korostavat, että resilienssin rakentaminen kroonistuvien kriisien varalle vaatii epävarmojen ja kauaskantoisten tulevaisuuden näkymien juurruttamista vakiintuneeseen poliittiseen ja hallinnolliseen suunnitteluun.

Väitös: Uudelleensynnyttäjien synnytyspelon hoito on sattumanvaraista – tutkimusperustainen tuki puuttuu12.8.2025 08:27:17 EEST | Tiedote

Synnytyspelko on yleistynyt Suomessa huolestuttavasti, mutta erityisesti uudelleensynnyttäjien pelko jää usein vaille asianmukaista hoitoa. Kätilö ja TtM Laura Sandströmin väitöstutkimus osoittaa, että tarjolla oleva hoito on vaihtelevaa eikä vastaa uudelleensynnyttäjien tarpeisiin. Sandström kehitti tutkimuksessaan uudelleensynnyttäjien ryhmämuotoisen synnytyspelkointervention, jossa synnytysvalmennus sekä vertaistuki olivat keskeisiä menetelmiä.

Joka viides masennuksen vuoksi eläkkeelle jäänyt ei käyttänyt mielialalääkkeitä6.8.2025 08:10:00 EEST | Tiedote

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää sairauden asianmukaista hoitoa, mutta 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä. Tampereen yliopiston tutkimus tuo esiin puutteita mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja korostaa kuntoutuksen merkitystä työelämään palaamisessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye