Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta

Sydänsähkökäyrä eli EKG on rintakipupotilaan rutiinitutkimus, joka on nopeasti saatavilla eri terveydenhuollon yksiköissä. Sydäninfarktin ”työdiagnoosi” tehdään yleensä jo ensimmäisestä rintakipupotilaalta otetusta EKG:sta siinä nähtävien muutosten avulla.

EKG:ssa nähtävien ST-muutosten perusteella akuutti sydäninfarkti voidaan jakaa kahteen ryhmään: ST-nousuinfarktiin (STEMI) ja ei-ST-nousuinfarktiin. ST-nousuinfarktissa sydänlihaksen hapenpuutteen eli iskemian aiheuttama sepelvaltimoahtauma yleensä tukkii sepelvaltimon lähes kokonaan. Ahtauman avaaminen pitäisi tehdä mahdollisimman nopeasti. STEMI hoidetaan nykyään pääosin välittömällä pallolaajennuksella.

Joonas Leivo havaitsi väitöstutkimuksessaan, että diagnoosivaiheessa otetun EKG:n eri muuttujiin (Q-aalto, T-inversio ja iskemia-aste) perustuvalla luokittelulla STEMI-potilaat voidaan jakaa eri ennusteen mukaisiin ryhmiin. Tutkimus tehtiin TAYS Sydänsairaalassa osana monikansallista tutkimusta, jossa oli mukana 10 732 potilasta. Tutkimus oli yksi suurimmista STEMI-EKG-tutkimuksista, joita koskaan on tehty.

– Vastaavia EKG-muutoksia on tutkittu myös aiemmin, mutta nyt vahvistimme tulokset isossa aineistossamme. Vaikka otimme huomioon monia kliinisesti merkittäviä ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä, tietyt EKG-muutokset säilyivät itsenäisinä riskitekijöinä huonommalle ennusteelle, Leivo kertoo.

Leivon tutkimustulosten perusteella välittömän pallolaajennuksen yhteydessä tehdystä rutiininomaisesta trombi-imusta ei ollut hyötyä missään potilasryhmässä, ei edes niillä potilailla, joiden ennuste on EKG-muutosten perusteella jo lähtökohtaisesti huonompi. Nykyiset hoitosuositukset eivät suosittelekaan trombi-imun rutiininomaista käyttöä pallolaajennuksen yhteydessä, koska uusimpien tutkimusten mukaan se ei paranna STEMI-potilaiden ennustetta ja se myös lisää aivoinfarktiriskiä.

– Tällä hetkellä meillä ei ole mitään tapaa parantaa edes korkeimman riskin STEMI-potilaan ennustetta, mutta toivottavasti tulevaisuudessa saamme tähän työkaluja, joita voimme tuoda kliiniseen käyttöön. EKG on luotettava, nopea ja helppo tapa arvioida STEMI-potilaan riskiä huonommalle ennusteelle, ja EKG:hen perustuvaa riskinarviota pitäisi käyttää tulevaisuudessa hyödyksi, kun arvioidaan uusien hoitomuotojen vaikutusta STEMI-potilaan hoidossa, Leivo summaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 26. huhtikuuta

LL Joonas Leivon kardiologian oppialaan kuuluva väitöskirja Use of the 12-Lead Electrocardiogram in Risk Assessment and in Selecting Thrombectomy for ST-Elevation Myocardial Infarction tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.4.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tuomas Kiviniemi Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jussi Hernesniemi lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.