Biologinen vanheneminen on yksilöllistä ja voimakkaasti periytyvää - eniten vanhenemista nopeuttavat tupakointi ja ylipaino

FM Anna Kankaanpää tutki väitöskirjassaan perintö- ja ympäristötekijöiden vaikutuksia biologiseen vanhenemiseen kaksosaineistoa hyödyntäen. Erityisesti mielenkiinnon kohteena oli elintapojen yhteydet biologiseen vanhenemiseen eri ikävaiheissa.   

Biologinen vanheneminen on ikääntymisen myötä tapahtuvaa elimistön toiminnan heikkenemistä, joka johtaa kasvaneeseen sairastavuuteen ja ennenaikaisen kuoleman vaaraan. Epigeneettiset kellot ovat biologisen vanhenemisen mittareita, joiden avulla henkilön biologista ikää voidaan arvioida verinäytteestä eristetyn DNA:n metylaatiotasojen perusteella. Epigeneettisten kellojen avulla elinikään yhteydessä olevia tekijöitä voidaan tutkia jo henkilöiden elinaikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita DNA:n metylaatioon perustuvia mittareita biologisen vanhenemisen arvioimiseksi. 

Biologisella vanhenemisella voi olla alkuperä jo varhaisissa elämän vaiheissa 

Tutkimuksessa havaittiin, että biologista vanhenemista säätelevät läpi elämän perintö- ja yksilölliset ympäristötekijät. Tulosten perusteella yksilöiden väliset erot biologisessa vanhenemisessa näkyvät jo varhaisessa aikuisuudessa. Tutkittavat, jotka noudattivat nuoruudessa epäterveellisiä elintapoja ja joiden painoindeksi oli korkea, olivat keskimäärin biologiselta iältään vanhempia kuin terveellisiä elintapoja noudattavat. Perimä saattaa kuitenkin olla selittävä tekijä yhteyden taustalla. 

"Havaitut erot biologisessa vanhenemisessa selittyivät suurelta osin nuoruuden elintapojen ja biologisen vanhenemisen taustalla vaikuttavalla samalla perimän vaihtelulla." 

"Näyttäisi siis siltä, että samat geenit saavat aikaan molemmat eikä nuoruuden elintapojen ja biologisen vanhenemisen välillä ole välttämättä syy-seuraussuhdetta", Kankaanpää kertoo.  

Miehet vanhenevat biologisesti nopeammin kuin naiset, mutta nuorempi sukupuoli kuroo eroa umpeen 

Miehet olivat biologisesti vanhempia kuin naiset, ja sukupuoliero kasvoi iän myötä. Sukupuoliero selittyi osittain miesten korkeammalla painoindeksillä sekä yleisemmällä tupakoinnilla vanhemmissa ikäluokissa.  

"Tupakoinnin väheneminen miehillä näyttäisi olevan todennäköinen syy sille, miksi sukupuolten välinen ero elinajanodotteessa on kaventunut viime vuosikymmenten aikana", Kankaanpää toteaa.   

Vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden yhteys biologiseen vanhenemiseen on epäselvä 

Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä biologiseen vanhenemiseen, mutta yhteys näyttää olevan altis monesta lähteestä johtuvalle harhalle. Tulokset vaihtelivat biologisen vanhenemisen mittarin ja tutkimusasetelman mukaan. Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä hidastuneeseen biologiseen vanhenemiseen, kun yhteyttä tarkasteltiin yhdessä mittauspisteessä. Sen sijaan biologinen vanheneminen oli kiihtynyttä sekä vähiten että eniten liikkuvilla, kun tutkimuksessa hyödynnettiin seuranta-aineistoa. Yhteydet heikkenivät voimakkaasti, kun tupakoinnin vaikutus huomioitiin analyyseissä. 

"Terveelliset elintavat kasaantuvat voimakkaasti samoille yksilöille, ja siksi fyysisen aktiivisuuden itsenäistä yhteyttä biologiseen vanhenemiseen voi olla vaikea erottaa", Kankaanpää kertoo.  

Tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaisen kaksoskohortin aineistoa. Kaksoskohortti koostuu kolmesta suuresta seurantatutkimuksesta: vanhempi kaksoskohortti (ennen vuotta 1958 syntyneet kaksoset), Nuorten kaksosten terveystutkimus (FinnTwin16, vuosina 1975–79 syntyneet kaksoset) ja Kaksosten kehitys ja terveys -tutkimus (FinnTwin12, vuosina 1983–1987 syntyneet kaksoset). DNA:n metylaatiotasot määritettiin osajoukolle verinäytteistä. Elintapoihin liittyviä tekijöitä, mukaan lukien koulutus, painoindeksi, tupakointi, alkoholin käyttö ja fyysinen aktiivisuus, mitattiin validoiduilla kyselylomakkeilla useissa mittauspisteissä. 

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Juho Vainion säätiö ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) ja Jyväskylän yliopiston Ihmistieteiden metodikeskuksen (IHME) kanssa. 

FM Anna Kankaanpään gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan ”Genetic and environmental influences on biological ageing across different ages – Epigenetic clocks as markers of biological ageing” tarkastustilaisuus pidetään 19.4.2024 klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S212 ja sitä voi seurata verkkovälitteisesti linkistä: https://r.jyu.fi/dissertation-kankaanpaa-190424. Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, dosentti, Juulia Jylhävä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Elina Sillanpää (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen. 

Julkaisutiedot 

Väitöskirja Genetic and environmental influences on biological ageing across different ages – Epigenetic clocks as markers of biological ageing on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0097-8 

Taustatiedot 

Anna Kankaanpää kirjoitti ylioppilaaksi Ähtärin lukiosta vuonna 2001 ja valmistui filosofian maisteriksi pääaineena matematiikka vuonna 2006. Tämän jälkeen Kankaanpää on työskennellyt tilastoasiantuntijana ja vuodesta 2019 lähtien Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa apurahatutkijana ja väitöskirjatutkijana. Tällä hetkellä Kankaanpää työskentelee projektitutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa GenActive-hankkeessa.  

Avainsanat 

Biologinen vanheneminen, epigeneettiset kellot, elintavat, kaksostutkimus, perintötekijät 

Yhteyshenkilöt: 

Anna Kankaanpää, anna.k.kankaanpaa@jyu.fi