Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja
Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.
Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat.
Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.
Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa
Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.
“Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten”, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.
Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista
Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin.
“Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan”, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.
”Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet”, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.
Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.
Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti
Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin.
Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.
Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi.
”Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä”, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja.
Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat
Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sirkku Pekkarinen-KetoPalvelujohtajaAikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Puh:040 807 4219sirkku.pekkarinen-keto@keusote.fiTietoja julkaisijasta
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Pornaisten, Tuusulan ja Mäntsälän alueella.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote)
Aluehallituksen päätöksiä 23.4.: Mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalveluiden käyttövara yhdenmukaistetaan25.4.2024 08:58:50 EEST | Tiedote
Osana aluevaltuuston päättämää tuottavuus-ja taloudellisuusohjelman päätösten täytäntöönpanoa, aluehallitus päätti alentaa mielenterveys-ja päihdehuollon asumispalveluissa olevan käyttövaran lakisääteiseksi vähimmäiskäyttövaraksi 182 euroa kuukaudessa 1.6.2024 alkaen.
Innostava mahdollisuus vaikuttaa – Keskiuusimaalaiset ideoivat parempaa digiasiointia24.4.2024 09:15:27 EEST | Tiedote
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) puntaroivassa asukaspaneelissa reilu 40 keskiuusimaalaista ideoi Keusoten digiasioinnin kehittämistä hyvässä hengessä. Paneeliin osallistuneet kertoivat oppineensa uutta ja saaneensa innostavan mahdollisuuden vaikuttaa. Hyvinvointialueen päätöksentekijät saavat panelisteilta suosituksia digiasioinnin kehittämiseksi.
Keusoten uudessa palvelukatalogissa tiedot lähes 100 palvelusta22.4.2024 10:51:04 EEST | Tiedote
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) on julkaissut Keusoten palvelukatalogin, jossa on palvelukuvaukset hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
THL:n selvitys: Keusoten ikääntyneiden palveluissa onnistuttu hallitsemaan työn kuormittavuutta19.4.2024 10:44:51 EEST | Tiedote
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) ikääntyneiden palveluissa työskentely on hyvällä mallilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti henkilöstön kuormitusta ikääntyneiden palveluissa, ja tulosten perusteella Keusoten yksiköissä on hyvä tilanne.
Hyvinvointialuejohtajan valinta: Henkilöarviointeihin etenee kolme hakijaa18.4.2024 16:22:30 EEST | Tiedote
Keusoten hyvinvointialuejohtajan haku etenee ja valintaryhmä päätti lähettää kolme (3) hakijaa henkilöarviointeihin haastattelukierroksen jälkeen. Valinta tehtiin yksimielisesti ja jatkoon valitut ovat aakkosjärjestyksessä Kristiina Kariniemi-Örmälä, Raija Kontio ja Petteri Lankinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme