Kuntaliiton viesti kehysriiheen: Sote-uudistuksen yllättävän loppulaskun kompensointi on välttämätöntä hyvinvoinnin ja elinvoiman turvaamiseksi

Jos valtio ei kykene hoitamaan loppulaskua, se merkitsee massiivista leikkausta kuntien valtionosuusrahoitukseen ja jo nyt tiukoilla oleviin kuntien järjestämiin lasten ja nuorten palveluihin. Myös kuntien sivistys-, hyvinvointi- ja työllisyyspalvelut ovat vaarassa, ja paineet työn verotuksen kohtuuttomiin kiristyksiin lisääntyvät.

Kuntaliitto ehdottaa, että lisäleikkauksen kompensoinnissa kunnille käytettäisiin yhdistelmää, joka muodostuisi esimerkiksi valtionosuusrahoituksen lisäämisestä, kuntien perustoimeentulotuen rahoitusosuuden pienentämisestä, kuntien tuloverovähennysten siirtämisestä valtion verotukseen sekä kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottamisesta.

Kuntaliitto muistuttaa, että kuntien osuus hyvinvointia tukevien peruspalvelujen rahoituksesta on viime vuosina kasvanut, valtion suhteellinen osuus puolestaan pienentynyt. Näiden, kuten muidenkaan palvelujen valtionrahoituksesta ei tule enää leikata.

TE-palvelut siirrettävä valtiolta kunnille kustannusneutraalisti

Kuntien vastuu työllisyys- ja elinvoimapalveluista laajenee vuoden 2025 alussa. Uudistus on perusteltu ja tervetullut, mutta valitettavasti kunnille siirtyvä rahoitus TE-palveluihin on jäämässä liian pieneksi. Tämä johtuu mm. siitä, että valtionosuusjärjestelmän kautta kunnille myönnettävä rahoitus TE-palveluihin perustuu siirtyville tehtäville valtion talousarviossa budjetoituun määrärahaan, johon hallitus on kohdistamassa leikkauksia.

Jos palvelut siirretään aliresursoituina, on riski, että kunnat joutuvat leikkaamaan työllisyydenhoidon palveluista heti uudistuksen voimaantultua.

Hallitusohjelman mukaan valtio korvaa kunnille täysimääräisesti uudet ja laajenevat tehtävät. Kuntaliitto edellyttää, että TE-uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti ja sekä palvelujen rahoitukseen että lisääntyvien etuusmenojen kompensaatioon tehdään tarvittavat korjaukset.

Kuntakentän ehdotukset normien keventämisestä on otettava vakavasti

Kuntaliitto pitää myönteisenä, että hallitusohjelmaan kirjattu kuntien normien joustavoittaminen on lähtenyt rivakasti liikkeelle. Kuntakentältä tuli lähes 600 normien keventämistä ja kokeiluja koskevaa ehdotusta.

Seuraavassa vaiheessa tulee aktiivisesti etsiä keinoja normien keventämiseksi eikä perusteita, miksi mitään ei voida tehdä. Uusiin normeihin tulee suhtautua korostetun pidättyväisesti.

Normien joustavoittamisella on parhaimmillaan merkittäviä vaikutuksia kustannusten hillintään, henkilöstön saatavuuteen, laadun parantamiseen ja muihin palvelujen järjestämisedellytyksiin. Kuntaliitto toivoo, että hallitus sitoutuu kehysriihen linjauksissa vahvasti normien keventämisen tavoitteisiin.

Kuntien infran investointi- ja korjauskustannukset kasvavat, osaoptimointia vältettävä

Kuntaliitto muistuttaa, että kasvavien kaupunkien investointitarpeet ovat mittavia sekä infran ja palvelujen järjestämisen edellyttämissä uusinvestoinneissa, että korjausvelan kattamisessa. Kunnat haluavat myös kirittää kasvua, saavutettavuutta sekä ilmastotavoitteita.

Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kasvoi sote-uudistuksen myötä merkittävästi. Samalla rahoituskustannuksia kasvattaa korkotason nousu. Kun julkisesta taloudesta etsitään säästöjä, on tärkeää, että valtio ei osaoptimoi ja sysää kunnille uusia rahoitusvastuita esimerkiksi valtiolle kuuluvien liikennehankkeiden rahoittamista.

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunnan kannanotto kokonaisuudessaan liitteenä.

Lisätietoja:

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Lauri Lyly, lauri.lyly@eduskunta.fi

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 5558458

Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, p. 050 575 9090

Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175