Työn ja talouden tutkimus LABORE

Palkkatasa-arvo toteutuu parhaiten palvelualojen naisomisteisissa yrityksissä

Jaa

Uusi tutkimus valottaa yritysten omistajan sukupuolen yhteyttä naisten ja miesten väliseen palkkaeroon eri toimialoilla ja eri kokoisissa yrityksissä. Tutkimuksen mukaan naisten palkka on keskimäärin 11–12 prosenttia alhaisempi kuin miesten, mutta naisomisteisissa yrityksissä ero on pienempi. Teollisuuden alan yrityksissä sukupuolten välinen palkkaero on samankaltainen sekä nais- että miesenemmistön omistamissa yrityksissä. Palvelualoilla taas palkkaero on vähäisempi naisomisteisissa yrityksissä. Yksityisen palvelualan kasvun ja naisyrittäjyyden lisääntymisen myötä yleisen palkkatasa-arvon voitaisiin olettaa parantuvan. Tutkimus on hyväksytty julkaistaksi arvostetussa Journal of Population Economics -lehdessä.

Tuoreessa Does gender of firm ownership matter? Female entrepreneurs and the gender pay gap* -tutkimuksessa selvitettiin, onko miesten ja naisten välinen palkkaero yrityksessä erilainen silloin, kun yrityksen omistajista enemmistö on naisia verrattuna siihen, kun omistajat ovat pääosin miehiä. Lisäksi tutkittiin, onko yrityksen omistajien sukupuolen ja yrityksen sukupuolten välisen palkkaeron yhteys erilainen esimerkiksi eri toimialoilla tai eri ikäisissä tai eri kokoisissa yrityksissä. Tutkimus auttaa ymmärtämään sukupuolten välisiin palkkaeroihin vaikuttavia tekijöitä. Ymmärrys on tärkeää, kun halutaan lisätä palkkatasa-arvoa yhteiskunnassa. 

Suomalaiset rekisteriaineistot tarjoavat poikkeuksellisia mahdollisuuksia tutkia edellä kerrottua palkkatasa-arvoa. Aineistojen eräs vahvuus on, että niiden avulla on mahdollista yhdistää tiedot yrityksestä, sen omistajista sekä työntekijöistä niin, että analyysissä käytettävä havaintojoukko on edelleen suuri ja edustava. Aineisto tarjoaa myös mahdollisuuden tutkia yksilöiden palkkaeroja siten, että analyysissä voidaan ottaa huomioon suuri määrä palkkaa selittäviä yritys- ja työntekijäkohtaisia tekijöitä. Myös se voidaan ottaa huomioon, että yritysten välillä on merkittäviä palkkaeroja, mikä voi heijastua miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin. 

Hanke käynnistyi jo vuonna 2016 ja alussa sitä rahoitettiin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen perusrahoituksella. Myöhemmin tätä hanketta on jatkettu Laboren tutkimusohjelmassa Innovointi, tuottavuus ja talouskasvu, jota rahoittaa Palkansaajasäätiö.  

Tutkimus osoittaa, että naisten tuntipalkka on keskimäärin 11–12 prosenttia pienempi, mutta naisomisteisissa yrityksissä ero on 2–3 prosenttiyksikköä pienempi. Herkkyysanalyysien perusteella keskeiset havaintomme ovat vankalla pohjalla. 

Palkkaeroissa on nähtävissä myös kiinnostavia toimialoittaisia eroja. Teollisuuden yrityksissä miesten ja naisten palkkaero on yhtä suuri riippumatta yrityksen omistajien sukupuolesta. Sen sijaan monilla yksityisten palvelujen aloilla tilanne on erilainen. Esimerkiksi naisomisteisissa tieto- ja viestintäteknologia-alan ja liike-elämän palvelujen yrityksissä miesten ja naisten välillä ei ole merkittävää palkkaeroa. Sen sijaan miesomisteisissa yrityksissä sukupuolten välinen palkkaero on edelleen 10 prosentin luokkaa myös näillä aloilla. Tutkimuksessa myös havaitaan, että suurissa yrityksissä omistajien sukupuolen merkitys palkkaeroa selittävänä tekijänä heikkeneeon heikompi. 

”Kaiken kaikkiaan tulokset antavat viitteitä siitä, että sekä yrityksen omistajuudella että toimialalla on vaikutusta sukupuolten väliseen palkkaeroon yrityksissä”, toteaa Laboren tutkija Veera Nippala

”Yksityisen palvelualan kasvu voi tarjota edellytyksiä palkkatasa-arvon paranemiselle Suomessa, mutta sen täydennykseksi saattaa olla tarvetta myös naisyrittäjyyden voimistumiselle”, jatkaa Mika Maliranta.  

Tutkimus on hyväksytty julkaistaksi arvostetussa Journal of Population Economics -lehdessä.

Tutkimusryhmä: 

Alexander S. Kritikos, professori, DIW Berliini
Mika Maliranta, johtaja ja professori, Labore ja Jyväskylän yliopisto
Satu Nurmi, tutkimuspäällikkö, Tilastokeskus
Veera Nippala, tutkija, Labore 

Linkki tutkimukseen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede, toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.

Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Labore (punainen tekstilogo)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Oikeistodemari, politiikan yksisarvinen24.5.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Suomen tilanne on vakava. Tarvitaan uudenlainen ihmistyyppi, joka yhdistää porvarillisen säästäväisyyden ja vasemmistolaisen höveliyden – mutta mistä löytäisimme moisen politiikan yksisarvisen? Kestääkö Mika Malirannan kantti Matti Apusen arvonlisäveroaiheisessa revolverihaastattelussa, vai lyökö hän pyyhkeen kehään ja vastaa "mene ja tiedä"? Miten ravintoloiden pöytävarauksista saataisiin irti maksimaalinen hyöty? Ja miksi, oi miksi, saksalainen poliitikko haluaa asettaa dönerille hintakaton?

Selvitys: Nuorisoasteen koulutuskokeilu lisäsi valinnanvapautta, josta pojat näyttävät hyötyneet eniten20.5.2024 11:52:30 EEST | Tiedote

Kaksoistutkintojen osuus toisen asteen tutkinnoista on varsin pieni. Ominaisuuksiltaan ja työmarkkinatulemiltaan kaksoistutkinnon suorittaneet asettuvat tarkastelussa ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden välimaastoon. Nuorisoasteen koulutuskokeilu lisäsi miesten todennäköisyyttä suorittaa kolmannen asteen tutkinto, mutta kokeilulla ei havaittu vaikutuksia työmarkkinatulemiin.

Suomen elintarviketeollisuus yllättää kilpailukyvyllään, mutta keskitymme kilpailijamaita vähemmän vientiin16.5.2024 08:15:00 EEST | Tiedote

Suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyky on Euroopan huipputasoa. Elintarviketeollisuuden kannattavuus on jo hyvällä tasolla ja jalostusaste on kansainvälistä huippua. Korkean arvonlisäyksen tuotteiden vientiä edistämällä alan yritykset voisivat löytää paljon uusia kasvumahdollisuuksia, käy ilmi Laboren ja Etlan tuoreesta selvityksestä.

M&A-podcast: Kotka ja kaakkoisen nousun eväät10.5.2024 00:22:57 EEST | Tiedote

Kotka on teollisuuskaupunki murroksessa. Miten Kymenlaakson talous virkistetään ja houkutellaan uusia investointeja alueelle? Matti Apunen ja Mika Maliranta pohtivat akkuteollisuuden mahdollisuuksia sekä valtioiden välistä kilpajuoksua yritysinvestoinneista valtiontuilla. He tarkastelevat myös aluekehityksen eroja, Venäjän sodan vaikutuksia ja Kymenlaakson edunvalvontaa. Kuinka nykytilanteesta ponnistetaan uuteen kasvuun? M&A&X-jakso on tuotettu yhteistyössä Kotkan kaupungin kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye