Talous & Yhteiskunta 3/2025 | Yhdysvallat
Euroopassa talouskasvu on kituliasta, mutta Yhdysvallat tuntuu vain porskuttavan. Mikä pitää Yhdysvaltojen talouskasvun vuodesta toiseen vanhaa mannerta vahvempana? Talousnobelisti Daron Acemoglu purkaa Yhdysvaltojen ja Euroopan talouden vahvuuksia ja heikkouksia osiin, eikä Yhdysvallat näytäkään vertailussa enää yhtä vahvalta.
Lokakuun Talous & Yhteiskunta -lehden teemana on Yhdysvallat. Lehden kansijuttua varten toimittaja Juha Merimaa haastatteli MIT-yliopiston professoria, talousnobelisti Daron Acemoglua Yhdysvaltain ja Euroopan talouksien eroista ja yhtäläisyyksistä. Acemoglu näkee Euroopan tulevaisuuden myönteisemmin kuin moni muu analyytikko. Yhdysvaltalaisten yritysten pörssikursseja on hänen mukaansa paisuttanut tekoälyyn liittyvä innostus, joka on kuitenkin ylimitoitettua. Yhdysvaltain talouden tulevaisuudennäkymiä myös heikentävät Donald Trumpin vallanhimo ja ”älyvapaat” taloustoimet.
”Teillä Euroopassa asiat ovat hyvin hallinnassa Yhdysvaltoihin verrattuna. Erityisesti Pohjoismaissa tasapaino valtion ja yhteiskunnan välillä on poikkeuksellisen vakaa, mikä lupaa hyviä olosuhteita talouskasvulle”, Acemoglu sanoo.
Euroopan maillakin on Acemoglun mukaan paljon tekemistä, mutta jos epävakaus Yhdysvalloissa jatkuu, Eurooppa voi alkaa näyttää entistä houkuttelevammalta investointikohteelta. Kiinan hän ei näe näistä investoinneista kilpailevan.
”Kiina ei ole onnellinen maa vaan sortovaltio. Kiinalla on joitakin taloudellisia vahvuuksia, mutta sen talouskasvun vauhti on jo hiipumassa. Sieltä en hakisi mallia.”
Lehden artikkeleissa käsitellään Yhdysvaltojen lisäksi mm. yritysten innovointia ja talouspoliittisten päätösten vaikutusarvioita:
1) Patenttidataa hyödyntävä tilastollinen analyysi kertoo, että Suomen nuorissa yrityksissä patentointi on ollut vahvassa kasvussa ja vanhoissa yrityksissä laskussa. Matemaattis-luonnontieteellisesti koulutettujen työntekijöiden osuus selittää nuorten yritysten innovatiivisuutta. Tällaiset yritykset auttavat Suomea nousemaan ylös tuottavuuskuopasta, kirjoittavat professori Ari Hyytinen (Hanken ja Helsinki GSE), johtaja, professori Mika Maliranta (Labore, Turun yliopisto), väitöskirjatutkija Eero Nurmi (Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE), väitöskirjatutkija Atte Pudas (Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE) ja professori Otto Toivanen (Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE).
Osaajia hyödyntävät nuoret yritykset versovat innovaatioita
2) Yhdysvaltojen ajatellaan usein olevan taloudellisen kilpailun kärkimaa, missä markkinat toimivat tehokkaammin kuin muissa maissa, koska niitä ei häiritä sääntelyllä tai muilla esteillä. Varsinkin amerikkalaiset itse uskovat tähän amerikkalaisen markkinatalouden ja tehokkuuden myyttiin. Kuva on kuitenkin aika kaukana totuudesta, kirjoittaa Cornellin yliopiston professori Aija Leiponen.
Yhdysvaltain viestintämarkkinat kärsivät monopoleista ja politiikasta
3) Miten hallituksen päätökset vaikuttavat julkiseen talouteen – ja millä aikavälillä? Talous- ja sosiaalipoliittisten esitysten tueksi laadittavat vaikutusarviot perustuvat tutkimuksiin, mutta niiden taustalla on paljon oletuksia ja vähän tietoa siitä, kuinka nopeasti vaikutukset toteutuvat. Nykyistä parempia vaikutusarvioita tarvittaisiin etenkin päätösten lyhyen aikavälin vaikutuksista, professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta kirjoittaa.Talouspoliittisten päätösten vaikutusarvioihin liittyy paljon epävarmuuksia
4) Kaupallisen koulutuksen suorittaneilla yritysjohtajilla on kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa huono maine. Analyysi suomalaisella aineistolla ei kuitenkaan löydä todisteita siitä, että tällaiset johtajat vaikuttaisivat työntekijöiden palkkoihin eri tavalla kuin muunlaiset johtajat, tutkija Veera Nippala Laboresta kirjoittaa.
Kauppisjohtajien huonolle maineelle ei löydy perusteita Suomesta
5) Palkkahajonta on kasvanut Suomessa tasaisen varmasti. Taustalla vaikuttavat erityisesti toimialarakenteen muutokset ja ammattien palkkaerojen kasvu, jotka muovaavat työmarkkinoiden dynamiikkaa, johtava tutkija Paolo Fornaro Laboresta kirjoittaa.
Mistä palkkaerojen kasvu johtuu?
Päättäjä-palstalla haastateltavana on ulkoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaa. Kolumnisteina lehdessä esiintyvät toimitusjohtaja Kristiina Helenius näkökulmallaan Antaako Yhdysvallat vapaaehtoisesti periksi Kiinalle? ja ekonomisti Heikki Pursiainen kolumnillaan Ratkaisua nykyajan ongelmiin ei löydy metsästäjä-keräilijöiltä.
Talous & Yhteiskunta 3/2025 ilmestyy 8.10.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiTuomo TamminentuottajaTalous & Yhteiskunta -lehti
Puh:040 3511 196tuomo.tamminen@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme