Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.
Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.
Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.
“Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen”,
sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.
Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksesta johtuvat tehtävät on vaikea toteuttaa
Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.
Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan.
Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa, on merkittävä.
Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista.
Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen
Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.
Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.
Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.
Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa.
H23-verkoston jäsenet
Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Matti Bergendahl, HUS-yhtymä
Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue
Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue
Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue
Juha Jolkkonen, Helsinki
Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue
Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue
Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue
Markus Syrjänen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue
Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue
Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristiina Kariniemi-Örmälävt. hyvinvointialuejohtajaKeski-Uudenmaan hyvinvointialue
Puh:+358504972558kristiina.kariniemi-ormala@keusote.fiTietoja julkaisijasta
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Pornaisten, Tuusulan ja Mäntsälän alueella.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote)
Aluehallituksen päätöksiä 23.4.: Mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalveluiden käyttövara yhdenmukaistetaan25.4.2024 08:58:50 EEST | Tiedote
Osana aluevaltuuston päättämää tuottavuus-ja taloudellisuusohjelman päätösten täytäntöönpanoa, aluehallitus päätti alentaa mielenterveys-ja päihdehuollon asumispalveluissa olevan käyttövaran lakisääteiseksi vähimmäiskäyttövaraksi 182 euroa kuukaudessa 1.6.2024 alkaen.
Innostava mahdollisuus vaikuttaa – Keskiuusimaalaiset ideoivat parempaa digiasiointia24.4.2024 09:15:27 EEST | Tiedote
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) puntaroivassa asukaspaneelissa reilu 40 keskiuusimaalaista ideoi Keusoten digiasioinnin kehittämistä hyvässä hengessä. Paneeliin osallistuneet kertoivat oppineensa uutta ja saaneensa innostavan mahdollisuuden vaikuttaa. Hyvinvointialueen päätöksentekijät saavat panelisteilta suosituksia digiasioinnin kehittämiseksi.
Keusoten uudessa palvelukatalogissa tiedot lähes 100 palvelusta22.4.2024 10:51:04 EEST | Tiedote
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) on julkaissut Keusoten palvelukatalogin, jossa on palvelukuvaukset hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
THL:n selvitys: Keusoten ikääntyneiden palveluissa onnistuttu hallitsemaan työn kuormittavuutta19.4.2024 10:44:51 EEST | Tiedote
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) ikääntyneiden palveluissa työskentely on hyvällä mallilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti henkilöstön kuormitusta ikääntyneiden palveluissa, ja tulosten perusteella Keusoten yksiköissä on hyvä tilanne.
Hyvinvointialuejohtajan valinta: Henkilöarviointeihin etenee kolme hakijaa18.4.2024 16:22:30 EEST | Tiedote
Keusoten hyvinvointialuejohtajan haku etenee ja valintaryhmä päätti lähettää kolme (3) hakijaa henkilöarviointeihin haastattelukierroksen jälkeen. Valinta tehtiin yksimielisesti ja jatkoon valitut ovat aakkosjärjestyksessä Kristiina Kariniemi-Örmälä, Raija Kontio ja Petteri Lankinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme