SDP:n Elisa Gebhard: Oikeusministeri torppaa tarpeelliset toimet oikeusvaltion vahvistamiseksi

– Oikeudenhoidon riippumattomuus on oikeusvaltion perusta. Riippumattomuuden vahvistamista käsittelevän työryhmän asettaminen oli aikanaan tärkeä sekä alan toimijoiden odottama päätös, ja on härskiä, kuinka oikeusministeri Leena Meri pyrkii vesittämään jo alkaneen työn, Gebhard toteaa.  

Oikeusvaltion takeet ja oikeuslaitoksen kehittäminen -työryhmä asetettiin 1.2.2023, ja asettamispäätöksen mukaisena tehtävänä oli ”arvioida oikeuslaitoksen vahvan riippumattomuuden näkökulmasta tarpeelliset perustuslain ja muun lainsäädännön muutostarpeet ja tehdä ehdotukset tämän toteuttavista lainsäädäntöhankkeista 28.2.2025 mennessä”. Oikeusministeri Meri on kuitenkin puuttunut työryhmän toimeksiantoon, eikä tällaisia lakimuutoksia tulla julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valmistelemaan.

Gebhardin mukaan tarve riippumattomuuden vahvistamiselle perustuu esimerkiksi siihen, että oikeusvaltiokehityksen on eräitä kansainvälisiä tapauksia tarkasteltaessa havaittu olevan uhattuna autoritaaristen hallintojen toimien vuoksi. Esimerkiksi tuomareiden nimittämismenettelyyn ja tuomareiden eläkeikään vaikuttamalla on voitu pahimmillaan poliittisesti vaikuttaa tuomioistuinten toimintaan. Vaikka Suomessa oikeudenhoidon riippumattomuudelle ei ole ilmennyt akuuttia uhkaa, on tarve rakenteiden vahvistamiselle todettu esimerkiksi ylimpien tuomioistuinten presidenttien kannanotoissa.

– Oikeusvaltiota ei voida pitää itsestäänselvyytenä, vaan on päätöksentekijöiden vastuulla, että rakenteet eivät mahdollista esimerkiksi tuomioistuinten riippumattomuuteen puuttumista missään olosuhteissa, Gebhard jatkaa.

Oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevan keskustelun yhteydessä on ilmennyt tarve myös tarkastella perustuslain 106 §:n muuttamista. Kyse on huomion kiinnittämisestä ilmeisen ristiriidan käsitteeseen sekä siihen, tulisiko ilmeisyyden vaatimus poistaa ja siten vahvistaa perustuslain asemaa tavalliseen lainsäädäntöön nähden. Työryhmä on kuitenkin luopunut tämänkin aiheen käsittelystä.

Gebhard kysyy kirjallisessa kysymyksessään, miksi hallitus on muuttanut mainitun työryhmän toimeksiantoa ja heikentänyt työryhmän mahdollisuuksia vahvistaa oikeudenhoidon toimijoiden riippumattomuutta perustuslain ja muun lainsäädännön muutosten avulla, ja miten hallitus aikoo varmistaa oikeudenhoidon rakenteellisen riippumattomuuden vahvistamisen jatkossa. Lisäksi hän kysyy, aikooko hallitus toimia sen puolesta, että asiantuntijoiden näkemykset perustuslain 106 §:n arvioinnista tulevat huomioiduksi työryhmän työssä.