ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan

ProDigial-tutkimusohjelman jatkokauden tehtävä on juurruttaa kestävää tuottavuutta parantavat ratkaisut infra-alalle. Ensimmäisellä kolmivuotisella kaudella syntyneitä toimintamalleja koetellaan seuraavaksi Väyläviraston ja kaupunkien todellisissa infran suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapitohankkeissa.

Tutkimuksen kärkiteemoja ovat tiedon virtaaminen ja hallinta hankkeen elinkaarella, tilannekuva johtamisen pohjana sekä mallinnusprosessin kehittäminen läpi elinkaaren ja tietomallien hyödyntäminen erityisesti kunnossapidossa. Katseet kääntyvät erityisesti tekoälyn mahdollisuuksiin.

– Tarkoitus on tutkia tekoälyn käyttömahdollisuuksia ja testata tekoälyä esimerkiksi hankkeiden vaikutusarvioinnissa sekä datan keräämisessä ja analysoinnissa, kertoo ProDigial-ohjelman johtaja, työelämäprofessori Kalle Vaismaa Tampereen yliopistosta.

Tekoäly voisi Vaismaan mukaan tehostaa muun muassa hankkeiden optimointia ja auttaa työvaiheiden järkeistämisessä. Ramboll Finlandin teknisen johtajan Mikko Leppäsen mielestä tekoälyn vauhdittama asiantuntijatyön hallittu murros on haaste alalle.

– Infra-alalla ei ole tällä hetkellä juurikaan pitkäjänteistä T&K-toimintaa, joten ProDigialin rooli tulee olemaan tässäkin suhteessa merkittävä, hän arvioi.

Ala uudistuu laajalla ja tiiviillä yhteistyöllä

Seuraavien lähes viiden vuoden aikana odotettavissa on muutoksia infra-alan toimintakulttuuriin, kun tutkimuksen tuottama uusi tieto ohjautuu päätöksenteon tueksi.

Kalle Vaismaa kertoo, että ProDigialin ytimessä on ainutlaatuisen laaja ja tiivis yhteistyö infra-alan tilaajien ja tuottajien kesken. Päällekkäisyyksistä on tahto siirtyä synergiseen yhteistyöhön varmistamalla, että toimintamallit juurtuvat eri tahojen yhteisiksi rutiineiksi. Tietoa jaetaan paitsi yhteisissä infraprojekteissa myös seminaareissa ja työpajoissa.

– Jo pelkästään se, että tapaamme uusia organisaatioita, teemme töitä yhdessä ja sparraamme avoimesti toisiamme lähentää ja tiivistää yhteistyötä. Erityisen arvokasta on saada tutkimusorganisaatiot aktiivisesti ja monialaisesti mukaan, lisää Leppänen.

Väyläviraston Hankkeet-osaston toimialajohtajan Magnus Nygårdin mukaan julkisen talouden haasteisiin vastaaminen edellyttää tuottavuuden parantamista.

– Näen tärkeänä, että saadaan käytännön pilotteja ja kokeiluita aikaiseksi, joista syntyy kaupallisia tuotteita tai palveluita. Erityisesti tietomallinnuksen ja tiedon hallinta koko elinkaaren aikana on tärkeä asia.

Nygård on vakuuttunut siitä, että ne toimijat, jotka hallitsevat toteutuksen aikaisen tiedon ja pystyvät toteuttamaan esim. laadunhallinnan asiat digitaalisesti reaaliajassa saavat merkittävää kilpailuetua. 

Infraosaajia tarvitaan tulevaisuudessakin

Infra-ala eläköityy vauhdilla. Yksi kohtalonkysymyksistä on, miten turvata alan osaaminen. Nuoria olisi saatava innostumaan alan opiskelusta ja urapoluista. Opinnäytetyöt ja jatko-opinnot näyttelevätkin tärkeää roolia ProDigial-ohjelmassa. Vaismaan tiedossa on kymmenkunta tulevaa väitöstutkimusta aiheeseen liittyen.

Mikko Leppänen nostaa esiin myös senioreiden roolin työelämässä. Hänen mukaansa heidän työuraansa olisi tärkeää jatkaa ja saada heidät mentoroimaan nuoria käytännön kokemuksellaan. Hän näkee, että ulkomaisten osaajien saaminen osaksi infran arkea vaatii vielä paljon ponnisteluja.

ProDigial-tutkimusohjelmassa on nyt mukana yhdeksän kaupunkia, Väylävirasto, Kuntainfran kehittämisfoorumi Kehto ja Infra ry. Lisäksi ohjelmaan osallistuu 24 yrityskumppania suunnittelun, rakennus- ja kunnossapitourakoinnin sekä ohjelmistokehityksen aloilta.