Sote-henkilöstön tarpeen ja tarjonnan ennakointiin uusi menetelmä
Sote-ammateissa toimivan työvoiman tarpeen ja työvoiman tarjonnan ennakoinnin nykytilannetta ja kehittämistarpeita on selvitetty valtioneuvostolle laaditussa tutkimuksessa, jossa sote-ammattilaisten tarpeen ennakointi kytkettiin ensimmäistä kertaa palvelutarpeen kehitykseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten ennakointia tehdään eräissä muissa maissa.

Keväällä 2023 alkaneen sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen ennakointia koskeva tutkimus julkistettiin 3. toukokuuta. Tutkimusryhmä koostui THL:n ja Laboren tutkijoista.
Muutostarpeita arvioitiin eri tietoja yhdistämällä
Merkittävän tutkimuksesta tekee se, että sote-henkilöstöä koskeva tieto yhdistettiin nyt palvelutarpeen muutoksia koskevaan tietoon. Näiden tietojen yhdistäminen on erittäin tärkeää, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tarvetta ja tarjontaa voidaan ennakoida paremmin.
Tutkimuksen laskelmat toteutettiin täydentämällä palvelutarpeen kehitystä arvioivan, THL:n hoitoilmoitusrekisteriaineistoon perustuvan SOME-mallin ja työmarkkinoita ja kansantaloutta kuvaavan FINAGE-mallin tietokantoja työssäkäyntiä kuvaaviin tilastoihin.
Koulutuksen vaikutusta sote-ammattien työvoiman tarjontaan tarkasteltiin käyttämällä uraprofiileja, jotka kuvaavat sote-koulutuksen saaneiden siirtymiä eri ammatteihin, työttömäksi ja työvoiman ulkopuolelle. Yhdistämällä uraprofiilit arvioihin nykyisen työvoiman sekä tulevien tutkintojen ja maahanmuuton määristä saadaan ennuste tarjonnan kehityksestä.
"Hankkeessa kehitettiin rekisteriaineistoihin perustuvia lähestymistapoja, jotka voivat edesauttaa sote-alan työvoiman tarpeen ja tarjonnan kehityksen uskottavaa ennakointia jatkossa", toteaa Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen.
Työvoiman tarpeen ja tarjonnan arviot yhdistämällä voidaan periaatteessa arvioida sote-ammattiryhmien koulutuksen muutostarvetta tulevaisuudessa. Tutkimuksessa esitellään kehitettyjen menetelmien soveltamista laatimalla esimerkinomaisia projektiolaskelmia sote-henkilöstön tarpeen ja tarjonnan kehityksestä vuoteen 2040 mennessä.
Laskelmissa on käytetty vuosien 2019 ja 2020 tietoja. Ne ovat viimeisimmät vuodet, joista kaikki malliin tarvittava tilastotieto on saatavilla. Kolme viime vuotta ovat olleet poikkeuksellisia muun muassa pandemian ja hyvinvointialueiden aloittamisen vuoksi. Tiedonsaanti on kuitenkin sote-uudistuksen myötä paranemassa.
Tutkijaryhmä: Juha Honkatukia, Tuomo Suhonen, Taru Haula, Tuukka Holster, Merja Korajoki, Marja-Lisa Laukkonen, Anna Idström, Hannu Karhunen, Milla Nyyssölä, Juuso Villanen.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo Suhonentutkimusjohtaja, tutkimusohjaajaTyömarkkinat
Puh:040 940 2916tuomo.suhonen@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.
Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia12.3.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme