Koko yhteiskunta hyötyy, kun ruoka-alan kasvua vahvistetaan

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen selvityksen mukaan ruokaketjun vaikutus Suomen talouteen ja alueisiin on erittäin vaikuttava. Ruoka-ala ei ainoastaan tarjoa elintärkeää ruokaturvaa ja mittavaa määrää työpaikkoja, vaan se myös maksaa miljardien eurojen edestä veroja ja tuottaa kansantalouteen huomattavan arvonlisän. 

Työllisyysvaikutukset ulottuvat laajalle 

Elintarviketeollisuus työllistää Suomessa suoraan 39 500 henkilöä. Kun otetaan huomioon kytkennät muihin toimialoihin, elintarviketeollisuus työllistää suoraan ja välillisesti yhteensä lähes 100 000 henkilöä. Se vastaa lähes neljää prosenttia koko maan työllisistä. 

– Elintarviketeollisuudella on valtava työllisyysvaikutus ruokaketjun sisällä, mutta myös sen ulkopuolella, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo.  

Hän muistuttaa, että ruokaketjun yritysten työllisyysvaikutus näkyy monilla aloilla, kuten alkutuotannossa, maantiekuljetuksissa, pakkausmateriaalien valmistuksessa ja ravintola-alalla. 

Luken selvitys vahvistaa, miten ruoka-ala on Suomen talouden tukipilari. Koko ruokaketju työllistää suoraan ja välillisesti 320 000 henkilöä, mikä on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä.

Verokarhun lypsylehmä 

Ruokaketjusta kertyy verotuloja noin 11 miljardia euroa, mikä vastaa kymmentä prosenttia kaikista veroista ja veroluonteisista tuloista. 

Mikko Käkelä huomauttaa, että elintarviketeollisuus investoi lisäksi vuosittain yli 600 miljoonaa euroa ja on pitänyt investointitahtinsa vakaana myös talouden suhdanteiden vaihteluissa. 

Toimintaympäristön poliittinen riski on kasvanut Suomessa huhtikuun kehysriihessä linjatun uuden veromallin vuoksi. Se heikentää merkittävästi yritysten halukkuutta investoida Suomeen, koska kotimarkkinat ovat elintarviketeollisuudelle aivan keskeiset.  

– Investointeja tarvitaan tulevina vuosina vielä enemmän ikääntyvän tuotantokapasiteetin korvaamiseen ja uuden rakentamiseen. On tärkeää, että yrityksillä on Suomessa ennakoitava toimintaympäristö ja näkymää tulevaisuuteen. Näin yritykset myös rohkaistuvat toteuttamaan investointinsa. 

– Vaikka ruoka-ala on vahva, kasvunvaraa riittää sekä kotimaan markkinoilla että viennissä. Etenkin viennin kasvattaminen avaisi lisäinvestointeja ja enentäisi myös työllisten määrää. Herääkin kysymys, tavoitteleeko maan hallitus oikeasti ohjelmansa mukaista ruoka-alan kasvua ja työllisyyden lisäämistä vai lyhytnäköisiä, toimialaa surkastuttavia veroratkaisuja, Käkelä ihmettelee.  

Arvonlisää miljardien edestä 

Elintarviketeollisuuden tuottama arvonlisäys Suomen kansantalouteen on 6,9 miljardia euroa, kun otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Koko ruokaketjun arvonlisäys on runsaat 19 miljardia euroa, mikä vastaa yhdeksää prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. 

– Elintarviketeollisuus tuottaa ruokaketjussa eniten arvonlisäystä, kun mukaan lasketaan suorat ja välilliset vaikutukset. Alan ydintehtävä on tuottaa laadukkaista raaka-aineista kuluttajien mieltymysten mukaisia tuotteita, joita kauppa ja ravitsemispalvelut tarjoavat kuluttajille. Tästä syntyy mittava määrä arvonlisää koko kansantalouteen, Mikko Käkelä kehaisee. 

Arvonlisäyksen syntymiseen tarvitaan työtä ja pääomaa. Arvonlisäys on korvaus tehdystä työstä ja tuotantoprosessissa käytetystä pääomasta. Toimialatasolla arvonlisäys kertoo, paljonko ala tuottaa toiminnassaan arvoa ostamistaan raaka-aineista ja palveluista. Yritystoiminnassa syntyvä arvonlisäys koostuu karkeasti kolmesta tekijästä: työvoimakustannuksista (palkat + sivukulut), voitosta ja poistoista.

Ruokaketju kattaa Luken selvityksessä maatalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn, elintarviketeollisuuden, elintarvikekaupan (tukku- ja vähittäiskauppa) ja ravitsemispalvelut. Selvityksessä tarkasteltiin ketjun vaikutusta työllisyyteen, arvonlisäykseen, verotuloihin ja investointeihin. Tilastojen viimeinen havaintovuosi on 2021.