Elintarviketeollisuusliitto ry

Koko yhteiskunta hyötyy, kun ruoka-alan kasvua vahvistetaan

Jaa

Elintarviketeollisuusliitto muistuttaa ennakoitavien toimintaolosuhteiden suuresta merkityksestä ruoka-alan yrityksille, jotta yritykset rohkaistuvat investoimaan ja kasvamaan. Verokarhulle ala on Suomessa jo nyt tuottoisa lypsylehmä, eikä verotaakkaa pidä enää kasvattaa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen selvityksen mukaan ruokaketjun vaikutus Suomen talouteen ja alueisiin on erittäin vaikuttava. Ruoka-ala ei ainoastaan tarjoa elintärkeää ruokaturvaa ja mittavaa määrää työpaikkoja, vaan se myös maksaa miljardien eurojen edestä veroja ja tuottaa kansantalouteen huomattavan arvonlisän. 

Työllisyysvaikutukset ulottuvat laajalle 

Elintarviketeollisuus työllistää Suomessa suoraan 39 500 henkilöä. Kun otetaan huomioon kytkennät muihin toimialoihin, elintarviketeollisuus työllistää suoraan ja välillisesti yhteensä lähes 100 000 henkilöä. Se vastaa lähes neljää prosenttia koko maan työllisistä. 

– Elintarviketeollisuudella on valtava työllisyysvaikutus ruokaketjun sisällä, mutta myös sen ulkopuolella, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo.  

Hän muistuttaa, että ruokaketjun yritysten työllisyysvaikutus näkyy monilla aloilla, kuten alkutuotannossa, maantiekuljetuksissa, pakkausmateriaalien valmistuksessa ja ravintola-alalla. 

Luken selvitys vahvistaa, miten ruoka-ala on Suomen talouden tukipilari. Koko ruokaketju työllistää suoraan ja välillisesti 320 000 henkilöä, mikä on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä.

Verokarhun lypsylehmä 

Ruokaketjusta kertyy verotuloja noin 11 miljardia euroa, mikä vastaa kymmentä prosenttia kaikista veroista ja veroluonteisista tuloista. 

Mikko Käkelä huomauttaa, että elintarviketeollisuus investoi lisäksi vuosittain yli 600 miljoonaa euroa ja on pitänyt investointitahtinsa vakaana myös talouden suhdanteiden vaihteluissa. 

Toimintaympäristön poliittinen riski on kasvanut Suomessa huhtikuun kehysriihessä linjatun uuden veromallin vuoksi. Se heikentää merkittävästi yritysten halukkuutta investoida Suomeen, koska kotimarkkinat ovat elintarviketeollisuudelle aivan keskeiset.  

– Investointeja tarvitaan tulevina vuosina vielä enemmän ikääntyvän tuotantokapasiteetin korvaamiseen ja uuden rakentamiseen. On tärkeää, että yrityksillä on Suomessa ennakoitava toimintaympäristö ja näkymää tulevaisuuteen. Näin yritykset myös rohkaistuvat toteuttamaan investointinsa. 

– Vaikka ruoka-ala on vahva, kasvunvaraa riittää sekä kotimaan markkinoilla että viennissä. Etenkin viennin kasvattaminen avaisi lisäinvestointeja ja enentäisi myös työllisten määrää. Herääkin kysymys, tavoitteleeko maan hallitus oikeasti ohjelmansa mukaista ruoka-alan kasvua ja työllisyyden lisäämistä vai lyhytnäköisiä, toimialaa surkastuttavia veroratkaisuja, Käkelä ihmettelee.  

Arvonlisää miljardien edestä 

Elintarviketeollisuuden tuottama arvonlisäys Suomen kansantalouteen on 6,9 miljardia euroa, kun otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Koko ruokaketjun arvonlisäys on runsaat 19 miljardia euroa, mikä vastaa yhdeksää prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. 

– Elintarviketeollisuus tuottaa ruokaketjussa eniten arvonlisäystä, kun mukaan lasketaan suorat ja välilliset vaikutukset. Alan ydintehtävä on tuottaa laadukkaista raaka-aineista kuluttajien mieltymysten mukaisia tuotteita, joita kauppa ja ravitsemispalvelut tarjoavat kuluttajille. Tästä syntyy mittava määrä arvonlisää koko kansantalouteen, Mikko Käkelä kehaisee. 

Arvonlisäyksen syntymiseen tarvitaan työtä ja pääomaa. Arvonlisäys on korvaus tehdystä työstä ja tuotantoprosessissa käytetystä pääomasta. Toimialatasolla arvonlisäys kertoo, paljonko ala tuottaa toiminnassaan arvoa ostamistaan raaka-aineista ja palveluista. Yritystoiminnassa syntyvä arvonlisäys koostuu karkeasti kolmesta tekijästä: työvoimakustannuksista (palkat + sivukulut), voitosta ja poistoista.

Ruokaketju kattaa Luken selvityksessä maatalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn, elintarviketeollisuuden, elintarvikekaupan (tukku- ja vähittäiskauppa) ja ravitsemispalvelut. Selvityksessä tarkasteltiin ketjun vaikutusta työllisyyteen, arvonlisäykseen, verotuloihin ja investointeihin. Tilastojen viimeinen havaintovuosi on 2021. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoa julkaisijasta

Elintarvike­teollisuusliitto on ruoka-alan suunnannäyttäjä ja kokoava voima. Edustamme Suomessa toimivia ruoka- ja juomayrityksiä. Tavoitteenamme on uudistuva ja vetovoimainen ruoka-ala, joka luo hyvinvointia koko Suomeen.

Elintarviketeollisuusliiton toiminnan piirissä olevat noin 600 yritystä kattavat kaikki elintarviketeollisuuden toimialat ja elintarviketeollisuuden tuotannon Suomessa lähes kokonaan.

Elintarviketeollisuus on Suomessa kolmanneksi suurin teollinen toimiala, joka työllistää 40 000 henkeä. Ruokia ja juomia valmistavia yrityksiä toimii kaikkialla maassamme.

Koko ruoka-ala (alkutuotanto, elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa ja ruokapalvelut) työllistää Suomessa yhteensä 340 000 henkeä, kun välilliset vaikutukset lasketaan mukaan.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elintarviketeollisuusliitto ry

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye