Työn ja talouden tutkimus LABORE

Selvitys: Nuorisoasteen koulutuskokeilu lisäsi valinnanvapautta, josta pojat näyttävät hyötyneet eniten

Jaa

Kaksoistutkintojen osuus toisen asteen tutkinnoista on varsin pieni. Ominaisuuksiltaan ja työmarkkinatulemiltaan kaksoistutkinnon suorittaneet asettuvat tarkastelussa ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden välimaastoon. Nuorisoasteen koulutuskokeilu lisäsi miesten todennäköisyyttä suorittaa kolmannen asteen tutkinto, mutta kokeilulla ei havaittu vaikutuksia työmarkkinatulemiin.

Kuva: Unsplash.

Suomessa toisen asteen yleissivistävä ylioppilastutkinto ja ammatillinen tutkinto voidaan suorittaa joko peräkkäin tai rinnakkain yhdistelmätutkintona. Yhdistelmätutkinnon suorittamisen vaikutukset opiskelijoiden koulutus- ja työmarkkinatulemiin sekä julkiseen talouteen ovat olleet epäselviä.

Hanke tarkasteli toisen asteen tutkintojen suorittamismuotoja, erityisesti kaksoistutkintoja, sekä vuosina 1992–2001 toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun vaikutuksia. Selvityksessä hyödynnettiin monipuolisia rekisteriaineistoja. Selvityksen toteuttivat Työn ja talouden tutkimus LABOREn ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tutkijat.

Kaksoistutkintojen osuus suoritetuista toisen asteen tutkinnoista on hyvin pieni. Rekisteriaineistojen perusteella kaksoistutkintoja suoritettiin vuonna 2020 noin 1700 kappaletta. Kaksoistutkinnoissa on joitain keskinäisiä eroja koulutusalan ja suoritusalueen mukaan, mutta eri ryhmien väliset erot ja ajalliset muutokset ovat tasoittuneet etenkin vuoden 2010 jälkeen. Kaksoistutkinnon suorittaneet ovat todennäköisemmin naisia sekä iältänsä ja peruskoulun 9-luokan lukuaineiden arvosanojen valossa lähempänä keskimääräistä ylioppilasta kuin pelkän ammatillisen tutkinnon suorittanutta henkilöä. Valtaosalla kaksoistutkinnon suorittajista on vähintään yksi vanhempi, joka on korkeasti koulutettu. 

Kaksoistutkinnon suorittaneiden pitkän aikavälin työurat ja korkeakoulutus asettuvat ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen välimaastoon. Ylioppilastutkinnon suorittaneisiin verrattuna kaksoistutkinnon tehneet suorittavat sukupuolesta riippumatta vähemmän todennäköisemmin korkeakoulututkinnon. Kaksoistutkinnon suorittaneet miehet ansaitsevat keskimäärin enemmän kuin ylioppilastutkinnon suorittaneet miehet noin 33-vuotiaaksi asti; naisilla taas ylioppilastutkinnon suorittaneiden tulot ylittävät kaksoistutkinnon suorittaneiden tulot jo 26-vuotiaana.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin verrattuna kaksoistutkinnon tehneistä suorittavat huomattavasti todennäköisemmin korkeakoulututkinnon. Kaksoistutkinnon suorittaneiden miesten tulot ylittävät vain ammatillisen koulutuksen suorittaneiden miesten tulot 28-vuotiaana; naiset taas 26-vuotiaana.

”Emme oikein tiedä mikä olisi paras tapa järjestää toisen asteen koulutus. Nykyinen suomalainen järjestelmä, joka ohjaa nuoret näin selkeästi eri poluille, ei välttämättä ole paras mahdollinen. On yleinen hokema, että 'suomalaisessa koulutusketjussa ei ole pussinperiä', mutta pitääkö tämä käytännössä paikkaansa? En usko. Voisi olla ihan paikallaan, että näitä asioita tarkastellaan aikaisempaa kriittisemmin", Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen huomauttaa.

Vuosina 1992–2001 toteutetussa nuorisoasteen koulutuskokeilussa tavoitteina oli nostaa koulutustasoa, selkeyttää järjestelmää, mahdollistaa joustavien ja yksilöllisten opintojen suorittaminen sekä parantaa järjestelmän vertailtavuutta kansainvälisesti. Kokeilussa lisättiin eri koulumuotojen yhteistoimintaa ja monipuolistettiin opiskelijoiden opintomahdollisuuksia. Kokeilun aikana lisääntyi etenkin opintojen valinnaisuus.

Selvityksessä arvioitiin nuorisoasteen kokeilun vaikutuksia toisen asteen yhteisvalintaan sekä suoritettuihin tutkintoihin, jatko-opintoihin ja myöhempään työuraan rekisteriaineistojen avulla. Nuorisosasteen kokeilu toteutettiin eri alueilla eri aikaan. Selvityksessä hyödynnettiin tästä syntyvää luonnollista koeasetelmaa, ja arvioitiin uudistuksen kausaalivaikutuksia erotusten erotus- sekä event study-menetelmiä hyväksikäyttäen.

Tulosten perusteella kokeilu vaikutti pääasiassa miesten koulutusvalintoihin. Selvityksessä ei havaita naisilla vaikutuksia yhteenkään tarkasteluun valituista vastemuuttujista. Kokeilu näyttää lisänneen miesten hakeutumista lukioon yhteisvalinnassa ja vähentäneen ammatillisen tutkinnon sekä kaksoistutkinnon suorittamista 20 ikävuoteen mennessä. Lisäksi kokeilu kasvatti miesten todennäköisyyttä suorittaa kolmannen asteen tutkinto ja erityisesti yliopistotutkinto 30 ikävuoteen mennessä. Kokeilulla ei havaittu olleen vaikutuksia miesten tai naisten työmarkkinatulemiin.

Toisen asteen koulutuksen suorittamistapojen vaikutukset. Aino Kalmbach, Hannu Karhunen, Jani-Petteri Ollikainen, Tuomo Suhonen, Hanna Virtanen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:17.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.

Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Labore (punainen tekstilogo)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto lisää työperäistä maahanmuuttoa, mutta voi vaikuttaa kielteisesti joihinkin palkkoihin19.6.2024 00:01:00 EEST | Tiedote

Laboren tuoreen tutkimuksen mukaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto olisi tapa lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Saatavuusharkinnasta luopuminen voisi kuitenkin tulosten mukaan vaikuttaa negatiivisesti erityisesti tiettyjen työntekijäryhmien, kuten matalapalkka-aloilla ja palveluammateissa työskentelevien, sekä ikääntyvien työntekijöiden palkkakehitykseen.

Ennustearvio: Kasvuodotukset ovat hiipuneet vuoden edetessä18.6.2024 00:00:00 EEST | Tiedote

Alkuvuoden talouskasvu on osoittautunut odotuksiin nähden hitaaksi, eikä jyrkkää suhdannekäännettä ole näköpiirissä. Odotamme kansainvälisen suhdanteen kohenevan loppuvuodesta, mikä parantaa Suomen vientikysyntää. Odotuksia rahapolitiikan kevenemisestä on tarkistettu alaspäin, mutta Suomen inflaatioluvut puoltaisivat nopeampaa rahapolitiikan kevenemistä. Kevään ennusteemme vuoden 2024 talouskasvusta ja työllisyydestä näyttävät nyt epätodennäköisemmiltä toteutua. Muilta osin kevään ennusteemme vaikuttaa edelleen perustellulta.

Selvitys: Työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin menetelmissä ja raportoinnissa runsaasti kehittämismahdollisuuksia17.6.2024 10:02:30 EEST | Tiedote

Ennakointituloksia voitaisiin jatkossa raportoida nykyistä monipuolisemmin eri kohderyhmille tiedon kriittisen arvioinnin ja soveltamisen edistämiseksi. Koulutuksen mitoituksessa voitaisiin myös jatkossa painottaa nykyistä enemmän rekisteriaineistoista saatavaa työmarkkinainformaatiota epävarman ja hitaasti päivittyvän mallipohjaisen tulevaisuustiedon sijaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye