Väitös: Purennan piirteet ovat samankaltaisia Virossa, Suomessa ja Ruotsissa

Purenta vaikuttaa monella tavalla lasten ja nuorten elämänlaatuun: ruuan pureskeluun, nielemiseen, puheen tuottamiseen, ulkonäköön, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja itseluottamukseen. Häiritsevien hampaiden asentovirheiden korjaamiseen ja tasapainoiseen purentaan johtava oikomishoito näyttää vähentävän stressiin liittyviä häiriöitä.

Hettel Sepp tutki väitöskirjatyössään kliinisesti purennan piirteitä sekä alaleuan liikelaajuuksia virolaislapsilla sekä nuorilla aikuisilla. Lisäksi hän selvitti hammaslääkärin määrittämää oikomishoidon tarvetta ja vaikeusastetta käyttäen kansainvälistä ICON-hoidontarveindeksiä.

Tutkimuksessa lasten huoltajien sekä nuorten itsensä mielipiteitä hampaiston terveydestä, hampaiden asennosta ja ulkonäöstä sekä oikomishoidon tarpeesta kartoitettiin kyselylomakkeilla. Tutkimuksen aineisto koostui 1172 lapsesta ja nuoresta, joiden hampaisto oli maitohammas-, vaihdunta- tai pysyvän hampaiston kehitysvaiheessa.

Erilaisten purennan piirteiden esiintyvyys virolaislapsilla ja nuorilla aikuisilla vastaa pienin poikkeuksin Suomessa ja Ruotsissa raportoituja esiintyvyyksiä. Virossa on selkeästi oikomishoidon tarvetta, ja tutkittujen toiveet oikomisesta kulkevat käsi kädessä hoidontarpeen kanssa.

– Uutta ja kliinisesti merkittävää oli havainto, että maksimaalisen avauksen, sivuliikkeiden ja protruusion eli leuan eteenpäin työntymisen liikelaajuuksien välillä on keskinäinen riippuvuus. Merkittävä löydös oli myös se, että jotkin purennan piirteistä, kuten ristipurenta, avopurenta, saksipurenta ja suurentunut vertikaalinen sekä horisontaalinen ylipurenta olivat yhteydessä leuan liikelaajuuksiin, Sepp kertoo.

Yleisin purennan piirre oli kulmahampaiden normaali, ns. Al-luokan purentasuhde. Sen esiintyvyys oli maitohampaistossa 70 %, vaihduntavaiheessa 74 % ja pysyvässä hampaistossa 76 %. Yleisiä piirteitä olivat lisäksi ahtaus, suurentunut vertikaalinen ylipurenta ja horisontaalinen ylipurenta.

Sepp havaitsi lisäksi, että ikäryhmien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja sagittaalisuhteissa, etu- ja sivualueen ristipurennassa, hammaskaarten ahtaudessa sekä yläkaaren keskidiasteeman eli etuhampaiden välin leveydessä. Vaikka poski- ja kulmahammassuhteiden epäsymmetrisyys oli yleisin havainto kaikissa kehitysvaiheissa, symmetrisyys lisääntyi iän myötä.

ICON-hoidontarveindeksillä arvioituna oikomishoidon tarpeessa oli yli puolet vaihduntavaiheen lapsista ja joka kolmas nuori, joilla oli pysyvä hampaisto.

Huoltajat ja nuoret aikuiset näyttivät havaitsevan purennan piirteitä ja toimintaa suhteessa "normaaliin". Havainnoissa korostetut purennan piirteet, kuten risti-, avo- ja saksipurenta sekä suurentuneet ylipurennat, olivat linjassa ammattilaisen tekemien arvioiden kanssa. Hoidon pääodotuksiksi nostettiin ulkonäön ja toiminnan parantaminen sekä hampaiden puhdistuksen helpottaminen ja karieksen vähentäminen.

Tutkimuksen tulokset tarjoavat pohjan suun terveydenhuollon kehittämiselle Virossa. Väitöskirjan antama informaatio hyödyntää Viron hammashoitojärjestelmän kehittämisessä, joten tuloksia esitellään myös terveysviranomaisille ja päättäjille. Tutkimusta voidaan hyödyntää Tarton yliopiston hammaslääketieteen koulutuksessa.

Väitöstilaisuus perjantaina 31. toukokuuta

PhD Hettel Seppin ortodontian alaan kuuluva väitöskirja Occlusal Traits, Orthodontic Treatment Need and Mandibular Movement Capacity from Childhood to Adulthood in Estonia tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 31.5.2024 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F025 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Anna Westerlund Göteborgin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Timo Peltomäki, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.