Audiomedia Oy

YTT Juhani Wiio: Median metsäuutisoinnista puuttuu kokonaiskuva – Toimittajien side metsään katkennut

Jaa
YTT Juhani Wiion
YTT Juhani Wiion

Metsäuutisointia tutkineen YTT Juhani Wiion mukaan erityisesti suurien mediatalojen, tulisi tarkastella metsäkysymyksiä kokonaisvaltaisesti, eikä vain yhden vallalla olevan asenneilmaston kautta. – Metsä ja siihen perustuva talous ovat hiilinielun ja suojelun lisäksi edelleen osa suomalaista elämänmuotoa ja suomalaisten toimeentuloa. On tärkeää, että kaikki osapuolet kokevat tulevansa kuulluksi valtamedioissa sirpaleisen sosiaalisessa mediassa esiintyvän ajoin aggressiivinen keskustelun vastapainoksi.

–Sama koskee metsiin liittyvää tutkimusta, jolta näin yhteiskuntatieteilijänä kaipaisi enemmän kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka lisäisi monipuolista ymmärrystä metsistä. Kun seuraa somen metsäkeskustelua, saa vaikutelman, että jotkut tutkijatkin ovat ottaneet siinä omaa yhtä totuuttaan puolustavan ideologisen osapuolen roolin. Kun tarjolla on sirpalemaista, joskus vastakkaistakin metsätietoa, kokonaiskuva hämärtyy, muistuttaa Wiio.    

Media luo metsäkuvaa

Taloustutkimuksen tutkimuksien tulokset kansalaisten vähäisestä metsätiedosta ja metsänomistajien tyytymättömyydestä metsäuutisointiin selittyvät Wiion mukaan suurelta osin median luomasta metsäkuvasta. – Tämä heittää haasteen erityisesti journalistisesti vakavasti toimivan median suuntaan tuottaa monipuolista ja kokonaisvaltaista metsäuutisointia.

–Valtamedian metsäuutisointi painottuu tekemäni selvityksen mukaan ilmastoteemojen käsittelyyn. Metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta, kun taas metsätalouden taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma jää paitsioon.

Wiion mukaan julkinen keskustelu on luonut virheellisen mielikuvan siitä, että metsänomistajat vastustavat ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ja luontokadon torjumista. – Tähän asenteeseen on nykyisessä ilmapiirissä myös toimittajien helppo samaistua. Kun ilmastonmuutos- ja luontokatokeskustelu ovat nousseet EU:n politiikan seurauksena eurooppalaisen keskustelun aiheeksi, metsäkeskustelu on erittäin politisoitunutta.

Median keskittyminen vähentänyt maakuntien teemojen näkyvyyttä

Median toimintamallit ovat muuttuneet Wiion mukaan viimeisen 10 vuoden aikana ratkaisevasti niin omistuksellisesti, sisällöllisesti kuin alueellisestikin. – Median omistus ja rakenne keskittyvät. Käytännössä tämä tarkoittaa valtakunnallisesti eri omistusalustoilla jaettavan saman sisällön julkaisemista ja keskittymistä.

–Yleensä keskittyminen johtaa pääkaupunkiseudulla toimitetun sisällön julkaisemiseen eri alustoilla ja eri puolilla maata. Se on vähentänyt metsäteemojen käsittelyssä monipuolisuutta ja heikentänyt maakunnissa tärkeäksi koettujen uutisaiheiden esiin pääsyä.

Wiion mukaan selvitys suurimpien mediatalojen metsäuutisoinnista osoitti, että Helsingin Sanomien metsäuutisointi oli huomattavan yksipuolista verrattuna esimerkiksi Yleisradion aluetoimitusten metsäuutisointiin. – Kun valtamedioiden uutistarjonta leviää periaatteessa joka talouteen, se vie tilaa metsäuutisoinnin maakunnissa vallitsevalta monipuolisuudelta. Vaikka isojen mediatalojen toimituskulttuuri on kauimpana metsistä, ne vaikuttavat kuitenkin kaikista eniten siihen, mitä metsistä ajatellaan.

–Keskittymistä on tapahtunut myös Yleisradiossa. Aiemmin TV2 tarjosi vertailevaa näkökulmaa myös metsäasioissa Pasilan näkökulmalle. Kun TV2 itsenäisenä yksikkönä lopetettiin, vaihtoehtoisen metsänäkökulman tarjoaminen on jäänyt Yleisradiossa yhtiön aluetoimituksille.

Wiion mukaan parikymmentä vuotta sitten median metsänäkemys ei ollut nykyisenkaltaisen suppea. - Silloin metsä näyttäytyi mediassa myös niin kansallisena tulonlähteenä kuin työn ja leivän tarjoajanakin.

Toimittajakunnan omakohtainen side metsään katkennut

Wiio näkee yhteiskunnan rakennemuutoksen ja toimittajakunnan elitistymisen muuttaneet median suhtautumista metsäaiheisiin. – Yhteiskunnan rakennemuutos on muuttanut toimittajakunnan rakennetta. Toimittajiksi kouluttautuvien ja media- sekä kulttuuriammateissa työskentelevien side maaseutuun ja metsään on katkennut.

–Aiemmin toimittajiksi ja viestinnän palvelukseen valikoituneista oli moninkertaisesti useammin elävä suhde metsätalouteen kuin nykyisin. Monilla toimittajilla oli jopa työkokemusta metsästä tai elinkeinoista, joissa metsää hyödynnetään.

Esimerkkinä Wiio mainitsee Yleisradion, jonne 1970-luvulla rekrytoiduista toimittajista kolmannes oli lähtöisin maaseutupaikkakunnilta, noin kolmannes pieniltä taajamapaikkakunnilta ja kolmannes suurimmista kaupungeista.

–Tuolloin toimittajiksi rekrytoituneiden keskuudessa metsätalous oli läsnä ja metsällä oli merkitystä. Nykyisin tämä kytkentä on kadonnut. Tänä päivänä toimittajiksi tulevien metsätietous pohjautuu vahvimman median antamalle lähes absurdille yksipuoliselle kuvalle metsästä suojelukohteena, jossa metsään ei saa koskea, jota ei saa metsänhoidollisesti hoitaa ja jota ei saa käyttää teollisuuden raaka-aineena, kuvailee Wiio.

Opiskelijayhteisö vaikuttaa työelämän asenteisiin

Wiion mukaan yhteiskunnan rakenteen muutos ja elintason muutos ovat vaikuttaneet myös toimittajien taustoihin ja elintasoon. – Sosioekonomisen taustan ja elintason muutos vaikuttavat suoraan metsäsuhteeseen. Kun toimeentulo ei ole enää itsellä tai lähiympäristöllä kiinni metsästä, metsää on helppo katsella ulkopuolisen silmin.

– Samalla kun toimittaja- ja viestintäammatteihin pyrkivien suhde metsään on lähtökohtien osalta muuttunut, myös yliopistojen ilmapiiri on muuttunut. Uudessa opiskeluilmapiirissä ei enää orientoiduta sosioekonomisesti samoin kuin aiemmin.

Kun 70-luvulla Ylen toimittajista vai neljänneksellä oli akateeminen loppututkinto, nyt lähes kaikilla on vähintään alemman tason tutkinto. – Kun toimittajakoulutuspaikkoja on vähän, toimittajakoulutukseen valikoituu hakijoiden parasta aineista. Ei ole väärin sanoa, että toimittajaksi opiskelemaan pääsevät ovat voittopuolisesti ”kympin tyttöjä ja poikia”.

–Monet aiemmin ihmisen elämään luonnollisina seikkoina kuuluneet asiat, kuten metsä, ovat ulkoistuneet. Kun ennen toimeentulomahdollisuudet, työ, järjestöt ja puolueet määrittivät opiskelijoiden suhtautumista tulevaisuuteen, nyt näiden tekijöiden tilalle ovat tulleet postmaterialismi, kansainvälisyys, arvoliberalismi ja niin sanotut vihreät arvot.

Poliittinen arvomaailma näkyy sisällöissä

Aatteiden osalta näyttää Wiion mukaan siltä, että opiskeluyhteisöissä on aina vallalla yksi hallitseva arvomaailma, johon monet opiskelijatkin haluavat samaistua. –1970-luvun opiskelijayhteisöissä tämä aate oli kärkevimmillään sen ankarin muoto ”taistolaisuus”. Tämän päivän opiskelijayhteisöissä tällainen aate on tutkimustenkin mukaan jonkinasteinen ”vihreys”, joka kanavoituu käytännössä Vihreiden kannattamiseen. Sen kannattajaksi on helppo ryhtyä, koska idealistisena aatteena se ei tunnu samalla tavalla sitovalta kuin perinteiset puolueaatteet.

Esimerkiksi Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Vihreät on erityisesti toimittajaopiskelijoiden keskuudessa suosituin poliittinen aate. – On selvää, että opinahjossa hallinnut arvomaailma ei voi olla vaikuttamatta opiskelijaan myös vielä opiskeluajan jälkeenkin.

–Esimerkiksi juuri valmistunut selvitys Helsingin Sanomien, Yleisradion ja MTV. n metsäuutisoinnista vahvisti sen, että valtamedia toimittajat haastattelivat tutkimusjakson aikana poliittisen taustan omaavista henkilöistä eniten vihreitä. Sama piti paikkansa myös sisältöviitattujen osalta, muistuttaa Wiio.

JUHANI WIIO s. 1949, on viestinnän perille menosta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori, viestinnän tutkija sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen dosentti. Hän on työskennellyt Yleisradiossa toimittajana, toimituspäällikkönä, ohjelmapäällikkönä ja kehitysjohtajana sekä useammassakin viestintätoimistossa viestintäasiantuntijana. Hän on toiminut useissa viestintäalan kotimaisissa ja kv-luottamustehtävissä sekä valtionyhtiö Motiva Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Kiinnostuksen metsään ja metsäviestintään Wiio sanoo olevan verenperintöä autoilija-maanviljelijäkodista, jossa metsä ja metsätyöt tulivat lapsesta lähtien tutuiksi.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juhani Wiio
juhani.wiio@wiio.fi

Kuvat

YTT Juhani Wiion
YTT Juhani Wiion
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Luken tutkimusprofessorit: Ilmastotavoitteita ei pidä laskea metsien nielujen varaan16.7.2025 08:22:28 EEST | Artikkeli

Hakkuiden vähentämisellä saavutettava ilmastohyöty vähäinen 17 vuotta Britanniassa työskennelleen Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mukaan Suomen ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Kun hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä, tarvitaan tehokkaampia toimia. Tutkimusprofessori MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suur

Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli

Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee

MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli

Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol

Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli

Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi

Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli

Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye