Raportti: Tekniikan koulutuksen laajeneminen maakuntiin palvelee bruttokansantuotteen kasvua, sanoo emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki
Jyväskylän yliopisto julkaisi emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen kirjoittaman raportin diplomi-insinöörikoulutuksen laajentumisesta Suomessa. Tekniikan koulutuksen maakuntiin on kasvattanut alueen bruttokansantuotetta. Neittaanmäki sanoo, että tekniikan koulutusta on tärkeää tarjota myös siellä, missä on tuotannollista toimintaa.
Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki julkaisi raportin, jossa tarkastellaan diplomi-insinöörikoulutuksen laajentumista Suomessa 80-luvulta 2020-luvulle. Tänä aikana koulutus on laajentunut viidestä suomalaisesta yliopistosta kaikkiaan yhdeksään yliopistoon ja kahteen sivutoimipisteeseen.
Neittaanmäki pitää erityisen tärkeänä sitä, että tekniikan koulutusta on tarjolla laajasti eri maakunnissa, joissa myös iso osa Suomen tuotannollisesta toiminnasta sijaitsee.
”On nähtävissä, että tekniikan alan lisää maakuntien bruttokansantuotetta. BKT:n kasvu on tavoitteena koko Suomessa ja sen tavoitteen suhteen on menty oikeaan suuntaan, kun tekniikan koulutusta on laajennettu.”, Neittaanmäki kertoo.
Tarkastelujakson aikana tekniikan alan koulutus on laajentunut Keski-Suomeen (Jyväskylän yliopisto), Itä-Suomeen (Itä-Suomen yliopisto), Pohjanmaalle (Vaasan yliopisto) sekä Etelä-Pohjanmaalle (Tampereen yliopiston Seinäjoen yksikkö) ja Satakuntaan (Tampereen yliopiston Porin yksikkö).
Diplomi-insinöörikoulutuksen saaminen on Neittaanmäen mukaan ollut kunkin yliopiston kohdalla merkittävä kehitysaskel. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoituksen lisäksi yliopistot ovat saaneet rahoitusta alueen yrityksiltä, kaupungeilta sekä yksittäisiltä ihmisiltä.
Teknologista osaamista tarvitaan, jotta pärjätään kansainvälisessä kilpailussa
Arvioitaessa koulutuksen vaikuttavuutta eri maakunnissa yksi kriteeri ovat maakunnan panostukset tutkimus- ja kehitystyöhön. Kansallisen tason tavoitteeksi on asetettu neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
”Mitä useammassa maakunnassa tarjotaan tekniikan alan koulutusta, sitä varmemmin myös alueen bruttokansantuote tulee kehittymään. Jotta kansalliseen tavoitteeseen päästään, pitää bruttokansantuotteen lisääntyä mahdollisimman monessa maakunnassa.”, Neittaanmäki sanoo.
Tällä hetkellä kansallinen tavoite tutkimus- ja kehitystyöhön on ylitetty Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Pohjois-Pohjanmaalla maakunnan T&K-panostukset ovat vaihdelleet 5,0–5,2 prosentin välillä. Pirkanmaalla neljän prosentin tavoite saavutettiin vuonna 2021. Muualla tavoite on vielä saavuttamatta.
”Kansainvälisessä kilpailussa pärjätään, kun pystytään valmistamaan korkean teknologian tuotteita, joiden tekemiseen tarvitaan tekniikan alan koulutusta.”, Neittaanmäki kertoo.
Neittaanmäen mukaan korkealaatuinen teknologinen osaaminen on keskiössä myös vihreässä siirtymässä.
Lisätietoa
Yliopistotason diplomi-insinöörikoulutusta annetaan tällä hetkellä yhdeksällä paikkakunnalla sekä neljällä sivukampuksella Suomessa. Kaikkiaan 13 paikkakunnalla.
Tekniikan alan opiskelijoiden määrä on lisääntynyt reilun 20 vuoden aikana 9,3 % ja suoritettujen diplomi-insinööritutkintojen 47,0 %. Tohtoriopiskelijoiden määrä on lisääntynyt 82,3 % ja tohtoritutkintojen peräti 143,2 %.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka NeittaanmäkiProfessori, emeritusJyväskylän yliopisto
Puh:+358405507005pekka.neittaanmaki@jyu.fiwww.jyu.fi/fi/henkilot/pekka-neittaanmakiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.
Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote
FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.
Kahdelle JYU:n hankkeelle rahoitusta Suomen Akatemialta tutkimustulosten hyödyntämiseen5.11.2025 15:03:07 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2025 Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaussa yhteensä 9,7 miljoonaa euroa 27 hankkeelle. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta.
Mistä avoimen korkeakoulutuksen kentällä nyt puhutaan? Kehittäjät kohtaavat Jyväskylässä5.11.2025 11:48:00 EET | Tiedote
Miten työelämän osaamista kehitetään tulevaisuudessa? Miten avoin koulutus voi toimia taloudellisesti? Miten avoimia koulutustuotteita kehitetään Euroopassa? Avoimen korkeakoulutuksen päivät tuovat Jyväskylään 12.–13.11.2025 kolmisensataa avointen yliopistojen ja avointen ammattikorkeakoulujen kehittäjää pohtimaan koulutuksen tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme