Jyväskylän yliopisto

Raportti: Tekniikan koulutuksen laajeneminen maakuntiin palvelee bruttokansantuotteen kasvua, sanoo emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki

Jaa

Jyväskylän yliopisto julkaisi emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen kirjoittaman raportin diplomi-insinöörikoulutuksen laajentumisesta Suomessa. Tekniikan koulutuksen maakuntiin on kasvattanut alueen bruttokansantuotetta. Neittaanmäki sanoo, että tekniikan koulutusta on tärkeää tarjota myös siellä, missä on tuotannollista toimintaa.

Emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki sanoo, että diplomi-insinöörikoulutukseen maakunnissa kannattaa satsata.
Emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki sanoo, että diplomi-insinöörikoulutukseen maakunnissa kannattaa satsata. Petteri Kivimäki

Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki julkaisi raportin, jossa tarkastellaan diplomi-insinöörikoulutuksen laajentumista Suomessa 80-luvulta 2020-luvulle. Tänä aikana koulutus on laajentunut viidestä suomalaisesta yliopistosta kaikkiaan yhdeksään yliopistoon ja kahteen sivutoimipisteeseen.

Neittaanmäki pitää erityisen tärkeänä sitä, että tekniikan koulutusta on tarjolla laajasti eri maakunnissa, joissa myös iso osa Suomen tuotannollisesta toiminnasta sijaitsee.

”On nähtävissä, että tekniikan alan lisää maakuntien bruttokansantuotetta. BKT:n kasvu on tavoitteena koko Suomessa ja sen tavoitteen suhteen on menty oikeaan suuntaan, kun tekniikan koulutusta on laajennettu.”, Neittaanmäki kertoo.

Tarkastelujakson aikana tekniikan alan koulutus on laajentunut Keski-Suomeen (Jyväskylän yliopisto), Itä-Suomeen (Itä-Suomen yliopisto), Pohjanmaalle (Vaasan yliopisto) sekä Etelä-Pohjanmaalle (Tampereen yliopiston Seinäjoen yksikkö) ja Satakuntaan (Tampereen yliopiston Porin yksikkö).

Diplomi-insinöörikoulutuksen saaminen on Neittaanmäen mukaan ollut kunkin yliopiston kohdalla merkittävä kehitysaskel. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoituksen lisäksi yliopistot ovat saaneet rahoitusta alueen yrityksiltä, kaupungeilta sekä yksittäisiltä ihmisiltä.

Teknologista osaamista tarvitaan, jotta pärjätään kansainvälisessä kilpailussa

Arvioitaessa koulutuksen vaikuttavuutta eri maakunnissa yksi kriteeri ovat maakunnan panostukset tutkimus- ja kehitystyöhön. Kansallisen tason tavoitteeksi on asetettu neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. 

”Mitä useammassa maakunnassa tarjotaan tekniikan alan koulutusta, sitä varmemmin myös alueen bruttokansantuote tulee kehittymään. Jotta kansalliseen tavoitteeseen päästään, pitää bruttokansantuotteen lisääntyä mahdollisimman monessa maakunnassa.”, Neittaanmäki sanoo. 

Tällä hetkellä kansallinen tavoite tutkimus- ja kehitystyöhön on ylitetty Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Pohjois-Pohjanmaalla maakunnan T&K-panostukset ovat vaihdelleet 5,0–5,2 prosentin välillä. Pirkanmaalla neljän prosentin tavoite saavutettiin vuonna 2021. Muualla tavoite on vielä saavuttamatta. 

”Kansainvälisessä kilpailussa pärjätään, kun pystytään valmistamaan korkean teknologian tuotteita, joiden tekemiseen tarvitaan tekniikan alan koulutusta.”, Neittaanmäki kertoo. 

Neittaanmäen mukaan korkealaatuinen teknologinen osaaminen on keskiössä myös vihreässä siirtymässä. 

Lisätietoa 

Yliopistotason diplomi-insinöörikoulutusta annetaan tällä hetkellä yhdeksällä paikkakunnalla sekä neljällä sivukampuksella Suomessa. Kaikkiaan 13 paikkakunnalla. 

Tekniikan alan opiskelijoiden määrä on lisääntynyt reilun 20 vuoden aikana 9,3 % ja suoritettujen diplomi-insinööritutkintojen 47,0 %. Tohtoriopiskelijoiden määrä on lisääntynyt 82,3 % ja tohtoritutkintojen peräti 143,2 %. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki sanoo, että diplomi-insinöörikoulutukseen maakunnissa kannattaa satsata.
Emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki sanoo, että diplomi-insinöörikoulutukseen maakunnissa kannattaa satsata.
Lataa

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye