Hajutunnistuskoirien kyky havaita hajumolekyylejä aiemmin luultua parempi
29.5.2024 10:26:52 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan hajutunnistamiseen koulutetut koirat saattavat pystyä havaitsemaan huomattavasti pienempiä pitoisuuksia hajumolekyylejä kuin mitä aiemmin on dokumentoitu.
Helsingin yliopiston DogRisk-tutkimusryhmän, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Hajukoirayhdistyksen toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin koirien hajunhavaitsemiskynnystä.
Tutkimuksessa havaittiin, että koirat voivat oppia tunnistamaan paljon pienempiä eukalyptushydrolaatin pitoisuuksia kuin nykyaikaiset analyysilaitteet voivat mitata luotettavasti. Pitoisuudet olivat myös huomattavasti pienempiä kuin aiemmin on raportoitu. Koirien poikkeuksellista hajuaistia voidaan hyödyntää esimerkiksi etsintä-, pelastus- tai lääketieteellisissä tehtävissä.
Tutkimukseen osallistuneilla 15 koiralla oli erilaisia koulutustaustoja. Osalla koirista oli kokemusta noseworkista eli koirien nenätyöskentelyyn keskittyvästä harrastus- ja kilpailulajista, ja osa taas oli koulutettu tunnistamaan sairauksia, homeita tai tuhoeläimiä.
Tutkimuksessa koirien tuli erottaa pieniä eukalyptushydrolaattipitoisuuksia sisältävät näytteet vain vettä sisältävistä näytteistä. Tutkimuksessa keskityttiin määrittämään alhaisin pitoisuus, jonka koirat voisivat varmuudella havaita. Koirat testattiin kolmessa eri kokeessa, joissa hydrolaatin pitoisuudet laimennettiin asteittain, kunnes koirat eivät enää pystyneet tunnistamaan sitä. Tämä määritti niiden hajun havaitsemiskynnyksen.
- Koirien havaitsemiskynnys vaihteli aluksi välillä 1:10⁴–1:10²³, mutta kaventui koulutusjakson jälkeen arvoon 1:10¹⁷–1:10²¹ Koirat tarvitsivat siis yhdestä kymmeneen molekyyliä millilitrassa vettä löytääkseen oikean näytteen. Tätä voi verrata siihen, että yhdessä hiivasolussa on 42 miljoonaa molekyyliä, kuvailee tutkimuksen johtaja Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopistosta.
Lisäksi tutkijat huomasivat, että noseworkissa yleisesti käytettyjen eukalyptushydrolaattituotteiden välillä oli suurta vaihtelua. Tutkijat analysoivat kymmentä kaupallista tuotetta ja havaitsivat, että ne erosivat suuresti toisistaan esimerkiksi eukalyptolin ja alkoholin pitoisuuden suhteen.
- Tämä selittää, miksi monet kaupallisiin eukalyptushydrolaatteihin tottuneet koirat osoittivat odottamattoman heikkoja tuloksia tutkimuksessa. Niiden hajuaisti on niin tarkka, että ne eivät tunnistaneet kokeen eukalyptushydrolaattia samaksi aineeksi kuin mihin olivat tottuneet. Tämä osoittaa, että standardoitujen nenätyöskentelytuotteiden käyttö sekä harjoittelussa että kilpailuissa on tärkeää, sanoo tutkija Soile Turunen Itä-Suomen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Hielm-Björkman
vanhempi kliininen opettaja
KLIINISEN HEVOS- JA PIENELÄINLÄÄKETIETEEN OSASTO
anna.hielm-bjorkman@helsinki.fi
0294157391
Soile Turunen
väitöskirjatutkija, Farmasian yksikkö, Itä-Suomen yliopisto
soile.turunen@uef.fi
+358 50 345 5549
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme