Hajutunnistuskoirien kyky havaita hajumolekyylejä aiemmin luultua parempi
Tuoreen tutkimuksen mukaan hajutunnistamiseen koulutetut koirat saattavat pystyä havaitsemaan huomattavasti pienempiä pitoisuuksia hajumolekyylejä kuin mitä aiemmin on dokumentoitu.
Helsingin yliopiston DogRisk-tutkimusryhmän, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Hajukoirayhdistyksen toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin koirien hajunhavaitsemiskynnystä.
Tutkimuksessa havaittiin, että koirat voivat oppia tunnistamaan paljon pienempiä eukalyptushydrolaatin pitoisuuksia kuin nykyaikaiset analyysilaitteet voivat mitata luotettavasti. Pitoisuudet olivat myös huomattavasti pienempiä kuin aiemmin on raportoitu. Koirien poikkeuksellista hajuaistia voidaan hyödyntää esimerkiksi etsintä-, pelastus- tai lääketieteellisissä tehtävissä.
Tutkimukseen osallistuneilla 15 koiralla oli erilaisia koulutustaustoja. Osalla koirista oli kokemusta noseworkista eli koirien nenätyöskentelyyn keskittyvästä harrastus- ja kilpailulajista, ja osa taas oli koulutettu tunnistamaan sairauksia, homeita tai tuhoeläimiä.
Tutkimuksessa koirien tuli erottaa pieniä eukalyptushydrolaattipitoisuuksia sisältävät näytteet vain vettä sisältävistä näytteistä. Tutkimuksessa keskityttiin määrittämään alhaisin pitoisuus, jonka koirat voisivat varmuudella havaita. Koirat testattiin kolmessa eri kokeessa, joissa hydrolaatin pitoisuudet laimennettiin asteittain, kunnes koirat eivät enää pystyneet tunnistamaan sitä. Tämä määritti niiden hajun havaitsemiskynnyksen.
- Koirien havaitsemiskynnys vaihteli aluksi välillä 1:10⁴–1:10²³, mutta kaventui koulutusjakson jälkeen arvoon 1:10¹⁷–1:10²¹ Koirat tarvitsivat siis yhdestä kymmeneen molekyyliä millilitrassa vettä löytääkseen oikean näytteen. Tätä voi verrata siihen, että yhdessä hiivasolussa on 42 miljoonaa molekyyliä, kuvailee tutkimuksen johtaja Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopistosta.
Lisäksi tutkijat huomasivat, että noseworkissa yleisesti käytettyjen eukalyptushydrolaattituotteiden välillä oli suurta vaihtelua. Tutkijat analysoivat kymmentä kaupallista tuotetta ja havaitsivat, että ne erosivat suuresti toisistaan esimerkiksi eukalyptolin ja alkoholin pitoisuuden suhteen.
- Tämä selittää, miksi monet kaupallisiin eukalyptushydrolaatteihin tottuneet koirat osoittivat odottamattoman heikkoja tuloksia tutkimuksessa. Niiden hajuaisti on niin tarkka, että ne eivät tunnistaneet kokeen eukalyptushydrolaattia samaksi aineeksi kuin mihin olivat tottuneet. Tämä osoittaa, että standardoitujen nenätyöskentelytuotteiden käyttö sekä harjoittelussa että kilpailuissa on tärkeää, sanoo tutkija Soile Turunen Itä-Suomen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Hielm-Björkman
vanhempi kliininen opettaja
KLIINISEN HEVOS- JA PIENELÄINLÄÄKETIETEEN OSASTO
anna.hielm-bjorkman@helsinki.fi
0294157391
Soile Turunen
väitöskirjatutkija, Farmasian yksikkö, Itä-Suomen yliopisto
soile.turunen@uef.fi
+358 50 345 5549
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme