Hajutunnistuskoirien kyky havaita hajumolekyylejä aiemmin luultua parempi
29.5.2024 10:26:52 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan hajutunnistamiseen koulutetut koirat saattavat pystyä havaitsemaan huomattavasti pienempiä pitoisuuksia hajumolekyylejä kuin mitä aiemmin on dokumentoitu.
Helsingin yliopiston DogRisk-tutkimusryhmän, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Hajukoirayhdistyksen toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin koirien hajunhavaitsemiskynnystä.
Tutkimuksessa havaittiin, että koirat voivat oppia tunnistamaan paljon pienempiä eukalyptushydrolaatin pitoisuuksia kuin nykyaikaiset analyysilaitteet voivat mitata luotettavasti. Pitoisuudet olivat myös huomattavasti pienempiä kuin aiemmin on raportoitu. Koirien poikkeuksellista hajuaistia voidaan hyödyntää esimerkiksi etsintä-, pelastus- tai lääketieteellisissä tehtävissä.
Tutkimukseen osallistuneilla 15 koiralla oli erilaisia koulutustaustoja. Osalla koirista oli kokemusta noseworkista eli koirien nenätyöskentelyyn keskittyvästä harrastus- ja kilpailulajista, ja osa taas oli koulutettu tunnistamaan sairauksia, homeita tai tuhoeläimiä.
Tutkimuksessa koirien tuli erottaa pieniä eukalyptushydrolaattipitoisuuksia sisältävät näytteet vain vettä sisältävistä näytteistä. Tutkimuksessa keskityttiin määrittämään alhaisin pitoisuus, jonka koirat voisivat varmuudella havaita. Koirat testattiin kolmessa eri kokeessa, joissa hydrolaatin pitoisuudet laimennettiin asteittain, kunnes koirat eivät enää pystyneet tunnistamaan sitä. Tämä määritti niiden hajun havaitsemiskynnyksen.
- Koirien havaitsemiskynnys vaihteli aluksi välillä 1:10⁴–1:10²³, mutta kaventui koulutusjakson jälkeen arvoon 1:10¹⁷–1:10²¹ Koirat tarvitsivat siis yhdestä kymmeneen molekyyliä millilitrassa vettä löytääkseen oikean näytteen. Tätä voi verrata siihen, että yhdessä hiivasolussa on 42 miljoonaa molekyyliä, kuvailee tutkimuksen johtaja Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopistosta.
Lisäksi tutkijat huomasivat, että noseworkissa yleisesti käytettyjen eukalyptushydrolaattituotteiden välillä oli suurta vaihtelua. Tutkijat analysoivat kymmentä kaupallista tuotetta ja havaitsivat, että ne erosivat suuresti toisistaan esimerkiksi eukalyptolin ja alkoholin pitoisuuden suhteen.
- Tämä selittää, miksi monet kaupallisiin eukalyptushydrolaatteihin tottuneet koirat osoittivat odottamattoman heikkoja tuloksia tutkimuksessa. Niiden hajuaisti on niin tarkka, että ne eivät tunnistaneet kokeen eukalyptushydrolaattia samaksi aineeksi kuin mihin olivat tottuneet. Tämä osoittaa, että standardoitujen nenätyöskentelytuotteiden käyttö sekä harjoittelussa että kilpailuissa on tärkeää, sanoo tutkija Soile Turunen Itä-Suomen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Hielm-Björkman
vanhempi kliininen opettaja
KLIINISEN HEVOS- JA PIENELÄINLÄÄKETIETEEN OSASTO
anna.hielm-bjorkman@helsinki.fi
0294157391
Soile Turunen
väitöskirjatutkija, Farmasian yksikkö, Itä-Suomen yliopisto
soile.turunen@uef.fi
+358 50 345 5549
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme