Hajutunnistuskoirien kyky havaita hajumolekyylejä aiemmin luultua parempi
Tuoreen tutkimuksen mukaan hajutunnistamiseen koulutetut koirat saattavat pystyä havaitsemaan huomattavasti pienempiä pitoisuuksia hajumolekyylejä kuin mitä aiemmin on dokumentoitu.
Helsingin yliopiston DogRisk-tutkimusryhmän, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Hajukoirayhdistyksen toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin koirien hajunhavaitsemiskynnystä.
Tutkimuksessa havaittiin, että koirat voivat oppia tunnistamaan paljon pienempiä eukalyptushydrolaatin pitoisuuksia kuin nykyaikaiset analyysilaitteet voivat mitata luotettavasti. Pitoisuudet olivat myös huomattavasti pienempiä kuin aiemmin on raportoitu. Koirien poikkeuksellista hajuaistia voidaan hyödyntää esimerkiksi etsintä-, pelastus- tai lääketieteellisissä tehtävissä.
Tutkimukseen osallistuneilla 15 koiralla oli erilaisia koulutustaustoja. Osalla koirista oli kokemusta noseworkista eli koirien nenätyöskentelyyn keskittyvästä harrastus- ja kilpailulajista, ja osa taas oli koulutettu tunnistamaan sairauksia, homeita tai tuhoeläimiä.
Tutkimuksessa koirien tuli erottaa pieniä eukalyptushydrolaattipitoisuuksia sisältävät näytteet vain vettä sisältävistä näytteistä. Tutkimuksessa keskityttiin määrittämään alhaisin pitoisuus, jonka koirat voisivat varmuudella havaita. Koirat testattiin kolmessa eri kokeessa, joissa hydrolaatin pitoisuudet laimennettiin asteittain, kunnes koirat eivät enää pystyneet tunnistamaan sitä. Tämä määritti niiden hajun havaitsemiskynnyksen.
- Koirien havaitsemiskynnys vaihteli aluksi välillä 1:10⁴–1:10²³, mutta kaventui koulutusjakson jälkeen arvoon 1:10¹⁷–1:10²¹ Koirat tarvitsivat siis yhdestä kymmeneen molekyyliä millilitrassa vettä löytääkseen oikean näytteen. Tätä voi verrata siihen, että yhdessä hiivasolussa on 42 miljoonaa molekyyliä, kuvailee tutkimuksen johtaja Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopistosta.
Lisäksi tutkijat huomasivat, että noseworkissa yleisesti käytettyjen eukalyptushydrolaattituotteiden välillä oli suurta vaihtelua. Tutkijat analysoivat kymmentä kaupallista tuotetta ja havaitsivat, että ne erosivat suuresti toisistaan esimerkiksi eukalyptolin ja alkoholin pitoisuuden suhteen.
- Tämä selittää, miksi monet kaupallisiin eukalyptushydrolaatteihin tottuneet koirat osoittivat odottamattoman heikkoja tuloksia tutkimuksessa. Niiden hajuaisti on niin tarkka, että ne eivät tunnistaneet kokeen eukalyptushydrolaattia samaksi aineeksi kuin mihin olivat tottuneet. Tämä osoittaa, että standardoitujen nenätyöskentelytuotteiden käyttö sekä harjoittelussa että kilpailuissa on tärkeää, sanoo tutkija Soile Turunen Itä-Suomen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Hielm-Björkman
vanhempi kliininen opettaja
KLIINISEN HEVOS- JA PIENELÄINLÄÄKETIETEEN OSASTO
anna.hielm-bjorkman@helsinki.fi
0294157391
Soile Turunen
väitöskirjatutkija, Farmasian yksikkö, Itä-Suomen yliopisto
soile.turunen@uef.fi
+358 50 345 5549
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme