Hajutunnistuskoirien kyky havaita hajumolekyylejä aiemmin luultua parempi
29.5.2024 10:26:52 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan hajutunnistamiseen koulutetut koirat saattavat pystyä havaitsemaan huomattavasti pienempiä pitoisuuksia hajumolekyylejä kuin mitä aiemmin on dokumentoitu.
Helsingin yliopiston DogRisk-tutkimusryhmän, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Hajukoirayhdistyksen toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin koirien hajunhavaitsemiskynnystä.
Tutkimuksessa havaittiin, että koirat voivat oppia tunnistamaan paljon pienempiä eukalyptushydrolaatin pitoisuuksia kuin nykyaikaiset analyysilaitteet voivat mitata luotettavasti. Pitoisuudet olivat myös huomattavasti pienempiä kuin aiemmin on raportoitu. Koirien poikkeuksellista hajuaistia voidaan hyödyntää esimerkiksi etsintä-, pelastus- tai lääketieteellisissä tehtävissä.
Tutkimukseen osallistuneilla 15 koiralla oli erilaisia koulutustaustoja. Osalla koirista oli kokemusta noseworkista eli koirien nenätyöskentelyyn keskittyvästä harrastus- ja kilpailulajista, ja osa taas oli koulutettu tunnistamaan sairauksia, homeita tai tuhoeläimiä.
Tutkimuksessa koirien tuli erottaa pieniä eukalyptushydrolaattipitoisuuksia sisältävät näytteet vain vettä sisältävistä näytteistä. Tutkimuksessa keskityttiin määrittämään alhaisin pitoisuus, jonka koirat voisivat varmuudella havaita. Koirat testattiin kolmessa eri kokeessa, joissa hydrolaatin pitoisuudet laimennettiin asteittain, kunnes koirat eivät enää pystyneet tunnistamaan sitä. Tämä määritti niiden hajun havaitsemiskynnyksen.
- Koirien havaitsemiskynnys vaihteli aluksi välillä 1:10⁴–1:10²³, mutta kaventui koulutusjakson jälkeen arvoon 1:10¹⁷–1:10²¹ Koirat tarvitsivat siis yhdestä kymmeneen molekyyliä millilitrassa vettä löytääkseen oikean näytteen. Tätä voi verrata siihen, että yhdessä hiivasolussa on 42 miljoonaa molekyyliä, kuvailee tutkimuksen johtaja Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopistosta.
Lisäksi tutkijat huomasivat, että noseworkissa yleisesti käytettyjen eukalyptushydrolaattituotteiden välillä oli suurta vaihtelua. Tutkijat analysoivat kymmentä kaupallista tuotetta ja havaitsivat, että ne erosivat suuresti toisistaan esimerkiksi eukalyptolin ja alkoholin pitoisuuden suhteen.
- Tämä selittää, miksi monet kaupallisiin eukalyptushydrolaatteihin tottuneet koirat osoittivat odottamattoman heikkoja tuloksia tutkimuksessa. Niiden hajuaisti on niin tarkka, että ne eivät tunnistaneet kokeen eukalyptushydrolaattia samaksi aineeksi kuin mihin olivat tottuneet. Tämä osoittaa, että standardoitujen nenätyöskentelytuotteiden käyttö sekä harjoittelussa että kilpailuissa on tärkeää, sanoo tutkija Soile Turunen Itä-Suomen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Hielm-Björkman
vanhempi kliininen opettaja
KLIINISEN HEVOS- JA PIENELÄINLÄÄKETIETEEN OSASTO
anna.hielm-bjorkman@helsinki.fi
0294157391
Soile Turunen
väitöskirjatutkija, Farmasian yksikkö, Itä-Suomen yliopisto
soile.turunen@uef.fi
+358 50 345 5549
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkimus: Kanariansaarten turistit viihtyvät luonnossa6.5.2026 12:55:18 EEST | Tiedote
Kolmannes Kanariansaarilta tehdyistä sosiaalisen median päivityksistä tehtiin luontoalueilta, paljasti yli 720 000 päivityksen analyysi.
Yksilön oikeus tulla unohdetuksi ei ole rajaton – EU:n nykyinen tietosuojasääntely määrittää, mitä tietoja menneisyydestä säilytetään6.5.2026 10:17:00 EEST | Tiedote
Yksilön tietosuoja on vahvistunut viime vuosina EU:n lainsäädännössä. Itseä koskevia tietoja voi saada poistetuksi esimerkiksi vetoamalla oikeuteen tulla unohdetuksi. Mutta mitä se tarkoittaa historian, arkistojen ja yhteisen muistin kannalta?
Tutkijat löysivät uusia keinoja tehostaa hermoston korjautumista MS-taudissa4.5.2026 09:33:26 EEST | Tiedote
MS-tauti on Suomessa poikkeuksellisen yleinen, eikä siihen ole toistaiseksi olemassa yhtäkään hermovaurioita korjaavaa lääkettä. Tapani Koppisen väitöskirjatutkimus avaa uuden suunnan: kaksi erilaista lääkemolekyyliä osoittautui tehokkaaksi hermosolujen suojakerroksen uudelleenkasvun käynnistämisessä.
Yksi maailman yleisimmistä polvileikkauksista ei auta – ja saattaa aiheuttaa haittaa30.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Polven nivelkierukan osapoisto ei paranna potilaiden oireita tai toimintakykyä kymmenen vuoden seurannassa.
“Ilman pölyttäjiä maailma olisi ankea ja väritön” – Luonnontieteellisen museon uusi näyttely nostaa pölyttäjät valokeilaan29.4.2026 10:25:57 EEST | Tiedote
Tiedettä ja taidetta yhdistävässä Pölyttäjien kirjo -näyttelyssä on tarjolla runsaasti pölyttäjätietoa, upeita kuvia ja hauskoja puuhia kaikenikäisille. Näyttely aukeaa yleisölle maailman pölyttäjäpäivänä 20. toukokuuta. Luonnontieteellisen keskusmuseon kesässä on luvassa myös opastuksia, joissa tutustutaan kokoelmien syntyhistoriaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme