Helsingin kaupunginvaltuuston entisen puheenjohtajan Tuuli Kousan muotokuva paljastettiin
Helsingin kaupunginvaltuuston entisen puheenjohtajan Tuuli Kousan muotokuva paljastettiin kaupungintalolla 29. toukokuuta. Muotokuvan tekijä on kuvataiteilija Hannaleena Heiska.

Tuuli Kousa toimi Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 2017–2019. Kousan puheenjohtajakaudella Helsinki uudisti johtamisjärjestelmänsä ja siirtyi pormestarimalliin. Kousan kaudella Helsinki myös johti suurten kaupunkien verkostoitumista ja kaupunkien äänen vahvistumista Suomen politiikassa.
– Oli kunnia saada toimia kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ensin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen ja myöhemmin pormestari Jan Vapaavuoren kanssa läpi historiallisen johtamisjärjestelmäuudistuksen. Valtuusto edusti muutoksessa jatkuvuutta. Puheenjohtajakauteni aikana näimme kaupunkien vallan kasvavan ja Helsinki vahvisti edunvalvontaansa esimerkiksi sote-asioissa, Kousa kertoo.
Kousa valittiin kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 2009, sekä uudelleen vuosina 2013 ja 2017. Lisäksi Kousa on ollut muun muassa kaupunginhallituksen jäsen vuosina 2013–2014, terveyslautakunnan jäsenenä vuosina 2009–2012 sekä toiminut kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajana vuosina 2013–2017.
Muotokuva on osa pitkää muotokuvien perinnettä
Kousan muotokuvan on tehnyt kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Heiska on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2006 ja työskentelee monialaisesti maalauksen, piirustuksen, liikkuvan kuvan ja performanssin parissa. Heiska on vuoden 2011 Ars Fennica -ehdokas.
– Pidän tavattoman arvokkaana, että kaupunki vaalii muotokuvaperinnettä ja on hienoa päästä osaksi tätä jatkumoa. Olen seurannut Hannaleena Heiskan taitelijauraa pitkään ja arvostan hänen monialaisuuttaan sekä tapaa, jolla hän maalauksissaan kerroksellisesti yhdistää eri vivahteita, sanoo Kousa.
– Oli merkityksellistä saada tehdä Tuuli Kousan muotokuva ja samalla tulla osaksi Helsingin kaupungin muotokuvatraditiota. Tuulissa ihailen erityisesti hänen syvällistä kiinnostustaan nykytanssiin ja kuvataiteeseen, Heiska kertoo.
Kousan muotokuva sijoitetaan kaupunginvaltuustosalin lämpiöön, aiempien valtuuston puheenjohtajien muotokuvien viereen.
Muotokuvaperinne juontaa juurensa 1700-luvulle
Helsingin kaupunginjohtajien ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajien muotokuvaperinne ulottuu 1700-luvun lopulle saakka. Muotokuvakokoelman vanhin teos on taiteilija Nils Schillmarkin maalaus kunnallispormestari Anders Byströmistä vuodelta 1780. Kokoelman tunnetuimpia lienee Albert Edelfeltin maalaama muotokuva Helsingin ensimmäisen kaupunginvaltuuston puheenjohtajasta Leo Mechelinistä vuodelta 1901.
Valtuuston puheenjohtajista alettiin maalauttaa muotokuvia systemaattisemmin kuitenkin vasta 1930-luvulla. Kaupungintalon muotokuvakokoelmassa on kaupunginjohtajien muotokuvat mukaan luettuna yli 60 teosta. Nykyään muotokuvan kohde saa valita teoksen taiteilijan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna SnellmanViestintäasiantuntija
Puh:09 310 23579johanna.snellman@hel.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
EMBARGO 2.12.2025 klo 15.00: Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti: Kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia on keskimäärin enemmän parempiosaisilla alueilla2.12.2025 15:00:00 EET | Tiedote
Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti pureutuu koulutuksen segregaatioon pääkaupunkiseudulla ja nostaa esiin kunnille kriittisiä kysymyksiä: varhaiskasvatuksen alueellisesta eriytymisestä, segregaation torjumisen keinoista sekä siitä miten dataa ja tietoa hyödynnetään kaupunkien päätöksenteossa. Raportin mukaan parempiosaisten alueiden päiväkodeissa työskentelee keskimäärin enemmän kelpoisia opettajia. Samankaltaisten alueiden sisäinen vaihtelu on kuitenkin suurta.
EMBARGO 2.12.2025 kl. 15.00 // KORRIGERING // Första rapporten från rådet för utvärdering av stadspolitiken: I genomsnitt finns det fler behöriga lärare inom småbarnspedagogiken i bättre ställda områden2.12.2025 14:38:43 EET | Pressmeddelande
KORRIGERING // Pressmeddelandet har korrigerats genomgående för terminologins del kl. 14.40. Bland annat har felaktig terminologi som "kvalificerade förskollärare" ersatts med den korrekta termen "behöriga lärare inom småbarnspedagogiken". Rådet för utvärdering av stadspolitiken granskar i sin första rapport den pedagogiska segregationen i huvudstadsregionen och ställer kritiska frågor till kommunerna: om regional differentiering inom småbarnspedagogiken, sätt att motverka segregation och hur data och information används i beslutsfattandet i de berörda städerna. Enligt rapporten har daghem i bättre ställda områden i genomsnitt fler behöriga lärare. Det finns dock stora variationer inom liknande områden.
Satamatunnelin kaavaratkaisu etenee valtuustoon1.12.2025 17:50:05 EET | Tiedote
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 1. joulukuuta esittää valtuustolle satamatunnelin asemakaavan hyväksymistä. Kaavaratkaisu mahdollistaa satamaliikenteen käyttöön tulevan tunnelin rakentamisen Jätkäsaaren ja Länsiväylän välille.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin kaupungin talousarvion vuodelle 202626.11.2025 21:30:50 EET | Tiedote
Kaupunginvaltuusto käsitteli 26. marraskuuta Helsingin kaupungin talousarviota 2026. Asialistalla oli myös muun muassa Mäkelänkadun jatkeen asemakaava ja asemakaavan muutos sekä M400-metrojunien hankesuunnitelma.
Sosioekonominen eriytyminen näkyy myös helsinkiläisten sosiaalisessa hyvinvoinnissa25.11.2025 11:57:42 EET | Tiedote
Helsinkiläisten aikuisten sosiaalinen hyvinvointi on vahvaa. Yksilöiden ja asuinalueiden sosioekonomisen aseman mukaan esiintyy kuitenkin selviä eroja esimerkiksi yksinäisyyden kokemisessa ja avun saamisessa. Sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää osana segregaation vastaisia toimia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

