Luokkanousu voi tuoda terveemmän vanhuuden
Yleisesti tiedetään, että matala sosioekonominen asema voi johtaa heikompaan terveyteen. Tuore tutkimus osoitti, että sosioekonomisen aseman heikentymisellä voi olla kielteisiä seurauksia elämänlaatuun, kun taas koheneva sosioekonominen asema voi olla elämänlaadun kannalta yhtä suotuisa kuin syntymästä saakka korkea sosioekonominen asema. Tulokset perustuvat 17 vuoden seurantaan ja kattaviin neuvola- ja rekisteritietoihin.
Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin, miten sosioekonomisen aseman muutos eli sosiaalinen liikkuvuus on yhteydessä fyysiseen ja psyykkiseen elämänlaatuun. Tutkimuksessa samojen henkilöiden elämänlaatua seurattiin 17 vuoden ajan vuosina 2001–2003, 2011–2013 ja 2017–2018.
Sosioekonominen asema kuvaa ihmisen asemaa yhteiskunnassa. Sitä kuvaavat esimerkiksi ammatti, tulot, ja koulutus. Sosioekonominen asema laski lapsuudesta aikuisuuteen noin kolmanneksella tutkittavista.
Tutkimus osoitti, että lapsuudesta aikuisuuteen laskeva sosioekonominen asema oli miehillä yhteydessä heikompaan elämänlaatuun vanhemmalla iällä. Lisäksi havaittiin, että fyysinen toimintakyky oli yhtä hyvä miehillä, joiden sosioekonominen asema nousi lapsuudesta aikuisuuteen kuin miehillä, joiden sosioekonominen asema oli korkea lapsuudesta saakka. Naisilla sosiaalinen liikkuvuus ei ollut yhteydessä elämänlaatuun.
”Tulos antaa viitteitä siitä, että sosioekonomisen aseman parantuminen voi olla terveyden kannalta yhtä hyödyllistä kuin se, että sosioekonominen asema on korkea lapsuudesta asti”, väitöskirjatutkija Anna Lahti pohtii.
”Sukupuolierot voivat osittain selittyä sillä, että naisilla oli tässä aineistossa paremmat elintavat. He käyttivät vähemmän alkoholia ja tupakoivat vähemmän kuin miehet. Lisäksi täytyy muistaa, että tutkimukseen osallistuneiden työssäoloaikaan ei ole ollut tavatonta olla kotiäitinä tai kotirouvana. Näin ollen monen naisen sosioekonominen asema on määrittynyt puolison kautta”, Lahti kertoo.
Tutkimuksessa sosioekonominen asema määritettiin neuvolakortistotietojen ja rekisteritietojen perusteella kattaen sekä lapsuuden että aikuisuuden.
”Tämä on tutkimuksemme vahvuus. Monissa muissa tutkimuksissa joudutaan tukeutumaan tutkittavien omaan, jälkikäteen tapahtuvaan arvioon, joka voi olla epätarkka”, Lahti jatkaa.
Tutkimus perustuu Helsinki Birth Cohort Study -kohorttitutkimuksen aineistoon, jossa seurataan vuosina 1934–1944 Helsingissä syntyneitä henkilöitä. Tutkimus toteutettiin Folkhälsanin tutkimuskeskuksen sosiaaligerontologian tutkimusryhmässä, jota johtaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan professori Mikaela von Bonsdorff.
Alkuperäisjulkaisu:
Lahti, A.-M., Mikkola, T. M., Wasenius, N. S., Törmäkangas, T., Ikonen, J. N., Siltanen, S., Eriksson, J. G., & von Bonsdorff, M. B. (2024). Social Mobility and Health-Related Quality of Life Trajectory Classes Among Older Women and Men. Journal of Aging and Health.
https://doi.org/10.1177/08982643241242513
Lisätietoja:
Anna Lahti, väitöskirjatutkija
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki ja Liikuntatieteellinen tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto
anna.lahti@folkhalsan.fi
Folkhälsanin tutkimuskeskuksen sosiaaligerontologian tutkimusryhmä: https://folkhalsan.fi/en/research/public-health/group-bonsdorff/
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme