Korkeampi verenpaine liittyy nuorten heikompaan kognitiiviseen toimintakykyyn
Korkeampi verenpaine ja jäykemmät valtimot ovat yhteydessä nuorten heikompaan kognitiiviseen toimintakykyyn, osoittaa Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Nuoret, joilla oli korkeampi verenpaine, suoriutuivat heikommin erityisesti tarkkaavaisuutta ja oppimista mittaavissa tehtävissä. Lisäksi valtimojäykkyys heijastui heikompaan työmuistiin. Tulosten valossa korostuu kohonneen verenpaineen ja valtimojäykkyyden ehkäisyn tärkeys lapsuudessa ja nuoruudessa.
Jatkuva ja riittävä verenkierto on välttämätöntä aivojen terveydelle. Aikuisilla heikentynyt valtimoterveys on liitetty heikompaan kognitiiviseen toimintakykyyn, kuten tarkkaavaisuuteen, muistiin, oppimiseen ja toiminnanohjaukseen. Vaikka negatiiviset muutokset valtimoissa voivat kehittyä jo lapsuudessa ja nuoruudessa, ei valtimoterveyden ja kognitiivisen toimintakyvyn välisistä yhteyksistä nuorilla ole juurikaan tietoa.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten verenpaine ja valtimojäykkyys, eli valtimon seinämän elastiset ominaisuudet, ovat yhteydessä kognitiiviseen toimintakykyyn ja eroavatko nämä yhteydet tyttöjen ja poikien välillä. Lisäksi tutkittiin sekoittaako fyysinen aktiivisuus tai paikallaanolo näitä yhteyksiä.
Korkeampi verenpaine oli merkittävämpi tekijä tyttöjen aivoterveydelle
Korkeampi verenpaine oli yhteydessä heikompaan yleiseen kognitiiviseen toimintakykyyn. Nuoret, joilla oli korkeampi verenpaine, suoriutuivat heikommin erityisesti tarkkaavaisuutta ja oppimista mittaavissa tehtävissä kuin muut nuoret. Lisäksi nuorten jäykemmät valtimot heijastuivat heikompaan työmuistiin.
Korkeampi verenpaine oli vahvemmin yhteydessä heikompaan kognitiiviseen toimintakykyyn tytöillä kuin pojilla. Näin ollen korkeampi verenpaine saattaa olla keskeisempi tekijä tyttöjen aivoterveydelle nuoruuden aikana. Havainnot olivat myös osin ristiriitaisia sukupuolten välillä. Suurempi valtimojäykkyys heijastui heikompaan työmuistiin tytöillä mutta oli yhteydessä parempaan tarkkaavaisuuteen ja työmuistiin pojilla.
Fyysinen aktiivisuus tai paikallaanolo eivät sekoittaneet valtimoterveyden ja kognitiivisen toimintakyvyn välisiä yhteyksiä.
– Tutkimuksemme korostaa kohonneen verenpaineen ja valtimojäykkyyden ehkäisyä lapsuudessa ja nuoruudessa, sillä kohonnut valtimotautiriski näyttäisi olevan yhteydessä nuorten heikompaan kognitiiviseen toimintakykyyn, toteaa väitöskirjatutkija Petri Jalanko Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Tulokset tuovat uutta tietoa valtimoterveyden ja kognitiivisen toimintakyvyn välisistä yhteyksistä, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisää interventiotutkimuksia syy-seuraussuhteiden ja sukupuolten välisten erojen selvittämiseksi. Lisäksi tarvitaan tietoa voiko liikuntaa lisäämällä tai paikallaanoloa vähentämällä vähentää heikon valtimoterveyden negatiivisia aivovaikutuksia, Jalanko jatkaa.
Tulokset saatiin lasten liikunta ja ravitsemus (PANIC) -tutkimuksen 8-vuotisseurannasta. Osallistujina 45 tyttöä ja 71 poikaa, joiden keski-ikä oli 15,9 vuotta. Tutkittavien verenpainetta mitattiin aneroidisella verenpainemittarilla, pulssiaallon nopeutta impedanssikardiografialla, ja kaulavaltimon venyvyyttä ja intima-median paksuutta ultraäänitutkimuksella. Oppimista, tarkkaavaisuutta ja työmuistia mitattiin CogState-testistöllä. Yleinen kognitiivinen toimintakyky määritettiin laskemalla oppimisen, tarkkaavaisuuden ja työmuistin tulokset yhteen. Fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa mitattiin syke- ja liikemittaukset yhdistävällä mittarilla. Tutkimus julkaistiin Physiological Reports-tiedelehdessä.
Alkuperäinen artikkeli
Jalanko P, Bond B, Laukkanen J, Brage S, Ekelund Ulf, Laitinen T, Määttä S, Kähönen M, Haapala EA, Lakka TA. Association between arterial health and cognition in adolescents: The PANIC study. Physiological Reports 2024.
https://physoc.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.14814/phy2.16024
Lisätietoa:
Petri Jalanko, LitM, FM, väitöskirjatutkija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
petri.t.jalanko(a)student.jyu.fi, puh. +358 40 715 4674
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suuri linturetki -tempaus 7.4. saa koululaiset liikkeelle Helsingistä Sodankylään4.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Linnut ja luonto kiinnostavat suomalaisia. Peruskoululaisten Suuri linturetki -tempaukseen on ilmoittautunut lähes 4 000 osallistujaa 76 paikkakunnalta.
Läpimurto virustutkimuksessa: Virus-RNA:n havaitseminen entistä herkemmin4.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen (NSC) tutkijat ovat tehneet merkittävän edistysaskeleen enteroviruksen RNA:n havaitsemisessa kehittämällä uudenlaisen suhteelliseen fluoresenssiin perustuvan anturin, joka tunnistaa enteroviruksen perimän entistä herkemmin. Tutkimus myös vahvistaa tieteidenvälisen yhteistyön merkitystä maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkaisemisessa.
Kilpailtu rahoitus tuo Jyväskylään viisi nuorta huippututkijaa3.4.2025 14:44:48 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon myönnettiin huikeat viisi tutkimushankerahoitusta EU:n Marie Skłodowska-Curie -hausta. Rahoitus mahdollistaa kansainvälisten huippututkijoiden siirtymisen Jyväskylän yliopistoon.
Sosiaalihuollon priorisoinnille tarvitaan selkeitä eettisiä periaatteita – uusi kirja opastaa alan ammattilaisia ja päättäjiä3.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Miten sosiaalihuollossa tulisi päättää, kenelle apua tarjotaan ensimmäisenä? Mihin rajalliset resurssit kohdennetaan oikeudenmukaisesti? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehdään päivittäin vaikeita päätöksiä. Uudessa kirjassaan Sosiaalihuollon priorisoinnin mallit ja etiikka yliopistonlehtori Petteri Niemi ja sosiaalityöntekijä Riikka Niemi tarjoavat päättäjille ja sosiaalihuollon ammattilaisille työkaluja oikeudenmukaiseen ja perusteluun priorisointiin.
Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme