Korkeampi verenpaine liittyy nuorten heikompaan kognitiiviseen toimintakykyyn
Korkeampi verenpaine ja jäykemmät valtimot ovat yhteydessä nuorten heikompaan kognitiiviseen toimintakykyyn, osoittaa Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Nuoret, joilla oli korkeampi verenpaine, suoriutuivat heikommin erityisesti tarkkaavaisuutta ja oppimista mittaavissa tehtävissä. Lisäksi valtimojäykkyys heijastui heikompaan työmuistiin. Tulosten valossa korostuu kohonneen verenpaineen ja valtimojäykkyyden ehkäisyn tärkeys lapsuudessa ja nuoruudessa.
Jatkuva ja riittävä verenkierto on välttämätöntä aivojen terveydelle. Aikuisilla heikentynyt valtimoterveys on liitetty heikompaan kognitiiviseen toimintakykyyn, kuten tarkkaavaisuuteen, muistiin, oppimiseen ja toiminnanohjaukseen. Vaikka negatiiviset muutokset valtimoissa voivat kehittyä jo lapsuudessa ja nuoruudessa, ei valtimoterveyden ja kognitiivisen toimintakyvyn välisistä yhteyksistä nuorilla ole juurikaan tietoa.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten verenpaine ja valtimojäykkyys, eli valtimon seinämän elastiset ominaisuudet, ovat yhteydessä kognitiiviseen toimintakykyyn ja eroavatko nämä yhteydet tyttöjen ja poikien välillä. Lisäksi tutkittiin sekoittaako fyysinen aktiivisuus tai paikallaanolo näitä yhteyksiä.
Korkeampi verenpaine oli merkittävämpi tekijä tyttöjen aivoterveydelle
Korkeampi verenpaine oli yhteydessä heikompaan yleiseen kognitiiviseen toimintakykyyn. Nuoret, joilla oli korkeampi verenpaine, suoriutuivat heikommin erityisesti tarkkaavaisuutta ja oppimista mittaavissa tehtävissä kuin muut nuoret. Lisäksi nuorten jäykemmät valtimot heijastuivat heikompaan työmuistiin.
Korkeampi verenpaine oli vahvemmin yhteydessä heikompaan kognitiiviseen toimintakykyyn tytöillä kuin pojilla. Näin ollen korkeampi verenpaine saattaa olla keskeisempi tekijä tyttöjen aivoterveydelle nuoruuden aikana. Havainnot olivat myös osin ristiriitaisia sukupuolten välillä. Suurempi valtimojäykkyys heijastui heikompaan työmuistiin tytöillä mutta oli yhteydessä parempaan tarkkaavaisuuteen ja työmuistiin pojilla.
Fyysinen aktiivisuus tai paikallaanolo eivät sekoittaneet valtimoterveyden ja kognitiivisen toimintakyvyn välisiä yhteyksiä.
– Tutkimuksemme korostaa kohonneen verenpaineen ja valtimojäykkyyden ehkäisyä lapsuudessa ja nuoruudessa, sillä kohonnut valtimotautiriski näyttäisi olevan yhteydessä nuorten heikompaan kognitiiviseen toimintakykyyn, toteaa väitöskirjatutkija Petri Jalanko Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Tulokset tuovat uutta tietoa valtimoterveyden ja kognitiivisen toimintakyvyn välisistä yhteyksistä, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisää interventiotutkimuksia syy-seuraussuhteiden ja sukupuolten välisten erojen selvittämiseksi. Lisäksi tarvitaan tietoa voiko liikuntaa lisäämällä tai paikallaanoloa vähentämällä vähentää heikon valtimoterveyden negatiivisia aivovaikutuksia, Jalanko jatkaa.
Tulokset saatiin lasten liikunta ja ravitsemus (PANIC) -tutkimuksen 8-vuotisseurannasta. Osallistujina 45 tyttöä ja 71 poikaa, joiden keski-ikä oli 15,9 vuotta. Tutkittavien verenpainetta mitattiin aneroidisella verenpainemittarilla, pulssiaallon nopeutta impedanssikardiografialla, ja kaulavaltimon venyvyyttä ja intima-median paksuutta ultraäänitutkimuksella. Oppimista, tarkkaavaisuutta ja työmuistia mitattiin CogState-testistöllä. Yleinen kognitiivinen toimintakyky määritettiin laskemalla oppimisen, tarkkaavaisuuden ja työmuistin tulokset yhteen. Fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa mitattiin syke- ja liikemittaukset yhdistävällä mittarilla. Tutkimus julkaistiin Physiological Reports-tiedelehdessä.
Alkuperäinen artikkeli
Jalanko P, Bond B, Laukkanen J, Brage S, Ekelund Ulf, Laitinen T, Määttä S, Kähönen M, Haapala EA, Lakka TA. Association between arterial health and cognition in adolescents: The PANIC study. Physiological Reports 2024.
https://physoc.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.14814/phy2.16024
Lisätietoa:
Petri Jalanko, LitM, FM, väitöskirjatutkija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
petri.t.jalanko(a)student.jyu.fi, puh. +358 40 715 4674
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme