Ilmatieteen laitos

Ukkoskausi on käynnistynyt rytinällä ‒ muista suojautua salamoilta

Jaa

Suomessa havaittiin toukokuun aikana 22 400 maasalamaa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin toukokuussa keskimäärin. Kesäkuussakin on ensimmäisten päivien aikana paikannettu jo yli koko kesäkuun keskimääräinen salamasaldo.

Toukokuun loppupuoli toi mukanaan kesäisille ukkosille otolliset sääolosuhteet. Suomessa havaittiin toukokuun aikana noin 22 400 maasalamaa. Tämä on yli kolme kertaa enemmän kuin toukokuun 1991–2020 ilmastollisen ajanjakson keskiarvo, joka on 6 600 maasalamaa. Ukkosia esiintyi tasaisesti ympäri Suomea.

Vuodesta 1960 alkavan mittaushistorian toukokuun ennätys on vuodelta 1963, jolloin havaittiin 38 000 maasalamaa. Toukokuussa on havaittu yli 20 000 maasalamaa kuusi kertaa mittaushistorian 1960–2023 aikana, eli toukokuun määräksi se on harvinaista (kerran kymmenessä vuodessa), mutta ei kuitenkaan poikkeuksellista.

Myös kesäkuun ensimmäisinä päivinä on paikannettu jo yli 35 000 maasalamaa. Muutamassa päivässä ylitettiin kesäkuun keskimääräinen maasalamamäärä, joka on 25 100.

Ukkosia esiintyi jo huhtikuussa, keskimäärin ukkoset painottuvat heinäkuuhun

Ukkosista saatiin esimakua jo huhtikuun alussa, kun aprillipäivänä 1. huhtikuuta 2024 maan etelä- ja keskiosissa paikannettiin 260 maasalamaa.

"Ukkonen ei ole huhtikuussa mitenkään poikkeuksellinen ilmiö, mutta salamamäärältään aprillipäivän ukkonen oli keskimääräistä huhtikuun salamapäivää selvästi runsaslukuisempi", kertoo Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Meri Virman.

Suomen ukkoskausi ulottuu yleensä toukokuusta syyskuuhun, jolloin havaitaan keskimäärin 113 100 maasalamaa (ilmastollisen jakson 1991–2020 keskiarvo). Lähes puolet ukkoskauden salamoista paikannetaan heinäkuussa, keskimäärin 54 300 maasalamaa. Vuosien välillä on kuitenkin paljon vaihtelua niin ukkoskauden salamamäärissä kuin niiden ajallisessa jakaumassa. Esimerkiksi vuonna 2023 yli puolet ukkoskauden ukkosista saatiin kesäkuussa, kun taas vuonna 2022 elokuussa.

Suojaudu salamoilta

Salama on yksi vaarallisimmista Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä, mutta salamalta suojautumisen perussäännöt tietämällä voi huomattavasti vähentää todennäköisyyttä joutua salamaniskun kohteeksi.

Ukkosella on turvallisinta pysyä sisätiloissa. Sisälläkin kannattaa pysyä loitolla esineistä, joilla on yhteys talon ulkopuolelle, ja sähkölaitteet voi suojata virtapiikiltä ottamalla ne pistokkeista irti.

Myös auto on umpinaisena metallikorina turvallinen paikka. Jos salama iskee autoon, salaman virta kulkee metallikuorta pitkin maahan pääsemättä auton sisään. Auton sisätiloissakin oltaessa sen metalliosiin koskemista kannattaa välttää.

Uiminen tai aukealla paikalla oleminen ukkosella on vaarallista.

"Ukkosen jyrinää kuultaessa vedestä on syytä rantautua ja mennä kauemmas vesirajasta. Jos rakennusta tai autoa ei ole suojaksi, taivasalla tulee kyykistyä ison puun korkeutta vastaavalle etäisyydelle, ei suoraan puun alle tai aukealle paikalle", neuvoo Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Terhi Laurila.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Meri Virman, Ilmatieteen laitos, meri.virman@fmi.fi, puh. 050 479 8604
Tutkija Terhi Laurila, Ilmatieteen laitos, terhi.laurila@fmi.fi, puh. 050 464 8812

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos

Väitöstutkimus toi uutta tietoa satelliittihavaintojen tulkintaan liittyvistä epävarmuuksista11.6.2024 09:24:21 EEST | Tiedote

Väitöstyössä tarkasteltiin tilastollisia käänteisongelmia eli inversio-ongelmia satelliittihavaintojen tulkinnassa. Sovelluskohteina olivat ilmakehän pienhiukkaset eli aerosolit ja otsonipitoisuuden pystysuuntainen jakauma eli otsoniprofiili. Väitöstutkimuksessa keskityttiin epävarmuusanalyysiin, joka on tärkeää satelliittihavaintojen hyödyntämisen ja laskenta-algoritmin kehittämisen kannalta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye