STTK: Vientivetoisesta työmarkkinamallista ei pidä säätää lailla
Työriitalain muutoksia valmistelleen työryhmän toimikausi on päättynyt ja mietintöä koskeva lausuntokierros alkoi tänään.

Palkansaajakeskusjärjestöt STTK, SAK, ja Akava jättivät mietintöön eriävän mielipiteen. Järjestöjen mielestä valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia työriitojen sovintoehdotusten tekemiseen ei pidä rajoittaa lainsäädännöllä.
- Valtakunnansovittelija on instituutio ja osa työehtosopimusjärjestelmää, jonka keskeisestä rakenteesta on pyrittävä sopimaan työmarkkinaosapuolten kesken. Näin tuetaan kestävällä tavalla työmarkkinajärjestelmän toimintaa. Tämä vastaa myös Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten tavoitteita, STTK:n johtaja Minna Ahtiainen perustelee.
Valtakunnansovittelijan tärkein tehtävä on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja sovitella työriitoja. Työriitalain mukaan valtakunnansovittelijan on pyrittävä yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen kanssa edistämään työnantajien sekä työntekijöiden ja virkamiesten sekä niiden järjestöjen välisiä suhteita.
- Työriitalain muuttaminen ilman työmarkkinajärjestöjen yhteistä näkemystä heikentäisi valtakunnansovittelijan edellytyksiä hoitaa laissa määriteltyjä tehtäviään ja vaarantaisi osapuolten luottamuksen instituution toimintaan.
Hallitusohjelman kirjaus unohti tasa-arvon
Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet hyvin voimakkaasti sukupuolen mukaan. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2021 tasa-ammateissa työskentelevien osuus oli kymmenen prosenttia palkansaajista. Tasa-ammatti tarkoittaa, että niissä on vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä. Samaan aikaan sukupuolten välinen palkkaero on noin 16 prosenttia, joka on enemmän kuin EU maissa keskimäärin.
- Hallitusohjelmakirjaus ei huomioi sukupuolten tasa-arvoon liittyviä näkökulmia. Valtakunnansovittelijan toiminnan rajaaminen heikentäisi tilannetta entisestään, koska mahdollisuudet kuroa umpeen palkkaeroja heikkenisivät, Ahtiainen kritisoi.
Valtakunnansovittelijan käsiä pyritään sitomaan entistä tiukemmin vientialojen sopimuksiin, mutta mietinnössä valtakunnansovittelijan tiedonsaantioikeuksia vientialojen sopimuksista ei esitetä lisättäväksi.
- Mietintö on näin sisällöllisesti ristiriitainen. Työriitalain muuttamisella voi myös olla vaikutuksia jo seuraavaan neuvottelukierrokseen, jonka on kaavailtu tulevan voimaan jo tämän vuoden joulukuussa.
Lisätietoja STTK:ssa: Minna Ahtiainen, puhelin 050 387 7030.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Ahtiainenjohtaja, edunvalvonta
Puh:050 387 7030minna.ahtiainen@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Rahaa on – ainakin, kun kyse on toimitusjohtajien palkitsemisesta6.3.2025 06:25:00 EET | Tiedote
Palkansaaja on huomenna (7.3.2025) tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan yhden päivän palkan. Palkansaaja tienaa pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan 46 päivässä. Toimitusjohtajien palkkojen mediaani on kasvanut viime vuodesta 14 prosenttia.
STTK: Suomessa on herättävä koulutustason laskun seurauksiin3.3.2025 10:41:56 EET | Tiedote
Kansainvälisessä vertailussa väestön koulutustaso Suomessa laahaa kärkimaiden perässä.
STTK: Kasvutyöryhmän eväät vaatimattomia, perintöveron poistolle ehdoton ei28.2.2025 14:44:39 EET | Tiedote
Varman toimitusjohtaja Risto Murron vetämä Kasvuriihi-työryhmän esitykset on julkaistu. STTK:lle ne ovat pettymys. - Koulutustason nostoon, ulkomaalaisten opiskelijoiden houkutteluun ja suomalaisten asiantuntijoiden kansainvälistymisen edistämiseen liittyvät esitykset ovat kannatettavia kasvun vauhdittamiseksi, mutta nekin edellyttävät pitkäjänteisyyttä, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Työryhmän keskeiseksi kasvutoimeksi näyttää nousevan perintöveron poisto ja korvaaminen luovutusvoittoverolla. Kasvun luomisen sijaan se kuitenkin todennäköisesti hyydyttäisi kasvua ja heikentäisi merkittävästi julkista taloutta. - Sellaiseen ei ole varaa. Perintö- ja lahjavero tuotti viime vuonna 1,25 miljardia euroa, eli se on julkisen talouden kannalta merkittävä tulonlähde. Lisäksi veron korvaaminen kasvattaisi varallisuuseroja entisestään. Rikkaat välttäisivät perintöverotuksen käytännössä kokonaan, sillä veroa maksettaisiin vasta omaisuutta myytäessä, Lainà sanoo. Työryhmän esitys ei ollut yks
STTK ei hyväksy henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista24.2.2025 14:13:04 EET | Tiedote
Työsuhdeturvan heikentäminen yhdistettynä lukuisiin juuri tehtyihin työttömyysetuuksien heikennyksiin lisää epävarmuutta työelämässä merkittävästi.
STTK: Talouskasvu edellyttää riittävän suuria palkankorotuksia12.2.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Vuosina 2022–2023 tapahtunut reaalipalkkojen pudotus on suurin 50 vuoteen. Ostovoiman palauttamiseksi vuoden 2021 tasolle tarvitaan vähintään 7 prosentin sopimuskorotukset seuraaville kahdelle vuodelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme