SAK, Akava ja STTK: Hallitus haluaa työnantajille yksipuolisen oikeuden määritellä lakkojen rajat
Suojelutyötä koskeva sääntelyhanke on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Suojelutyö tarkoittaa työtä, jonka tekeminen työtaistelun aikana on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi tai sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka vaarantuu työtaistelun vuoksi.
Suojelutyön järjestämiseen liittyvät työmarkkinakäytännöt ovat vakiintuneita ja sopimiseen perustuvia. Myös muissa Pohjoismaissa suojelutyötä koskevat järjestelyt perustuvat keskeisesti työmarkkinaosapuolten välisiin sopimuksiin, eivät lainsäädäntöön.
– Nyt Suomi eriytyy yhä kauemmaksi pohjoismaisesta mallista, SAK, Akava ja STTK toteavat.
Hallitus haluaa rajoittaa palkansaajien työtaisteluoikeutta täysin poikkeuksellisella tavalla. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK eivät hyväksy esitettyä sääntelyä.
Lakihankkeen valmisteluun liittyi poikkeuksellisen voimakas poliittinen ohjaus. Sen myötä hallituksen esitystä muutettiin olennaisesti vielä sen jälkeen, kun kolmikantavalmistelu oli päättynyt ja lainsäädännön arviointineuvosto antanut lausuntonsa sääntelyehdotuksesta.
– Lain valmistelussa ei toimittu lausuntoprosessia koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti, järjestöt kritisoivat.
Lakiesityksellä ehdotetaan muutettavan työaikalain hätätyötä koskevaa säännöstä ilman kolmikantaista valmistelua ja ilman vaikutusarvioita. Lisäksi säännöksellä tehdään suoria poikkeuksia EU:n työaikadirektiivin määräyksistä.
– Hätätyösäännöksen muuttaminen johtaa käytännössä siihen, että työnantajat voivat jatkossa määrittää lakkorajat työnjohto-oikeuden puitteissa. Se puolestaan heikentää työnantajien kiinnostusta neuvotella suojelutyöstä työntekijöiden kanssa. Tällaista ’ohituskaistaa’ on pidettävä kansainvälisten sopimusten vastaisena.
Hätätyötä koskevaa sääntelyä ei koskaan ole tarkoitettu käytettäväksi työtaistelutilanteissa kuin enintään hyvin poikkeuksellisesti. Työtaistelut eivät ole hätätyön edellyttämällä tavalla mitenkään työnantajan kannalta täysin ulkoisia tai ennalta-arvaamattomia tapahtumia. Hätätyötä koskevat menettelytavat ja seuraamusjärjestelmä ovat tämän osalta puutteellisia ja toimimattomia.
Lakiesitys on myös yksipuolinen, sillä tasapainoista sääntelyä työnantajien käyttämiin työtaistelutoimiin ei esitetä, vaikka työnantajien työsulut ovat 2000-luvulla olleet verrattain yleisiä.
Eduskunnassa etenevä lakiesitys pyritään saamaan voimaan mahdollisimman pian. Tällöin uudella sääntelyllä voidaan puuttua jo parhaillaan käynnissä olevien työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden asetelmiin.
– Hallituksen lainsäädäntöhankkeilla on puututtu poikkeuksellisella tavalla työtaistelu- ja neuvotteluoikeuteen. Kautta linjan lakien valmistelu on ollut puutteellista. Vaikuttaa myös siltä, että niiden vaikutusten halutaan painottuvan erityisesti julkisen sektorin työntekijöiden mahdollisuuksiin edistää työehtojaan, SAK, Akava ja STTK toteavat.
Lisätietoja:
Samuli Hiilesniemi, SAK, p. 040 679 0679
Hannele Fremer, Akava, p. 050 526 3340
Minna Ahtiainen, STTK, p. 050 387 7030
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano jäämässä tehottomaksi16.5.2025 12:01:57 EEST | Tiedote
Hallituksen ajaman minimitäytäntöönpanon seurauksena naisten ja miesten välistä samapalkkaisuutta tukeva EU-direktiivi hankaloittaisi kansallista sääntelyä.
STTK: Kokeillaanpa tätä -hallitus pelaa riskillä15.5.2025 11:02:42 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen puoliväliriihessä tapahtui omituinen rytminvaihdos, kun hallitus yhtäkkiä linjasi satojen miljoonien eurojen veroalennukset ansiotuloihin painottaen suurituloisia. Yhteisöveron alennus heikentää valtion taloutta lähes miljardin, kun tavoite on lapioida yrityksille investointirahaa. ─ Kaikki tämä sen jälkeen, kun kansalaisille oli kaksi vuotta perusteltu työmarkkinauudistuksia, säästöjä, palveluiden leikkauksia ja etuuksien heikennyksiä ehdottoman välttämättöminä velkaantumisen hidastamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Veroalennuksia on mahdoton ymmärtää myös siksi, että Suomen on panostettava merkittävästi nykyistä enemmän varoja puolustukseen ja turvallisuuteen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola hämmästelee. Palola puhui STTK:n kevään edustajistossa tänään Helsingissä. Hallitus lupasi kaksi vuotta sitten suomalaisille olla vahva ja välittävä. ─ Hallitusohjelman uusi nimi voisi olla ”Kokeillaanpa tätä”. Niin omituinen on suunnanmuutos, joka puoliväliriihessä tap
STTK: Nuorten työelämän epävarmuutta ei saa lisätä – vaikutukset mielenterveyteen ja perheellistymissuunnitelmiin merkittävät28.4.2025 09:35:28 EEST | Tiedote
Työelämän osapuolet keskustelevat keinoista tukea nuorten jaksamista työmarkkinoilla STTK:n tilaisuudessa Tiedekulmassa.
STTK: Hallituksen hulppeat veronkevennykset velkaantuneessa Suomessa ovat vastuuttomia23.4.2025 22:42:43 EEST | Tiedote
Puoliväliriihessään hallitus päätti alentaa verotusta merkittävästi, noin kaksi miljardia euroa. Hallitus on lisäksi päättänyt nostaa puolustusmenoja lähes neljä miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. Samanaikaisesti julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna peräti 4,4 prosenttia BKT:stä, ja Suomi joutunee siksi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.
STTK: Suomella ei ole varaa nuorten kasvavaan pitkäaikaistyöttömyyteen8.4.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
15–24-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut rajusti. Tämän vuoden alussa pitkäaikaistyöttömiä nuoria oli yli 5000, kun vielä 2007 heitä oli noin 400. Ilmiötä ja sen ratkaisuja käsitellään STTK:n uudessa Policy Briefissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme