Tutkimus Jokereiden KHL-taipaleen uutisoinnista julkaistu
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun väitöskirjatutkija Joakim Särkivuoren ja liikuntatieteellisen tiedekunnan yliopistotutkija Antti Laineen toimesta on julkaistu tutkimus, jossa pureudutaan Jokereiden KHL-taipaleen aikaiseen uutisointiin Helsingin Sanomissa ulkopoliittisesti myrskyisinä aikoina. Tutkimuksessa KHL:n laajentumispyrkimykset länteen käsitetään osaksi Venäjän pehmeää vallankäyttöä ja selvitetään, miten uutisoinnissa tähän suhtauduttiin.
Helsingin Jokerit, yksi Suomen jääkiekon miesten pääsarjan (Liiga) tunnetuimmista joukkueista, myi kotiareenansa ja vajaat puolet osakkeistaan suomalais-venäläisille oligarkeille vuonna 2013. Tämän jälkeen joukkue siirtyi pelaamaan venäläisvetoiseen KHL:ään vuosiksi 2014–2022. Tutkimus kohdentuu kahteen ajanjaksoon, joista ensimmäinen kattaa Jokereiden KHL:ään siirtymisen ja ensimmäisen pelikauden (13.2.2014–12.6.2015) ja jälkimmäinen joukkueen kaksi viimeistä pelikautta KHL:ssä (20.8.2020–14.5.2022). Näihin ajanjaksoihin liittyvät merkittävät geopoliittiset tapahtumat, kuten Venäjän Krimin valtaus (2014), Valko-Venäjän mielenosoitukset (2020–2021) ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan (2022).
Urheilutoimittajat sivuuttivat aluksi politiikan
Kriittisimmät ja yhteiskunnallisimmat näkökulmat Jokerien ajasta KHL:ssä nousivat esiin Helsingin Sanomien (HS) politiikan ja talouden osastoilla. Urheilutoimittajat kertoivat tunnistaneensa KHL:n geopoliittisen ulottuvuuden, mutta etenkin aluksi jutut keskittyivät urheilulliseen puoleen. Lehden urheilusivuilla KHL:stä raportoitiin pääosin myönteisesti ilman kriittistä, saati tutkivaa otetta. Perusteiksi esitettiin nykyistä myönteisempi suhtautuminen Venäjään ja se, ettei yhteiskunnallisilla näkökulmilla puhutella urheilusivujen laajaa lukijakuntaa.
Urheilujournalismin tutkimukseen erikoistunut Laine tunnistaa klikkimääriin pohjautuvan markkinalogiikan, mutta hämmästelee silti joitain HS:n urheilutoimituksessa tehtyjä ratkaisuja.
”Ennen Jokereiden ensimmäistä kotipeliä lehden urheilusivuilla julkaistiin Venäjän kansallislaulun sanat, vieläpä erikseen suomeksi ja venäjäksi. Lukijoita kehotettiin ottamaan sanat talteen, jotta halukkaat voivat yhtyä otteluissa mukaan lauluun. Venäjä oli miehittänyt Krimin vain muutamia kuukausia aiemmin. Tällainen nakertaa urheilujournalismin uskottavuutta”, Laine sanoo.
Asenneilmasto muuttui Valko-Venäjän mielenosoituksien myötä
Kritiikki KHL:ää kohtaan voimistui Valko-Venäjän mielenosoituksien (2020–2021) aikaan, kun Jokereiden kausi oli tarkoitus aloittaa vierasottelulla Minskissä. Nyt myös urheilutoimittajat julkaisivat juttuja yhteiskuntakriittisellä otteella. Särkivuoren mukaan kahden aineistojakson välillä on näiltä osin iso ero, minkä hän kokee ilmentävän laajemminkin suomalaisen urheilujournalismin muutosta.
”Monet ensimmäisen aineistojakson jutut herättivät epäuskoisia fiiliksiä, mutta urheilutoimittajien kynät terävöityivät, kun yhteiskunnallinen paine Jokereita kohtaan alkoi kasvaa. He eivät olleet ensimmäisenä asialla, mutta eivät myöskään jarrutelleet kritiikissä. Koenkin suomalaisen urheilujournalismin ottaneen isoja harppauksia kohti yhteiskuntakriittistä otetta, mutta toisaalta sillä saralla massoja kiinnostavia aiheita ja resursseja näiden tonkimiseen ei ole helppo löytää. Mediatalojen keskinäinen klikkikilpailu ja journalismin nopeatempoisuus ruokkivat populaareihin ja tiiviisti uutisoitaviin pintailmiöihin keskittymistä”, Särkivuori pohtii.
Tutkimusaineistoon on sisällytetty molemmilta ajanjaksoilta kaikki ne HS:n Jokereita käsittelevät jutut, jotka eivät keskittyneet pelkästään joukkueen urheilusuorituksiin (n=187). Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu keskeisimpiä jutut kirjoittaneita toimittajia (n=3). Menetelmänä käytettiin kehysanalyysiä.
Tutkimus on julkaistu Media and Communication -lehden teemanumerossa ”Sports Journalists as Agents of Change: Shifting Political Goalposts in Nordic Countries”.
Se on vapaasti saatavilla osoitteessa: https://www.cogitatiopress.com/mediaandcommunication/article/view/8120
Tutkimusta esitellään kansainväliselle tiedeyhteisölle 4–7.6.2024 Madridissa järjestettävässä Euroopan liikuntasosiologijärjestö EASS:n kongressissa.
Lisätiedot:
Joakim Särkivuori, LitM, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto, Kauppakorkeakoulu joakim.v.f.sarkivuori@jyu.fi, p. 050 309 10 50
Antti Laine, LitT, dosentti, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta antti.laine@jyu.fi, p. 040 805 39 58
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tiina Kontinen kansainvälisen kehitystutkimuksen professoriksi6.3.2025 09:59:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on kutsunut Tiina Kontisen professorin tehtävään 1.1.2025 alkaen. Tehtävän ala on kansainvälinen kehitystutkimus, ja se sijoittuu yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselle, humanistis-yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan.
Musta haamu, perhekuva ja ninjaliikkeitä: esikoululaiset nykyvalokuvataiteen tulkitsijoina6.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
FM, TaM Mari-Jatta Rissasen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin 6-vuotiaita esikoululaisia nykytaiteen valokuvien yleisönä ja valokuvaajina. Tutkimuksessa hahmottuu aikaisempaa monimuotoisempi kuva esikoululaisista visuaalisen kulttuurin tuottajina ja tulkitsijoina.
Ruutuajan rajoittaminen suojaa lasten ja nuorten mielenterveyttä6.3.2025 07:54:42 EET | Tiedote
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsaampi liikkuminen ja vähäisempi ruutuaika lapsuudessa ja nuoruudessa ovat yhteydessä parempaan mielenterveyteen nuoruusiässä. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä mielenterveyden ongelmat ovat suuri yhteiskunnallinen haaste ja ne koskettavat jopa 30 % nuorista. Tulosten valossa liikunnan lisääminen ja ruutuajan rajoittaminen lapsuudesta alkaen voi auttaa ehkäisemään mielenterveyden ongelmia.
Yliopiston vuosijuhlassa 2025 palkittiin ansioituneita yliopistolaisia5.3.2025 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 5.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Tuore professori Jan Kujala tuo edistysaskeleita aivokuvantamisen analyyseihin4.3.2025 08:35:46 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on kutsunut Jan Kujalan aivojen kehityksen professorin tehtävään 1.2.2025 alkaen. Professuuri sijoittuu kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan psykologian laitokseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme