Jyväskylän yliopisto

Avoin seminaari arjen esinesuhteista – Tunnesiteet tavaroihin tekevät luopumisesta vaikeaa

Jaa

Jyväskylän yliopiston nelivuotisessa SENSOMEMO-akatemiahankkeessa on tutkittu kodin esineisiin liittyviä muistoja, aistikokemuksia ja tunteita. Dosentti Eerika Koskinen-Koiviston johtama hanke järjestää 10.6. avoimen päätösseminaarin Arjen affektiiviset esineet.

Esineillä luodaan kodikkuutta sekä säilytetään perheen ja suvun historiaa. Kuvaaja Eerika Koskinen-Koivisto.
Esineillä luodaan kodikkuutta sekä säilytetään perheen ja suvun historiaa. Kuvaaja Eerika Koskinen-Koivisto.

Seminaarin pääpuhujana on dosentti Veera Kinnunen Oulun yliopistosta. Hänen esitelmänsä käsittelee tavarapaljoutta sekä esineistä luopumisen neuvotteluja. Kinnunen on tarkastellut etnografisesti arjen hankalia materiaalisia suhteita, kuten elämää jätteiden, rojun tai mikrobien kanssa.

Seminaarissa esitellään SENSOMEMO-hankkeen keskeiset tutkimusaineistot ja -tulokset. Hankkeessa on tuotettu haastatteluaineisto, joka on kerätty online-haastatteluina sekä tapaamisissa haastateltavien kotona.

Hanke on myös tuottanut Elämäni esineet -keruukyselyn yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston kanssa. Siinä pyydettiin kertomaan arjen esineistä ja niihin liittyvistä kokemuksista, käsityksistä ja merkityksistä. Keruu tuotti noin sata omaelämäkerrallista kirjoitusta ja valokuvaa. Keruuaineiston pohjalta julkaistaan kesäkuussa avoin artikkeli ”Omaelämäkerrallinen materiaalisuus ja kodin merkitykselliset esineet” Elore-verkkolehdessä.

SENSOMEMO-hankkeessa on osoitettu, että suomalaisten esinesuhteet ovat monimutkaisia. Esineiden avulla rakennetaan kotia ja kodikkuutta ja säilytetään perheen ja suvun historiaa. Esineitä on usein liikaa, mutta niistä luopuminen on vaikeaa. Useat aineistojen vastaajat peräänkuuluttivat keskustelua esineisiin liittyvistä käytännöistä, tunteista ja vastuista.

– Moniin kodin ja arjen esineisiin latautuu eletyn elämän muistoja, sosiaalisia suhteita ja velvollisuuksia. Tärkeidenkin esineiden karsiminen on usein välttämätöntä. Niiden hävittämiseen, kierrättämiseen, järjestämiseen ja valikointiin liittyy huomattavan paljon työtä sekä kulutuskriittistä eettistä pohdintaa, Koskinen-Koivisto kertoo.

Avoimet luennot 10.6. klo 10–12, Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä Historica H306. Tervetuloa!

Lisätietoja:

Dosentti, vastuullinen tutkija Eerika Koskinen-Koivisto eerika.koskinen-koivisto@jyu.fi, 0407243810
FT, tutkijatohtori Anna Kajander anna.k.kajander@jyu.fi  

www.sensomemo.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote

Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye