Euroopan keskuspankki on hillinnyt hintapaineita rahapolitiikallaan – koronlasku tukee kasvun elpymistä
Euroopan keskuspankin kesäkuun ennusteen mukaan euroalueen talouden odotetaan kasvavan 0,9 % vuonna 2024 ja 1,4 % vuonna 2025. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu vahvistaa yksityistä kulutusta ja ulkomainen kysyntä piristyy. Kasvun nopeutumista tukevat vahvana säilyneet työmarkkinat.
Inflaation ennakoidaan ensi vuonna palautuvan EKP:n tavoitteen mukaiseksi, ja toukokuussa se oli euroalueella 2,6 prosenttia. Rahapolitiikan avulla EKP on hillinnyt hintapaineita, ja inflaatio on hidastunut yli 2,5 prosenttiyksikköä viimeisimmän, syyskuussa 2023 tehdyn koronnoston jälkeen. Pohjainflaatio on vaimentunut ja inflaatio-odotukset laskeneet.
Tätä taustaa vasten EKP:n neuvosto laski kesäkuussa ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä. Uusi talletuskorko on 3,75 prosenttia. ”On tärkeää nähdä metsä puilta: inflaation vakauttamisessa tavoitteeseen on edistytty merkittävästi etenkin syyskuun 2023 jälkeen”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rahoitusolot on pidetty kireinä kysynnän vaimentamiseksi ja inflaatio-odotusten pitämiseksi ankkuroituna.
EKP:n neuvosto pyrkii varmistamaan, että inflaatio palautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. ”Päätämme koroista jokaisessa rahapolitiikkakokouksessamme inflaationäkymien, pohjainflaation dynamiikan ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuuden perusteella. Emme ole etukäteen sitoutuneet mihinkään tiettyyn korkouraan”, toteaa Rehn. Jos geopoliittisessa tilanteessa ja energian hinnoissa tai palkkakehityksessä ei koeta uusia yllätyksiä, inflaation ennustetaan palaavan vuoden kuluessa tavoitteeseen huolimatta siitä, että inflaation hidastuminen on ollut viime kuukausina hieman verkkaisempaa.
Suomessa talouden rakenteelliset ongelmat ovat jatkuneet jo pitkään ja tuottavuuskehitys on ollut heikkoa finanssikriisistä alkaen. Nämä tekijät painavat Suomen kasvunäkymiä. Viime vuosien globaalit kriisit ovat muuttaneet Suomen toimintaympäristöä ja samalla Suomen osuus maailmankaupasta on pienentynyt. Venäjän-kaupan loppuminen on nostanut tuotantopanosten hintoja, eikä kaikkea menetettyä kauppaa ole saatu korvattua.
Jo ennen Venäjän laitonta hyökkäyssotaa Suomen vientiteollisuus oli menettänyt markkinaosuuksia maailman tavaraviennissä. ”Suomen viennin rakenne ei ole sopeutunut 2000-luvulla tapahtuneeseen maailmankaupan rakennemuutokseen. Pitemmällä aikavälillä kilpailukykyä voidaan vahvistaa kestävällä tavalla vain tuottavuuden paranemisen kautta”, sanoo Rehn. Suomen talouskasvua jarruttaa myös väestön ikääntyminen.
Tuottavuuskehityksen tukemiseen on syytä kohdistaa myös julkisen sektorin toimia. Julkisen rahoituksen suuntaamisessa on tärkeää huomioida se, että valtaosa Suomessa hyödynnetyistä innovaatioista on tuotettu muualla. ”Panostamalla perustutkimukseen ja siihen nojaavaan korkea-asteen koulutukseen vahvistamme kykyämme hyödyntää muualla tehtyjä innovaatioita”, tähdentää Rehn.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Inlåningen från hushållen var den största genom tiderna i november 20257.1.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Inlåningen från hushållen har ökat 2025 samtidigt som inlåningsräntorna har sjunkit. Inlåningen har ökat i alla inlåningsformer. Dessutom ingick finländska företag i november rikligt med nya avtal om tidsbunden inlåning.
Kotitalouksien talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin marraskuussa 20257.1.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kasvattaneet talletuksiaan vuonna 2025 samaan aikaan kun talletusten korot ovat laskeneet. Talletukset ovat kasvaneet kaikissa talletusmuodoissa. Lisäksi suomalaiset yritykset solmivat marraskuussa runsaasti uusia määräaikaistalletussopimuksia.
Households' deposit stock at all-time high in November 20257.1.2026 10:00:00 EET | Press release
Households have increased their deposits in 2025 while interest rates on deposits have declined. Deposits have grown in all deposit categories. In addition, Finnish corporations concluded a high volume of new agreements on deposits with agreed maturity in November.
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme