Akatemiatutkijat ja akatemiahankkeet valittu kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen aloille

Toimikunta osoittaa akatemiatutkijoille yhteensä noin 22 miljoonan ja akatemiahankkeille noin 35 miljoonan euron rahoituksen. Sekä akatemiatutkijan että akatemiahankerahoituksen sai noin 13 prosenttia hakijoista.

Toimikunnan puheenjohtajan, professori Petri Karosen mukaan rahoitusta myönnettiin monipuolisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisille tieteenaloille ja valituissa suunnitelmissa korostuvat ennen muuta vankka perustutkimus sekä siitä kumpuava tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. 

Akatemiahankkeet

Jarmo Hämäläinen: Oppiminen, ikääntyminen ja dysleksia 527 104 € 

Ikääntymisen ja oppimisvaikeuksien välistä suhdetta on tutkittu erittäin vähän. Projektissa keskitytään lukihäiriöön, sen ilmenemiseen eläkeiän kynnyksellä, linkittymiseen ikääntymisen myötä esiintyvään kognitiivisten taitojen heikkenemiseen ja näiden prosessien tarkempaan tutkimiseen aivotutkimuksen keinoin. 

Tuire Koponen: BrightNumbers – Vahvan taitopohjan rakentaminen matematiikassa avaimena menestyksekkäälle koulupolulle 615 610 €

BrightNumbers-projekti tutkii yksilöllistä vaihtelua matemaattisissa taidoissa ja niiden kehityspoluissa sekä yksilöllisiä eroja huomioivien toimintatapojen ja aktiviteettien vaikuttavuutta. Moni heikoilla numeerisilla taidoilla koulunsa aloittava oppilas ei näyttäisi hyötyvän riittävissä määrin koulussa annettavasta opetuksesta, mikä näkyy matematiikan keskeisten taitojen heikkona osaamisena heijastuen koko koulupolulle. Pyrimme kehittämään ja tutkimaan ennaltaehkäisevän tuen ohjelmaa, jolla varmistetaan varhaisten matemaattisten taitojen pohjaa kouluun tultaessa. 

Kaisa Lindholm: Generatiiviset teknologiat ja viestinnällinen organisoituminen 279 975 €

GET:ORG tutkii uudenlaisia organisoitumisen muotoja, joita syntyy asiantuntijayhteisöjen viestinnässä digitaalisilla alustoilla. Miten alustat mahdollistavat ja muovaavat organisoitumista ja siihen liittyviä valtarakenteita. Aiheena erityisesti automatisoitujen ja generatiivisten teknologioiden, kuten kategorisointien, kuratoinnin ja viestinnällisen tekoälyn toimijuus organisoitumisessa. 

Miika Marttunen: Oppiminen disinformaation havaitsemiseen ja prosessoimiseen (DETECT) 648 930 €

Hankkeessa tutkitaan disinformaatioita yhdistelemällä kasvatustieteen, kognitiivisen psykologian, psykofysiologian ja kognitiivisen neurotieteen menetelmiä. Tavoitteena on selvittää peruskoulun 8–9-luokkalaisten taitoja havaita disinformaatiota, oppilaiden taitoihin yhteydessä olevia kognitiivisia, affektiivisia ja neuraalisia tekijöitä sekä kehittää ja testata pedagogisia menetelmiä disinformaation havaitsemisen opettamiseen sen haitoilta suojautumiseksi.

Karita Mård-Miettinen: Monilukutaito varhaista kieltenopetusta uudistamassa (MultiELL). 584 180 € 

Hanke yhdistää soveltavan kielentutkimuksen ja kielikasvatuksellisen tutkimuksen näkökulmia kriittisen ymmärryksen saavuttamiseksi kielenopettajien ja -oppijoiden käsityksistä kielestä ja monilukutaidosta ja siitä, kuinka nämä heijastuvat opetuskäytänteisiin varhaisessa kielenoppimisessa. Hankkeen erityisyys on kielikoulutuksen tarkasteleminen monilukutaidon näkökulmasta, jonka avulla ylitetään kieliaineiden, koulutuksen kontekstien, oppimäärien ja opettajaprofiilien rajoja. 

Mikko Rönkkö: Ratkaisuja määrällisen liiketaloustutkimuksen menetelmäkriisiin. 674 970 €

Määrällistä liiketaloustieteen tutkimusta kohtaa ongelma, jota kutsumme menetelmäkriisiksi. Käytettyjen aineiston analysointitekniikoiden määrän ja monimutkaisuuden kasvaessa on vaikeampaa valita, soveltaa ja tulkita näitä tekniikoita oikein. Projekti kehittää tekniikoita ja ohjeita, jotka auttavat tutkijoita välttämään menetelmien väärinkäyttöä. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on lisätä tietoisuutta menetelmäkriisin olemassaolosta eri liiketaloustieteen aloilla.

Johanna Yletyinen: Epäonnistuvan kestävyyssiirtymän hallinta. 473 829 € 

Kestävyyssiirtymään tähtäävät toimet ovat käynnissä ennennäkemättömin ponnistuksin ja merkittävin kustannuksin. Luonnontilan parantamisen ja ihmisen hyvinvoinnin ylläpitämisen tavoittelu on kuitenkin joissain tapauksissa johtanut haitallisiin seurauksiin. Projekti tuottaa ratkaisuja, joilla kestävyyssiirtymien epäonnistumisiin voidaan nopeasti reagoida. Päätavoitteemme on lisätä kykyämme siirtyä kestävämpään tulevaisuuteen mahdollisimman turvallisesti lisäämällä tietoa kestävyyssiirtymien riskeistä ja niiden hallinnasta. 

Magdalena Zolkos: Omformulering av återbetalning: Postkolonial objektrörelse, transnationellt minne och social reparation. 491 008 €

Återställande av kulturarv är processen att flytta saker från tidigare koloniala institutioner, såsom museer, till de människor som identifierar sig som ättlingar till dessa sakers traditionella ägare och förmyndare. Detta projekt går utöver den snäva definitionen av restitution som en process av internationell rätt och politik som slutar när sakerna återlämnas. Den omformulerar restitution som en bredare social och kulturell praxis som involverar mångfald av aktörer, och inkluderar skapande av nya betydelser, kollektivt minne och reparation av tidigare orättvisor.

Akatemiatutkijan tehtävät

Katariina Keinonen: Prosessipohjainen kompetenssin arviointimenetelmä näyttöön perustuvien koulutuskäytänteiden edistämiseksi 656 690 €

Tutkimus liittyy psykologisiin interventioihin ja psykoterapiaan. Tutkimuksessa kehitetään uudenlainen terapeutin kompetenssin arviointimenetelmä ja selvitetään kompetenssin kehittymistä psykologien ja psykoterapeuttien koulutusten aikana sekä kompetenssin yhteyttä hoidon tuloksellisuuteen.

Christian Stutz: Yritysten intressit ja kansalliset tavoitteet yhdessä linjassa: Mikrohistoriallinen analyysi teollisuuspoliittisesta yrityskäyttäytymisestä 707 681 €

Projekti käsittelee teollisuudenaloille tarjottavien valtiontukien uutta nousua. Vaikka valtion tukemat teknologiat voivat auttaa torjumaan ilmastonmuutosta, ne saattavat silti asettaa liiketoiminnan vaakalaudalle pienissä valtioissa, joilla on vähemmän resursseja tukea yrityksiä kuin suuremmilla pelureilla. Hanke pyrkii kehittämään käytännöllisiä ohjeita Suomelle, muille valtioille ja yrityksille hyödyntämällä menneisyyden oppeja yhteiskunnallisten hyötyjen maksimoimiseksi ja riskien minimoimiseksi. 

Lisätietoja:

• rahoituspäätökset: akatemiatutkijan tehtävä (tiedejatutkimus.fi)
• rahoituspäätökset: akatemiahankkeet (tiedejatutkimus.fi)
• Hakemusten ja rahoituspäätösten tilastoja
• Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan rahoituspäätösten kriteerit ja linjaukset