Kolmen kerroksen väkeä – työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tuloissa suuria eroja
19.6.2024 08:00:00 EEST | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa on entistä enemmän nuorena eläkkeelle siirtyneitä, joiden toimeentulo on kansaneläkkeen tai muun sosiaaliturvan varassa. Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläke on yleistynyt selvästi. Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajille palkkatyö eläkkeen rinnalla on tärkeä toimeentulon lähde. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on noin 180 000.
Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksessa tarkasteltiin vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden toimeentuloa vuonna 2020 sen mukaan, saavatko he
- työeläkkeenä osatyökyvyttömyyseläkettä
- työeläkkeenä täyttä työkyvyttömyyseläkettä
- vain Kelan täyttä työkyvyttömyyseläkettä (kansaneläkettä).
– Työkyvyttömyyseläkettä saavien jaottelu näihin kolmeen ryhmään paljasti, että ryhmät ovat erilaisia profiililtaan, tulotasoltaan ja tulojen rakenteeltaan. Eroja on myös ryhmien sisällä, toteaa ekonomisti Juha Rantala Eläketurvakeskuksesta.
Valtaosa osatyökyvyttömyyseläkeläisistä käy töissä
Tutkimuksen mukaan osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet olivat useimmiten naisia ja valtaosin 55–64-vuotiaita.
Työeläkkeenä täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavissa naisia ja miehiä oli yhtä paljon. Valtaosa heistä oli 55–64-vuotiaita, mutta myös tätä nuorempia oli melko paljon.
Kelan täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavat olivat miehiä hieman useammin kuin naisia, ja valtaosan eläke alkoi ennen 35 ikävuotta.
– Keskeinen ero osatyökyvyttömyyseläkeläisten ja muiden ryhmien välillä on työssäkäynti. Noin 90 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä sai eläkkeen ohessa työtuloja. Muissa ryhmissä työtulojen merkitys toimeentulon kannalta oli vähäinen, kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta kuvaa.
Tulotaso korkein osatyökyvyttömyyseläkeläisillä – matalin Kelan eläkettä saavilla
Korkein tulotaso oli osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä, keskimäärin 26 000 euroa vuodessa eli noin 2 170 euroa kuukaudessa. Tämä oli lähes kolmanneksen enemmän kuin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä, joilla nettotulot olivat keskimäärin 20 100 euroa vuodessa eli noin 1 680 euroa kuukaudessa.
Selvästi matalin tulotaso oli Kelan täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä. Nettotulot olivat heillä hieman yli 15 300 euroa vuodessa, eli noin 1 275 euroa kuukaudessa.
Toimeentulon lähteet vaihtelevat työkyvyttömyyseläkeläisryhmien välillä
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden bruttotulosta työeläkkeen osuus oli keskimäärin noin 30 prosenttia ja työtulojen reilut 50 prosenttia, kun täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä nämä osuudet olivat 65 prosenttia ja alle 10 prosenttia.
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä valtaosalla työtulot olivat vähintään eläkkeen suuruiset.
Kelan täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavilla eläkkeen osuus bruttotuloista oli kaksi kolmasosaa ja muiden tulonsiirtojen osuus lähes 30 prosenttia. Tälle ryhmälle muiden tulonsiirtojen, kuten eläkkeensaajien asumistuen ja hoitotuen, merkitys toimeentulon kannalta oli siten tärkeä.
Työkyvyttömyyseläkkeensaajien kolme ryhmää
- Vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeen aloittaneista 25 prosenttia siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle, 66 prosenttia täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle työeläkejärjestelmästä ja 9 prosenttia täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kansaneläkejärjestelmästä.
- Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on heikentynyt vähintään 40 prosenttia. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on heikentynyt vähintään 60 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä.
- Kelan eläkettä voi saada vain täytenä työkyvyttömyyseläkkeenä. Tämän voi saada, jos sairaus tai vamma estää kohtuullisen toimeentulon turvaavan työnteon.
- Toimeentuloa on mitattu tutkimuksessa nettotulon perusteella. Nettotulo koostuu sekä eläkkeestä että henkilön muista bruttotuloista, kuten palkka- ja omaisuustuloista, joista on vähennetty henkilön maksamat verot.
Tutkimusjulkaisu: Kolmen kerroksen väkeä – Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tulot ja tulorakenne vuonna 2020
Lisätietoa: ekonomisti Juha Rantala, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2251, juha.rantala@etk.fi
Kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2133, marjukka.hietaniemi@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionen växer snabbast under toppåren i arbetslivet – följ din pensionstillväxt på arbetspensionsutdraget1.9.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetspensionen tillväxer i olika takt i olika åldrar, eftersom inkomsterna i allmänhet ökar med åldern. Femtioåringar tjänar i genomsnitt in dubbelt så mycket arbetspension på ett år som 25-åringar. Arbetspensionsutdraget visar hur mycket du har tjänat in och hjälper dig att få en uppfattning om hur stor din pension kommer att bli. Pensionens storlek beror på arbetsinkomsterna och tiden i arbetslivet.
Eläke kasvaa nopeimmin työuran huippuvuosina – seuraa omaa kertymääsi työeläkeotteelta1.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Työeläke kertyy eri tahtiin eri ikäisillä, koska ansiot yleensä kasvavat iän myötä. Viisikymppiselle kertyy vuodessa työeläkettä keskimäärin kaksinkertainen määrä 25-vuotiaaseen verrattuna. Työeläkeote näyttää oman kertymäsi ja auttaa hahmottamaan tulevaa eläkettä. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat työansiot ja työuran pituus.
Största delen av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val – ekonomin och hälsan är de vanligaste orsakerna till att söka27.8.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Kring 90 procent av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val. De vanligaste orsakerna till att ta ut pensionen är att det är ekonomiskt lönsamt och att man är osäker på sin hälsa och sin återstående livstid. Pensionsskyddscentralen (PSC) har nu för första gången utrett erfarenheterna bland dem som tagit ut partiell ålderspension i en omfattande enkätundersökning.
Valtaosa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista on tyytyväisiä valintaansa – talous ja terveys yleisimpiä syitä hakemiselle27.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Noin 90 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen hakeneista on tyytyväisiä valintaansa. Yleisimmät syyt eläkkeen ottamiseen ovat taloudellinen kannattavuus sekä epävarmuus omasta terveydestä ja jäljellä olevasta elinajasta. Eläketurvakeskus (ETK) on selvittänyt ensi kertaa laajassa kyselytutkimuksessa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneiden kokemuksia.
Långsiktiga kalkyler: Utsikterna för finansieringen av arbetspensionerna bättre än tidigare – aktieavkastningens betydelse ökar15.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finansieringen av arbetspensionerna ser starkare ut efter pensionsreformen. Samtidigt ökar osäkerheten kring arbetspensionsavgiftens framtida nivå, uppskattar Pensionsskyddscentralen (PSC) i sin nya långsiktiga kalkyl.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme