Kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot romahtaneet
24.6.2024 14:05:03 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot olivat vuonna 2016 yhteensä noin 340 miljoonaa euroa kun taas vuonna 2024 arvioimme asiakasmaksutuottojen olevan enää noin 146 miljoonaa euroa. Nämä tiedot selviävät kunnille tekemästämme kyselystä varhaiskasvatuksen asiakasmaksukäytänteistä.

Kaikki asiakasmaksulakiin tehdyt muutokset ovat vähentäneet merkittävästi kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuottoja.
– Varhaiskasvatuksen järjestäminen ei kuitenkaan ole muuttunut kunnille edullisemmaksi. Kunnat ovat suurelta osin joutuneetkin kompensoimaan asiakasmaksutuottojen menetykset itse, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.
Samalla kun maksutuotot vähenevät, varhaiskasvatuksen järjestämiskustannukset nousevat.
–Jatkossa kunnissa ikäluokka pienenee, mikä vähentää valtion rahoitusta. Samaan aikaan tiedämme, että lapsista aiempaa suurempi osuus osallistuu varhaiskasvatukseen, joten kuntien täytyy rahoittaa tilannetta yhä enemmän itse, Lahtinen sanoo.
Varhaiskasvatuksen henkilöstösuunnittelua puolestaan hankaloittaa asiakasmaksujen tulorajojen jatkuva nosto asiakasmaksuissa.
– Tämä tarkoittaa, että yhä useammalla on varaa täyteen palveluun ilman maksujen aiheuttamaa kannustinta ilmoittaa henkilöstösuunnitteluun vaikuttavista poissaoloista, Lahtinen sanoo.
Maksutonta varhaiskasvatusta tarjoavien kuntien määrä on kyselyn mukaan kasvanut merkittävästi. Kokonaan maksutonta varhaiskasvatusta järjestetään nyt 35 kunnassa, kun vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä maksutonta varhaiskasvatusta tarjosi vain 12 kuntaa.
Maksuja peritään kaikissa yli 20 000 asukkaan kunnissa, kun taas suurin osa kunnista, joissa maksua ei peritä, on alle 5000 asukkaan kuntia.
Kuntalisää maksavien kuntien määrä on kasvanut
Kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kyselyyn vastanneista kunnista noin neljäsosa (hieman yli 25 prosenttia) on maksanut kuntalisää vuonna 2024. Kuntalisää maksavien kuntien määrä on kasvanut edelliseen kyselyyn verrattuna. Vuonna 2022 kyselyyn vastanneista kunnista 21 prosenttia maksoi kuntalisää.
Niistä kunnista, joissa kyselyn perusteella kuntalisää maksettiin, lähes puolet arvioi, että kuntalisän maksamisella ei ole ollut vaikutusta varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään.
Lasten kotihoidon tuen kuntalisän suuruus oli vuonna 2024 keskimäärin 188 euroa per lapsi. Kyselyn perusteella kuntalisät ovat nousseet merkittävästi edellisiin kyselyihin verrattuna. Vuonna 2024 kuntalisää maksettiin keskimäärin 23 euroa enemmän lasta kohden kuin vuonna 2022.
Kyselyyn vastanneista reilu kolmasosa (34 prosenttia), maksoi yksityisen hoidon tuen kuntalisää vuonna 2024. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan erityisesti suurissa ja keskisuurissa, vähintään 20 000 asukkaan kunnissa.
Palvelusetelin käyttö kunnissa ei ole lisääntynyt viime vuosina, vaan pysynyt samana.
– Tämä voi johtua siitä, että palvelusetelilaki on yhä valmistelussa. Kunnat odottavat lain valmistumista ennen kuin voivat edetä palvelusetelien käytössä, Lahtinen arvioi.
Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki on kokonaisuudessaan kunnan kustantamaa tukea perheille, vaikka tuki maksetaankin Kelan toimesta.
Tutustu varhaiskasvatuskyselyiden tarkempiin tuloksiin
Kuntaliiton varhaiskasvatuskyselyt tehdään joka toinen vuosi ja nyt on saatu vuoden 2024 tulokset. Kyselyissä on tarkasteltu kuntalisien ja palvelusetelien käyttöä sekä kuntien asiakasmaksukäytänteitä.
Selvitys kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisistä 2024
Selvitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista 2024
Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen, puh. +358 9 771 2714, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kysely: Kuntajohtajien työtyytyväisyys ennätyskorkealla, mutta päätöksentekoilmapiiri huolestuttaa13.8.2026 09:35:53 EEST | Tiedote
Kuntajohtajien työtyytyväisyys on noussut ennätyksellisen korkealle tasolle. Samalla aiempaa suurempi osuus kuntajohtajista arvioi kuntansa päätöksentekoilmapiirin heikentyneen kuluvan valtuustokauden aikana. Tiedot ilmenevät Kuntaliiton ja Kuntajohtajat ry:n toteuttamasta Kuntajohtajien työ 2026-kyselytutkimuksesta.
Så har den finländska grundskolan förändrats på tio år – enhetsskolorna blir fler och skolorna större13.8.2026 01:00:00 EEST | Pressmeddelande
I år börjar cirka 49 000 barn i första klass i grundskolor av olika storlek och på olika avstånd. Enligt en översikt som Kommunförbundet sammanställt utifrån Statistikcentralens skolstatistik har antalet kommunala grundskolor minskat med 471 under åren 2015-2025, men trots många förändringar har kommunerna fortfarande ett omfattande nätverk av närskolor. Samtidigt har det blivit vanligare med enhetsskolor, och skolornas genomsnittliga storlek har ökat. Varje kommun på fastlandet har fortfarande minst en grundskola. ”Många skolbänkar har blivit tomma på kort tid, då årskullen har krympt till mindre än 50 000 elever”, konstaterar Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet
Näin suomalainen peruskoulu on muuttunut kymmenessä vuodessa – yhtenäiskoulut yleistyvät ja koulujen koko kasvaa13.8.2026 01:00:00 EEST | Tiedote
Noin 49 000 lasta aloittaa tänä vuonna koulutiensä hyvin erilaisissa peruskouluissa. Suomessa on 268 alle 50 oppilaan koulua ja 20 yli tuhannen oppilaan koulua. Kuntaliiton katsauksen mukaan kunnallisten peruskoulujen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 470 koululla, samalla kun yhtenäiskoulut ovat yleistyneet ja koulujen keskikoko on kasvanut. ”Moni pulpetti on tyhjentynyt lyhyessä ajassa, kun ikäluokka on tippunut alle 50000 oppilaaseen. Kunnat ovat uudistaneet kouluverkkoaan niin, että laadukas lähikoulu voidaan turvata myös pieneneville ikäluokille”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.
Fem lösningar för att utveckla yrkesutbildningen12.8.2026 01:00:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet, AMKE, EOL, SAJO och Sivista som representerar anordnare av yrkesutbildning presenterar i sina gemensamma mål inför riksdagsvalet fem lösningar för att utveckla yrkesutbildningen under nästa regeringsperiod.
Viisi ratkaisua ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi12.8.2026 01:00:00 EEST | Tiedote
Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä edustavat AMKE, EOL, Kuntaliitto, SAJO ja Sivista esittävät yhteisissä eduskuntavaalitavoitteissaan viisi ratkaisua ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi seuraavalle hallituskaudelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme