Kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot romahtaneet
24.6.2024 14:05:03 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot olivat vuonna 2016 yhteensä noin 340 miljoonaa euroa kun taas vuonna 2024 arvioimme asiakasmaksutuottojen olevan enää noin 146 miljoonaa euroa. Nämä tiedot selviävät kunnille tekemästämme kyselystä varhaiskasvatuksen asiakasmaksukäytänteistä.
Kaikki asiakasmaksulakiin tehdyt muutokset ovat vähentäneet merkittävästi kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuottoja.
– Varhaiskasvatuksen järjestäminen ei kuitenkaan ole muuttunut kunnille edullisemmaksi. Kunnat ovat suurelta osin joutuneetkin kompensoimaan asiakasmaksutuottojen menetykset itse, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.
Samalla kun maksutuotot vähenevät, varhaiskasvatuksen järjestämiskustannukset nousevat.
–Jatkossa kunnissa ikäluokka pienenee, mikä vähentää valtion rahoitusta. Samaan aikaan tiedämme, että lapsista aiempaa suurempi osuus osallistuu varhaiskasvatukseen, joten kuntien täytyy rahoittaa tilannetta yhä enemmän itse, Lahtinen sanoo.
Varhaiskasvatuksen henkilöstösuunnittelua puolestaan hankaloittaa asiakasmaksujen tulorajojen jatkuva nosto asiakasmaksuissa.
– Tämä tarkoittaa, että yhä useammalla on varaa täyteen palveluun ilman maksujen aiheuttamaa kannustinta ilmoittaa henkilöstösuunnitteluun vaikuttavista poissaoloista, Lahtinen sanoo.
Maksutonta varhaiskasvatusta tarjoavien kuntien määrä on kyselyn mukaan kasvanut merkittävästi. Kokonaan maksutonta varhaiskasvatusta järjestetään nyt 35 kunnassa, kun vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä maksutonta varhaiskasvatusta tarjosi vain 12 kuntaa.
Maksuja peritään kaikissa yli 20 000 asukkaan kunnissa, kun taas suurin osa kunnista, joissa maksua ei peritä, on alle 5000 asukkaan kuntia.
Kuntalisää maksavien kuntien määrä on kasvanut
Kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kyselyyn vastanneista kunnista noin neljäsosa (hieman yli 25 prosenttia) on maksanut kuntalisää vuonna 2024. Kuntalisää maksavien kuntien määrä on kasvanut edelliseen kyselyyn verrattuna. Vuonna 2022 kyselyyn vastanneista kunnista 21 prosenttia maksoi kuntalisää.
Niistä kunnista, joissa kyselyn perusteella kuntalisää maksettiin, lähes puolet arvioi, että kuntalisän maksamisella ei ole ollut vaikutusta varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään.
Lasten kotihoidon tuen kuntalisän suuruus oli vuonna 2024 keskimäärin 188 euroa per lapsi. Kyselyn perusteella kuntalisät ovat nousseet merkittävästi edellisiin kyselyihin verrattuna. Vuonna 2024 kuntalisää maksettiin keskimäärin 23 euroa enemmän lasta kohden kuin vuonna 2022.
Kyselyyn vastanneista reilu kolmasosa (34 prosenttia), maksoi yksityisen hoidon tuen kuntalisää vuonna 2024. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan erityisesti suurissa ja keskisuurissa, vähintään 20 000 asukkaan kunnissa.
Palvelusetelin käyttö kunnissa ei ole lisääntynyt viime vuosina, vaan pysynyt samana.
– Tämä voi johtua siitä, että palvelusetelilaki on yhä valmistelussa. Kunnat odottavat lain valmistumista ennen kuin voivat edetä palvelusetelien käytössä, Lahtinen arvioi.
Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki on kokonaisuudessaan kunnan kustantamaa tukea perheille, vaikka tuki maksetaankin Kelan toimesta.
Tutustu varhaiskasvatuskyselyiden tarkempiin tuloksiin
Kuntaliiton varhaiskasvatuskyselyt tehdään joka toinen vuosi ja nyt on saatu vuoden 2024 tulokset. Kyselyissä on tarkasteltu kuntalisien ja palvelusetelien käyttöä sekä kuntien asiakasmaksukäytänteitä.
Selvitys kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisistä 2024
Selvitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista 2024
Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen, puh. +358 9 771 2714, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliiton kolme ratkaisua tulevaisuuden perusopetukseen12.3.2026 10:19:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Virhe tiedotteen julkaisuajassa, pyydetään huomioimaan embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä11.3.2026 22:29:52 EET | Tiedote
Tiedotteen embargo on torstaina 12.3. klo 11.30, pyydämme ystävällisesti huomioimaan tämän mahdollisuuksien mukaan. Kiitos! Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme