Kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot romahtaneet
Kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot olivat vuonna 2016 yhteensä noin 340 miljoonaa euroa kun taas vuonna 2024 arvioimme asiakasmaksutuottojen olevan enää noin 146 miljoonaa euroa. Nämä tiedot selviävät kunnille tekemästämme kyselystä varhaiskasvatuksen asiakasmaksukäytänteistä.
Kaikki asiakasmaksulakiin tehdyt muutokset ovat vähentäneet merkittävästi kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuottoja.
– Varhaiskasvatuksen järjestäminen ei kuitenkaan ole muuttunut kunnille edullisemmaksi. Kunnat ovat suurelta osin joutuneetkin kompensoimaan asiakasmaksutuottojen menetykset itse, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.
Samalla kun maksutuotot vähenevät, varhaiskasvatuksen järjestämiskustannukset nousevat.
–Jatkossa kunnissa ikäluokka pienenee, mikä vähentää valtion rahoitusta. Samaan aikaan tiedämme, että lapsista aiempaa suurempi osuus osallistuu varhaiskasvatukseen, joten kuntien täytyy rahoittaa tilannetta yhä enemmän itse, Lahtinen sanoo.
Varhaiskasvatuksen henkilöstösuunnittelua puolestaan hankaloittaa asiakasmaksujen tulorajojen jatkuva nosto asiakasmaksuissa.
– Tämä tarkoittaa, että yhä useammalla on varaa täyteen palveluun ilman maksujen aiheuttamaa kannustinta ilmoittaa henkilöstösuunnitteluun vaikuttavista poissaoloista, Lahtinen sanoo.
Maksutonta varhaiskasvatusta tarjoavien kuntien määrä on kyselyn mukaan kasvanut merkittävästi. Kokonaan maksutonta varhaiskasvatusta järjestetään nyt 35 kunnassa, kun vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä maksutonta varhaiskasvatusta tarjosi vain 12 kuntaa.
Maksuja peritään kaikissa yli 20 000 asukkaan kunnissa, kun taas suurin osa kunnista, joissa maksua ei peritä, on alle 5000 asukkaan kuntia.
Kuntalisää maksavien kuntien määrä on kasvanut
Kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kyselyyn vastanneista kunnista noin neljäsosa (hieman yli 25 prosenttia) on maksanut kuntalisää vuonna 2024. Kuntalisää maksavien kuntien määrä on kasvanut edelliseen kyselyyn verrattuna. Vuonna 2022 kyselyyn vastanneista kunnista 21 prosenttia maksoi kuntalisää.
Niistä kunnista, joissa kyselyn perusteella kuntalisää maksettiin, lähes puolet arvioi, että kuntalisän maksamisella ei ole ollut vaikutusta varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään.
Lasten kotihoidon tuen kuntalisän suuruus oli vuonna 2024 keskimäärin 188 euroa per lapsi. Kyselyn perusteella kuntalisät ovat nousseet merkittävästi edellisiin kyselyihin verrattuna. Vuonna 2024 kuntalisää maksettiin keskimäärin 23 euroa enemmän lasta kohden kuin vuonna 2022.
Kyselyyn vastanneista reilu kolmasosa (34 prosenttia), maksoi yksityisen hoidon tuen kuntalisää vuonna 2024. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan erityisesti suurissa ja keskisuurissa, vähintään 20 000 asukkaan kunnissa.
Palvelusetelin käyttö kunnissa ei ole lisääntynyt viime vuosina, vaan pysynyt samana.
– Tämä voi johtua siitä, että palvelusetelilaki on yhä valmistelussa. Kunnat odottavat lain valmistumista ennen kuin voivat edetä palvelusetelien käytössä, Lahtinen arvioi.
Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki on kokonaisuudessaan kunnan kustantamaa tukea perheille, vaikka tuki maksetaankin Kelan toimesta.
Tutustu varhaiskasvatuskyselyiden tarkempiin tuloksiin
Kuntaliiton varhaiskasvatuskyselyt tehdään joka toinen vuosi ja nyt on saatu vuoden 2024 tulokset. Kyselyissä on tarkasteltu kuntalisien ja palvelusetelien käyttöä sekä kuntien asiakasmaksukäytänteitä.
Selvitys kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisistä 2024
Selvitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista 2024
Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen, puh. +358 9 771 2714, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat viihtyvät opinnoissaan jopa paremmin kuin lukiolaiset ja peruskoululaiset13.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Neljä viidestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta kertoo pitävänsä koulunkäynnistä, selviää vastikään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion. Tulokset kääntävät päälaelleen sitkeän käsityksen siitä, että ammatilliseen hakeutuisivat vähemmän motivoituneet nuoret. Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton tuore selvitys, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat.
Stark statlig styrning, oklar ansvarsfördelning och ekonomiska utmaningar skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Välfärdsområdesreformen är den största omstruktureringen någonsin i Finlands offentliga förvaltnings historia och dess effekter märks på många sätt i kommunerna. Reformen har skapat en ny förvaltningsstruktur med tre nivåer där statens starka styrning, en oklar ansvarsfördelning, ekonomiska utmaningar och det praktiska samarbetet skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena.
Valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut ja taloushaasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos, ja sen vaikutukset näkyvät kunnissa monin tavoin. Uudistus on luonut uudenlaisen kolmikerroksisen hallintorakenteen, jossa valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut, taloushaasteet ja käytännön yhteistyön haasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä. "Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Kuntaliiton Liisa Jurmu alleviivaa.
Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki palkittiin Sivistyksen suunta -palkinnolla30.9.2025 13:47:27 EEST | Tiedote
Limingan sivistysjohtaja, filosofian tohtori Päivi Mäki on saanut vuoden 2025 Sivistyksen suunta -palkinnon. Kuntaliiton ja Opsia ry:n myöntämä tunnustus jaettiin 14. kertaa Valtakunnallisilla sivistystoimen neuvottelupäivillä. Mäki tunnetaan rohkeasta kehittämisotteestaan ja vahvasta yhteistyökyvystään – hänen johdollaan Limingassa on muun muassa rakennettu kaksikielinen suomi–englanti -opetuksen polku ja saatu Lapsiystävällinen kunta -tunnustus.
Puoluejohdon paneeli: Puolueet valmiita kunta- ja palvelurakenteen parlamentaariseen uudistamiseen17.9.2025 13:33:35 EEST | Tiedote
Kahdeksan suurimman puolueen johto vakuutti olevansa valmis parlamentaariseen työhön kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi keskiviikkona 17.9. Kuntamarkkinoiden Puoluejohdon paneelissa. Kaikki puoluejohtajat jakoivat yhteisen huolen siitä, että väestön ikääntyminen, matala syntyvyys, kaupungistuminen ja keskittyvä maahanmuutto vaikeuttavat kaupunkien ja kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukkaita palveluja. – Kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuutta suuntaavat päätökset ovat poliittisia ja toivon, että näistä asioista voidaan keskustella, sopia ja päättää laajasti yli puoluerajojen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme