Tampereen yliopisto

Väitös: Suuren aivovaltimon tukoksen aiheuttaman aivoinfarktin hoitoketjua voidaan nopeuttaa

Jaa

Aivovaltimon tukoksen avaamisella on kiire, jotta voitaisiin varmistaa potilaan mahdollisuus toipua takaisin itsenäiseen elämään. Vaikeaoireisissa aivohalvauksissa valtimoverenkierto palautetaan poistamalla tukos mekaanisesti. Lääketieteen lisensiaatti Pauli Vuorinen selvitti väitöstutkimuksessaan, voiko suuren aivovaltimotukoksen tunnistaa jo hätäpuhelun aikana ja voitaisiinko lääkärihelikopteria hyödyntää näiden potilaiden kuljettamisessa yliopistosairaalaan.

Henkilö vihreässä työasussa seisoo keltaisen lääkärihelikopterin edessä.
Lääketieteen lisensiaatti Pauli Vuorinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten hoitopolkua voitaisiin tiivistää ja viivettä hoitoon pääsyssä lyhentää silloin, kun potilas sairastuu vaikeaan aivohalvaukseen kaukana yliopistollisesta sairaalasta. Kuva: Janne Virtanen

Äkillinen aivoverenkiertohäiriö on merkittävä sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttaja teollistuneissa yhteiskunnissa. Jos tukos sijoittuu suureen aivovaltimoon eli sisempään kaulavaltimoon, keskimmäisen aivovaltimon tyviosaan tai kallonpohjavaltimoon, on ennuste huono etenkin hoitoon pääsemisen pitkittyessä. Näissä tilanteissa perinteinen laskimonsisäinen liuotushoito on melko tehotonta, mutta tukoksen mekaaninen poistaminen onnistuu lähes joka kerta. Kyseiset toimenpiteet on Suomessa keskitetty yliopistosairaaloihin. Tämä haastaa hoitoketjun järjestämistä silloin, kun potilas sairastuu vaikeaan aivohalvaukseen keskussairaala-alueella, kaukana yliopistollisesta sairaalasta.

Pauli Vuorisen väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten potilaan hoitopolkua voitaisiin tiivistää ja viivettä hoitoon pääsyssä lyhentää silloin, kun potilas tulee keskussairaala-alueelta. Tätä varten tutkittiin hätäpuheluiden sisältöä sellaisissa ensihoitotehtävissä, joissa ensihoitaja epäili potilaan kärsivän suuren aivovaltimon tukoksesta. Tarkoituksena oli selvittää, olisiko mahdollista tunnistaa vaikea aivohalvausoireisto jo hätäpuhelun aikana esimerkiksi halvaukseen liittyvän katseen pakkokäännön avulla ja millaisia asiasanoja hätäpuhelun soittajat tuovat esille puhelun aikana.

Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten lääkärihelikopterin käyttäminen potilaan kuljetuksessa muuttaa potilaan kuljettamiseen kuluvaa aikaa. Lääkärihelikopteri- ja ambulanssikuljetusten kestoja verrattiin tilanteissa, joissa ensihoitotehtävä sijoittui Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle ja tukoksen mekaaninen poistaminen tehtiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Tutkimuksessa ilmeni, että hätäpuheluiden soittajat toivat esille tyypillisiä aivohalvaukseen liittyviä oireita: raajan toimimattomuuden, suupielen roikkumisen ja puhehäiriön. Erityisesti puheoire kuvautui monissa puheluissa hyvin vaikeana.

– Vaikeaan aivoinfarktiin liittyvää katseen pakkokääntöä ei aina kysytty hätäpuhelun soittajalta. Kun se mainittiin, diagnosoitiin potilaalla lähes poikkeuksetta suuren aivovaltimon tukos. Voidaan kuitenkin todeta, että aivoverenkiertohäiriötä koskevan hätäpuhelun tehtävänkäsittelyohje ei toiminut suuren suonen tukoksesta kärsivän aivoinfarktipotilaan tunnistamisessa, Vuorinen kertoo.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta Tampereelle hoitoon tuotujen aivoinfarktipotilaiden hoitoon pääseminen nopeutui, kun potilas siirrettiin Seinäjoen keskussairaalasta ambulanssilla helikopterin kyytiin. Jos potilas tuotiin ensihoitotehtävältä hoitoon suoraan Tampereelle, ei helikopterikuljetuksella juurikaan saavutettu aikahyötyä.

– Vaikka helikopterin käyttäminen ei nopeuttanut kaikkien potilaiden hoitoon pääsyä, saattoi ensihoitopalvelu järjestelmänä hyötyä siitä, että Etelä-Pohjanmaan ambulanssi pääsi palaamaan aiempaa nopeammin omalle asemapaikalleen. Hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen panostamalla ja lääkärihelikopterin hälytyskriteerejä muokkaamalla voidaan aikasäästöstä saada tulevaisuudessa vielä merkittävämpi, Vuorinen sanoo.

Väitöstilaisuus perjantaina 23. elokuuta

Lääketieteen lisensiaatti Pauli Vuorisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Streamlining a Thrombectomy Candidate’s Care Outside the Hospital District of a Comprehensive Stroke Centre – Focus on the Emergency Call and Expedited Transportation with Helicopter Emergency Medical Services tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa Finn-Medi 5 -rakennuksen auditoriossa (Biokatu 12, Tampere) perjantaina 23.8.2024 klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Jouni Kurola Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Johanna Hästbacka Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pauli Vuorinen
pauli.vuorinen@pirha.fi

Kuvat

Henkilö vihreässä työasussa seisoo keltaisen lääkärihelikopterin edessä.
Lääketieteen lisensiaatti Pauli Vuorinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten hoitopolkua voitaisiin tiivistää ja viivettä hoitoon pääsyssä lyhentää silloin, kun potilas sairastuu vaikeaan aivohalvaukseen kaukana yliopistollisesta sairaalasta.
Kuva: Janne Virtanen
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen yliopiston vuoden 2024 tilinpäätös: kansainvälinen tutkimusrahoitus kasvoi ja tutkintomäärät nousivat kaikilla koulutusasteilla27.3.2025 15:55:38 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston saama kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Kymmeneltä koulutusalalta suoritettiin kaikkiaan 4 809 tutkintoa, mikä oli 400 edellisvuotta enemmän. Yliopisto valittiin mukaan Euroopan unionin sirusäädöksen pääinstrumentteihin. Liikevaihto kasvoi 367,5 miljoonaan euroon ja varsinaisen toiminnan tulos tasapainottui tavoitellusti. Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus hyväksyi säätiön vuoden 2024 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen torstaina 27.3.2025.

Väitös: Kuoleman julkiseen käsittelyyn liittyvät talous, vaikuttaminen ja lohduttaminen, mutta kerrosten avaaminen vaatii historian tuntemusta27.3.2025 08:28:45 EET | Tiedote

FM Anna Huhtalan historia-alan väitöskirjatutkimus perehtyy 1920–1930-lukujen Suomen väkivalta- ja onnettomuuskuolemien eli poikkeuksellisten kuolemien julkiseen käsittelyyn ja osoittaa, että monet nykypäivän uutisten sisällöt pohjaavat vuosikymmeniä vanhoihin tapoihin ja käytänteisiin. Samaan aikaan kun uutisarvolla ja poliittisilla ja kaupallisilla tavoitteilla on merkityksensä, vaikuttaa kuolemasta kertovien uutisten sisältöön myös tarve ymmärtää tapahtunutta ja löytää lohdutusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye