Väitös: Suuren aivovaltimon tukoksen aiheuttaman aivoinfarktin hoitoketjua voidaan nopeuttaa
Aivovaltimon tukoksen avaamisella on kiire, jotta voitaisiin varmistaa potilaan mahdollisuus toipua takaisin itsenäiseen elämään. Vaikeaoireisissa aivohalvauksissa valtimoverenkierto palautetaan poistamalla tukos mekaanisesti. Lääketieteen lisensiaatti Pauli Vuorinen selvitti väitöstutkimuksessaan, voiko suuren aivovaltimotukoksen tunnistaa jo hätäpuhelun aikana ja voitaisiinko lääkärihelikopteria hyödyntää näiden potilaiden kuljettamisessa yliopistosairaalaan.
Äkillinen aivoverenkiertohäiriö on merkittävä sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttaja teollistuneissa yhteiskunnissa. Jos tukos sijoittuu suureen aivovaltimoon eli sisempään kaulavaltimoon, keskimmäisen aivovaltimon tyviosaan tai kallonpohjavaltimoon, on ennuste huono etenkin hoitoon pääsemisen pitkittyessä. Näissä tilanteissa perinteinen laskimonsisäinen liuotushoito on melko tehotonta, mutta tukoksen mekaaninen poistaminen onnistuu lähes joka kerta. Kyseiset toimenpiteet on Suomessa keskitetty yliopistosairaaloihin. Tämä haastaa hoitoketjun järjestämistä silloin, kun potilas sairastuu vaikeaan aivohalvaukseen keskussairaala-alueella, kaukana yliopistollisesta sairaalasta.
Pauli Vuorisen väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten potilaan hoitopolkua voitaisiin tiivistää ja viivettä hoitoon pääsyssä lyhentää silloin, kun potilas tulee keskussairaala-alueelta. Tätä varten tutkittiin hätäpuheluiden sisältöä sellaisissa ensihoitotehtävissä, joissa ensihoitaja epäili potilaan kärsivän suuren aivovaltimon tukoksesta. Tarkoituksena oli selvittää, olisiko mahdollista tunnistaa vaikea aivohalvausoireisto jo hätäpuhelun aikana esimerkiksi halvaukseen liittyvän katseen pakkokäännön avulla ja millaisia asiasanoja hätäpuhelun soittajat tuovat esille puhelun aikana.
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten lääkärihelikopterin käyttäminen potilaan kuljetuksessa muuttaa potilaan kuljettamiseen kuluvaa aikaa. Lääkärihelikopteri- ja ambulanssikuljetusten kestoja verrattiin tilanteissa, joissa ensihoitotehtävä sijoittui Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle ja tukoksen mekaaninen poistaminen tehtiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Tutkimuksessa ilmeni, että hätäpuheluiden soittajat toivat esille tyypillisiä aivohalvaukseen liittyviä oireita: raajan toimimattomuuden, suupielen roikkumisen ja puhehäiriön. Erityisesti puheoire kuvautui monissa puheluissa hyvin vaikeana.
– Vaikeaan aivoinfarktiin liittyvää katseen pakkokääntöä ei aina kysytty hätäpuhelun soittajalta. Kun se mainittiin, diagnosoitiin potilaalla lähes poikkeuksetta suuren aivovaltimon tukos. Voidaan kuitenkin todeta, että aivoverenkiertohäiriötä koskevan hätäpuhelun tehtävänkäsittelyohje ei toiminut suuren suonen tukoksesta kärsivän aivoinfarktipotilaan tunnistamisessa, Vuorinen kertoo.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta Tampereelle hoitoon tuotujen aivoinfarktipotilaiden hoitoon pääseminen nopeutui, kun potilas siirrettiin Seinäjoen keskussairaalasta ambulanssilla helikopterin kyytiin. Jos potilas tuotiin ensihoitotehtävältä hoitoon suoraan Tampereelle, ei helikopterikuljetuksella juurikaan saavutettu aikahyötyä.
– Vaikka helikopterin käyttäminen ei nopeuttanut kaikkien potilaiden hoitoon pääsyä, saattoi ensihoitopalvelu järjestelmänä hyötyä siitä, että Etelä-Pohjanmaan ambulanssi pääsi palaamaan aiempaa nopeammin omalle asemapaikalleen. Hätäkeskuspäivystäjien koulutukseen panostamalla ja lääkärihelikopterin hälytyskriteerejä muokkaamalla voidaan aikasäästöstä saada tulevaisuudessa vielä merkittävämpi, Vuorinen sanoo.
Väitöstilaisuus perjantaina 23. elokuuta
Lääketieteen lisensiaatti Pauli Vuorisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Streamlining a Thrombectomy Candidate’s Care Outside the Hospital District of a Comprehensive Stroke Centre – Focus on the Emergency Call and Expedited Transportation with Helicopter Emergency Medical Services tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa Finn-Medi 5 -rakennuksen auditoriossa (Biokatu 12, Tampere) perjantaina 23.8.2024 klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Jouni Kurola Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Johanna Hästbacka Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pauli Vuorinen
pauli.vuorinen@pirha.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Äidin päihteiden käyttö muovaa varhaislapsuuden kiintymyssuhdetta ja lapsen kehitystä29.9.2025 14:38:12 EEST | Tiedote
Äidin päihteiden käyttö on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka vaikuttaa äitien, lasten ja perheiden hyvinvointiin. Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Noora Hyysalo tarkasteli, miten äidin päihteiden käyttö muovaa lapsen kiintymyssuhteen kehitystä, äidin hoivakäyttäytymistä ja lapsen kykyä sopeutua haastaviin olosuhteisiin. Tulokset korostavat varhaista vanhemmuuden tukemista ja voimavarakeskeistä lähestymistapaa haavoittuvassa asemassa olevien äitien ja lasten auttamisessa.
Väitös: Sote-integraatio onnistuu yhteistyötä johtamalla – ei uusilla rakenteilla29.9.2025 13:46:14 EEST | Tiedote
Suomessa puhutaan järjestelmistä ja organisaatiouudistuksista, mutta sote-integraatio kaatuu harvoin rakenteisiin. Useammin on kyse siitä, että toimijoita ohjaavat eri säännöt ja tavoitteet. Väitöstutkimuksessaan TtM Marco Roth osoittaa, että integraatio onnistuu, kun erilaiset ajattelu- ja toimintatavat tehdään näkyviksi ja sovitaan niiden pohjalta yhteiset tavoitteet, vastuut ja mittarit.
TUP-kirjauutuus: Jännittynyt turvallisuusympäristö heijastui vuoden 2024 presidentinvaaleihin25.9.2025 08:53:20 EEST | Tiedote
Presidentinvaalit 2024 -teos analysoi vaalien ehdokasvalintaa ja kampanjointia, median roolia vaaleissa sekä kansalaisten näkemyksiä presidentin asemasta. Samalla kirja tarjoaa uusia avauksia Suomen presidentti-instituution arviointiin, myös kansainvälisestä vertailevasta näkökulmasta. Teoksen luvut nojaavat ensisijaisesti vaalien jälkeen kerättyyn kyselyaineistoon.
Väitös: Pelaamisen motiivit yhdessä psykologisten perustarpeiden turhautumisen kanssa altistavat rahapeliongelmille22.9.2025 12:23:43 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden maisteri Heli Hagfors tutki väitöskirjassaan rahapelaamisen motiiveja ja sitä, miten psykologisten perustarpeiden täyttymättä jääminen liittyy rahapeliongelmiin suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen mukaan erityisesti rahan voittamisen tavoittelu sekä pyrkimys paeta ikäviä tunteita ja ajatuksia ennustivat rahapeliongelmia. Yhteys oli erityisen vahva silloin, kun pelaamiseen taustalla oli kokemus siitä, että psykologiset perustarpeet – tarve kokea omaehtoisuutta, kykenevyyttä ja yhteisöllisyyttä – eivät toteudu elämässä.
Väitös: Ilmastonmuutos lamaannuttaa poliittisen hallinnan keinot ja tulevaisuuden22.9.2025 09:11:03 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan VTM Tapio Reinekoski tutki, miten suomalaiset kaupungit hallitsevat ilmastokriisin tulevaisuutta. Ilmastonmuutos pakottaa poliittiset organisaatiot perusteelliseen muutokseen, jossa niiden tarkoitus, tehtävät ja relevanssi joutuvat koetukselle. Silti murrokseen varaudutaan pikemmin suojaamalla nykyisiä hallinnollisia prosesseja kuin uudistamalla niitä. Tutkimus kuvaa, miten pelkkä tieto tulevista ilmastokriiseistä ja niiden edellyttämistä toimista ei onnistu muuttamaan totuttuja politiikan teon malleja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme