Tampereen yliopisto

Väitös: Verenpaine kannattaa mitata myös seisoma-asennossa

Jaa

Kohonnut verenpaine on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonitapahtumien riskitekijöistä. Perinteisen olkavarresta mitatun verenpaineen lisäksi sentraalista eli aorttatason verenpainetta voidaan arvioida pulssiaaltoanalyysin avulla. Lääketieteen lisensiaatti Lauri Suojanen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten pystyasento ja beetasalpaaja bisoprololi vaikuttavat verenpaineeseen aortan tasolla.

Henkilö seisoo havupuiden edessä vaaleanvihreässä paidassa ja silmälaseissa.
Lääketieteen lisensiaatti Lauri Suojanen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten beetasalpaaja bisoprololi vaikuttaa sentraaliseen eli aorttatason verenpaineeseen makuu- ja pystyasennossa. Jukka Lehtiniemi

On arvioitu, että kohonnut verenpaine aiheuttaa maailmanlaajuisesti vuosittain lähes yhdeksän miljoonaa kuolemaa. Verenpaineen alentaminen lääkkeillä vähentää sairastavuuden ja kuolleisuuden riskiä merkittävästi. Beetasalpaajia on käytetty verenpaineen alentamiseen vuosikymmenien ajan. Viime vuosina niiden käyttö verenpaineen hoidossa on kuitenkin vähentynyt, sillä niiden teho on osoittautunut muita verenpainelääkkeitä heikommaksi erityisesti aivoinfarktien ehkäisyssä.

Väitöstutkimuksensa kahdessa ensimmäisessä osatyössä Lauri Suojanen selvitti, miten beetasalpaaja bisoprololi vaikuttaa sentraaliseen eli aorttatason verenpaineeseen makuu- ja pystyasennossa. Keskeinen löydös tutkimuksessa oli, että jo aiemmin tunnetut beetasalpaajien epäedulliset vaikutukset aorttatason verenpaineeseen korostuivat selvästi pystyasennossa.

– Havaitsimme, että mittauksissa, jotka tehtiin kohonnutta verenpainetta sairastaville makuuasennossa, bisoprololi laski verenpainetta heikommin aortan tasolla kuin yläraajasta mitattuna. Pystyasennossa bisoprololin epäedulliset vaikutukset aorttatason verenpaineeseen kuitenkin korostuivat selvästi, eikä se laskenut aorttatason verenpainetta lumelääkettä saaneeseen kontrolliryhmään verrattuna, Suojanen kertoo

Verenpaine mitataan yleensä olkavarresta potilaan istuessa. Tällöin ei kuitenkaan saada tietää, miten verenpaine käyttäytyy ihmisen ollessa pystyasennossa. Pystyyn noustessa tarvitaan nopeita kompensaatiomekanismeja, jotta verenkierto säilyy riittävänä aivoissa ja muissa tärkeissä elimissä. Pystyyn noustessa verenpaine yleensä hiukan laskee, kun taas syke ja verenkierron ääreisvastus nousevat. Verenkierron ääreisvastus tarkoittaa verisuonten haarautuessa ja kapeutuessa veren virtaukselle muodostuvaa vastusta, johon vaikuttavat erityisesti pienet vastussuonet.

Suojanen havaitsi tutkimuksessaan, että pystyyn noustessa verenpaine ei reagoi kaikilla henkilöillä yhteneväisesti. Noin kuudensadan terveen tutkittavan joukossa kolmasosalla aorttatason verenpaine oli pystyasennossa makuuasentoa selvästi korkeampi. Muutosta selitti eniten tässä ryhmässä havaittu voimakkaampi verenkierron ääreisvastuksen nousu.

Tutkimuksen tulokset kannustavatkin tutkimaan verenpainetta myös pystyasennossa. Mittauksen voi tehdä perinteisillä mittareilla, eli pulssiaaltoanalyysiin käytettävää erikoisvälineistöä ei tarvita.

– Tiedetään, että pystyasennossa tapahtuva verenpaineen nousu liittyy lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitapahtumien riskiin. Tavallisella vastaanottokäynnilläkin tulisi useammin mitata verenpaine myös potilaan seistessä, jolloin saadaan vähäisellä lisätyöllä laajempi arvio potilaan verenkiertoelimistön toiminnasta ja sydän- ja verisuonitautien riskistä, Suojanen sanoo.

Lauri Suojanen työskentelee sisätautien kliinisenä opettajana Tampereen yliopistossa ja erikoislääkärinä sisätautien toimialueella Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Väitöstilaisuus perjantaina 20. syyskuuta

Lääketieteen lisensiaatti Lauri Suojasen sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Central Blood Pressure: Effect of Beta-Blockade and Upright Position tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 20.9.2024 klo 12 Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Seppo Lehto Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ilkka Pörsti Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lauri Suojanen
lauri.suojanen@tuni.fi

Kuvat

Henkilö seisoo havupuiden edessä vaaleanvihreässä paidassa ja silmälaseissa.
Lääketieteen lisensiaatti Lauri Suojanen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten beetasalpaaja bisoprololi vaikuttaa sentraaliseen eli aorttatason verenpaineeseen makuu- ja pystyasennossa.
Jukka Lehtiniemi
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen yliopiston vuoden 2024 tilinpäätös: kansainvälinen tutkimusrahoitus kasvoi ja tutkintomäärät nousivat kaikilla koulutusasteilla27.3.2025 15:55:38 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston saama kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Kymmeneltä koulutusalalta suoritettiin kaikkiaan 4 809 tutkintoa, mikä oli 400 edellisvuotta enemmän. Yliopisto valittiin mukaan Euroopan unionin sirusäädöksen pääinstrumentteihin. Liikevaihto kasvoi 367,5 miljoonaan euroon ja varsinaisen toiminnan tulos tasapainottui tavoitellusti. Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus hyväksyi säätiön vuoden 2024 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen torstaina 27.3.2025.

Väitös: Kuoleman julkiseen käsittelyyn liittyvät talous, vaikuttaminen ja lohduttaminen, mutta kerrosten avaaminen vaatii historian tuntemusta27.3.2025 08:28:45 EET | Tiedote

FM Anna Huhtalan historia-alan väitöskirjatutkimus perehtyy 1920–1930-lukujen Suomen väkivalta- ja onnettomuuskuolemien eli poikkeuksellisten kuolemien julkiseen käsittelyyn ja osoittaa, että monet nykypäivän uutisten sisällöt pohjaavat vuosikymmeniä vanhoihin tapoihin ja käytänteisiin. Samaan aikaan kun uutisarvolla ja poliittisilla ja kaupallisilla tavoitteilla on merkityksensä, vaikuttaa kuolemasta kertovien uutisten sisältöön myös tarve ymmärtää tapahtunutta ja löytää lohdutusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye