Väitös: Läheiset ihmissuhteet värittävät päivittäisen tunteiden säätelyn dynamiikkaa
Kykymme säädellä tunteita on psykologisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden keskeinen kulmakivi. Väitöstutkimuksessaan Jaakko Tammilehto hyödynsi pitkittäis- ja kokemusotanta-aineistoja selvittäessään tunteiden säätelyn sosiaalisia ja kognitiivisia perusteita. Tutkimuksen mukaan erityisesti uskomukset ja odotukset toisten turvallisuudesta ja saatavilla olosta sekä omasta kyvykkyydestä ja arvokkuudesta liittyvät tunteiden säätelyn dynamiikkaan.

Psykologian maisteri Jaakko Tammilehto tutki väitöskirjassaan tunteiden säätelyn sosiaalista ja kognitiivista perustaa. Väitöskirjassa keskityttiin erityisesti vanhemmuustyylien, tahdonalaisen toiminnan ja tarkkaavaisuuden kontrollin sekä kiintymysprosessien roolien selventämiseen tunteiden säätelyssä.
Tammilehto hyödynsi Kehityksen Ihmeet -tutkimusprojektin pitkittäisasetelmaa, jossa tarkasteltiin vanhemmuuden kehitysvaihekohtaista roolia nuorten tunteiden säätelyssä seuraamalla perheitä vauvaiästä myöhäisnuoruuteen. Tammilehdon väitöstutkimuksen keskeisin painopiste oli kuitenkin kokemusotantamenetelmässä, jossa aikuisten tunteiden säätelyä ja siihen liittyviä tekijöitä seurattiin reaaliajassa älypuhelinten avulla useita kertoja päivässä monen päivän ajan.
– Jokapäiväistä tunteiden säätelyä on usein tutkittu suhteellisen pysyvänä ja staattisena ilmiönä. Todellisuudessa tunteiden säätely on kuitenkin dynaaminen prosessi, joka elää ja virtaa jatkuvassa vuorovaikutuksessa tunteiden ja ympäristössä tapahtuvien muutosten kanssa, Tammilehto kertoo.
Tammilehto yhdistää perinteisemmän tunteiden säätelyn pitkittäistutkimuksen dynaamiseen kokemusotantatutkimukseen. Tavoitteena oli syventää ymmärrystä niistä keskeisistä tekijöistä, jotka värittävät tunteiden säätelyn pitkän aikavälin kehitystä sekä arkielämän dynamiikkaa.
– Väitöskirjani löydökset korostavat läheisiin ihmissuhteisiin liittyvien uskomusten, kokemusten ja muistojen merkitystä arkielämän tunteiden säätelyssä. Yllättävästi tahdonalainen toiminnan ja tarkkaavaisuuden kontrolli osoittautui odotettua vähäisemmäksi tekijäksi arkielämän tunteiden säätelyn dynamiikassa, Tammilehto sanoo.
Tutkimustulosten mukaan erityisesti pysyvämmät kiintymysmallit läheisten saatavilla olosta ja turvallisuudesta sekä omasta kyvykkyydestä ja arvokkuudesta ovat yhteydessä siihen, miten koemme ja säätelemme tunteitamme. Löydökset viittaavat myös siihen, että hetkelliset muutokset turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksissa ovat dynaamisessa vuorovaikutuksessa tunteiden säätelykeinojen kanssa.
– Tavanomaisten tunteiden säätelykeinojen, kuten märehtimisen ja uudelleenmäärittelyn, yksi keskeinen funktio saattaakin liittyä turvallisuuden tunteen saavuttamiseen ja ylläpitämiseen sekä toisaalta turvattomuuden tunteiden kanssa selviytymiseen ja toimeen tulemiseen, toteaa Tammilehto.
Kokemukset ja muistot heijastuvat myöhempään tunteiden säätelyyn
Väitöstutkimuksen löydösten mukaan näyttäisi myös siltä, että lapsuuden vanhemmuustyylit eivät yksin määritä tunteiden säätelyn pitkän aikavälin kehityskaarta. Sen sijaan että yksittäiset kehitysvaiheet olisivat ratkaisevia, merkittävimmiksi voivat osoittautua koko lapsuuden ajalta kerääntyneet keskeisimmät subjektiiviset kokemukset ja muistot vanhemmista.
– Nämä voivat heijastua myöhempiin tunteiden säätelytapoihimme. Tunteiden säätelyn kehityskaari saattaakin sisältää useita mahdollisia käännekohtia. Tämä on rohkaisevaa, sillä se korostaa muutoksen mahdollisuutta kehityksen eri vaiheissa.
Tunteiden säätelyn dynamiikkaa käsittelevä tutkimus tarjoaa käytännönläheisiä oivalluksia todellisesta elämästä. Väitöstutkimus voi luoda pohjaa hyvinvointia tukevien yksilöllisten interventioiden kehittämiselle tulevaisuudessa.
Sillanrakennusta tutkimusalojen välille
Koska tunteiden säätelyllä on merkitystä mielenterveydelle ja hyvinvoinnille, sen tutkimus on viime vuosikymmeninä ollut voimakkaassa kasvussa useilla eri psykologian aloilla. Silti näiden alojen välillä on havaittavissa merkittävää pirstaleisuutta. Tammilehdon mukaan väitöskirjan keskeinen panos tunteiden säätelyn tieteenalaan on siltojen rakentaminen eri tutkimusalojen välille.
– Oma tutkimukseni pyrki osaltaan rakentamaan siltoja vallitsevien tunteiden säätelyn tutkimuksen viitekehysten välille. Toivon, että väitöskirjani inspiroi monialaista tutkimusta, joka jatkaa tunteiden säätelyn toiminnallisen ja kehityksellisen perustan selvittämistä. Tämä eri tutkimusalojen vuoropuhelu on välttämätöntä kattavan ymmärryksen saavuttamiseksi tunteiden säätelyn moniulotteisesta ja kiehtovasta ilmiökentästä.
Väitöstilaisuus perjantaina 6. syyskuuta
PsM Jaakko Tammilehdon psykologian alaan kuuluva väitöskirja Emotion Regulation: From social and cognitive underpinnings to everyday dynamics tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 6.9.2024 klo 12 alkaen. Paikkana on Linnan luentosali K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii Professori Sander Koole Amsterdamin Yliopistosta. Kustoksena toimii dos. Jallu Lindblom Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaakko Tammilehto
jaakko.tammilehto@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sijoitusvakuutukset tarjoavat veroetuja1.4.2025 10:14:45 EEST | Tiedote
Suomalaisilla yksityishenkilöillä on sijoitusvakuutuksissa varoja useiden kymmenien miljardien eurojen arvosta. Janne Myllymäki selvitti tutkimuksessaan, miten näitä miljardeja verotetaan.
Tampereen yliopiston vuoden 2024 tilinpäätös: kansainvälinen tutkimusrahoitus kasvoi ja tutkintomäärät nousivat kaikilla koulutusasteilla27.3.2025 15:55:38 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston saama kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Kymmeneltä koulutusalalta suoritettiin kaikkiaan 4 809 tutkintoa, mikä oli 400 edellisvuotta enemmän. Yliopisto valittiin mukaan Euroopan unionin sirusäädöksen pääinstrumentteihin. Liikevaihto kasvoi 367,5 miljoonaan euroon ja varsinaisen toiminnan tulos tasapainottui tavoitellusti. Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus hyväksyi säätiön vuoden 2024 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen torstaina 27.3.2025.
Väitös: Kuoleman julkiseen käsittelyyn liittyvät talous, vaikuttaminen ja lohduttaminen, mutta kerrosten avaaminen vaatii historian tuntemusta27.3.2025 08:28:45 EET | Tiedote
FM Anna Huhtalan historia-alan väitöskirjatutkimus perehtyy 1920–1930-lukujen Suomen väkivalta- ja onnettomuuskuolemien eli poikkeuksellisten kuolemien julkiseen käsittelyyn ja osoittaa, että monet nykypäivän uutisten sisällöt pohjaavat vuosikymmeniä vanhoihin tapoihin ja käytänteisiin. Samaan aikaan kun uutisarvolla ja poliittisilla ja kaupallisilla tavoitteilla on merkityksensä, vaikuttaa kuolemasta kertovien uutisten sisältöön myös tarve ymmärtää tapahtunutta ja löytää lohdutusta.
Tampereen yliopisto kiinnostaa hakijoita – hakijamäärä kasvoi26.3.2025 13:12:56 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon haki yhteensä 34 000 hakijaa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestettiin yliopistojen avoimen väylän haku, jossa Tampereen yliopiston hakukohteisiin jätettiin 315 hakemusta. Opiskelupaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on tarjolla yli 3 600.
Tampereen yliopistosta valmistuu 135 uutta lääkäriä26.3.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopistosta valmistuvat lääketieteen lisensiaatit vannovat lääkärinvalansa perjantaina 28.3.2025. Tutkintotodistuksen kuusivuotisesta koulutuksesta saa 135 nuorta lääkäriä. Nyt valmistuvat mukaan lukien Tampereen yliopistosta on valmistunut kaikkiaan 4428 lääketieteen lisensiaattia. Yliopisto aloitti lääkärikoulutuksen vuonna 1972.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme