Tampereen yliopisto

Väitös: Läheiset ihmissuhteet värittävät päivittäisen tunteiden säätelyn dynamiikkaa

Jaa

Kykymme säädellä tunteita on psykologisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden keskeinen kulmakivi. Väitöstutkimuksessaan Jaakko Tammilehto hyödynsi pitkittäis- ja kokemusotanta-aineistoja selvittäessään tunteiden säätelyn sosiaalisia ja kognitiivisia perusteita. Tutkimuksen mukaan erityisesti uskomukset ja odotukset toisten turvallisuudesta ja saatavilla olosta sekä omasta kyvykkyydestä ja arvokkuudesta liittyvät tunteiden säätelyn dynamiikkaan.

Psykologian maisteri Jaakko Tammilehto tutki väitöskirjassaan tunteiden säätelyn sosiaalista ja kognitiivista perustaa. Väitöskirjassa keskityttiin erityisesti vanhemmuustyylien, tahdonalaisen toiminnan ja tarkkaavaisuuden kontrollin sekä kiintymysprosessien roolien selventämiseen tunteiden säätelyssä. 

Tammilehto hyödynsi Kehityksen Ihmeet -tutkimusprojektin pitkittäisasetelmaa, jossa tarkasteltiin vanhemmuuden kehitysvaihekohtaista roolia nuorten tunteiden säätelyssä seuraamalla perheitä vauvaiästä myöhäisnuoruuteen. Tammilehdon väitöstutkimuksen keskeisin painopiste oli kuitenkin kokemusotantamenetelmässä, jossa aikuisten tunteiden säätelyä ja siihen liittyviä tekijöitä seurattiin reaaliajassa älypuhelinten avulla useita kertoja päivässä monen päivän ajan. 

– Jokapäiväistä tunteiden säätelyä on usein tutkittu suhteellisen pysyvänä ja staattisena ilmiönä. Todellisuudessa tunteiden säätely on kuitenkin dynaaminen prosessi, joka elää ja virtaa jatkuvassa vuorovaikutuksessa tunteiden ja ympäristössä tapahtuvien muutosten kanssa, Tammilehto kertoo.

Tammilehto yhdistää perinteisemmän tunteiden säätelyn pitkittäistutkimuksen dynaamiseen kokemusotantatutkimukseen. Tavoitteena oli syventää ymmärrystä niistä keskeisistä tekijöistä, jotka värittävät tunteiden säätelyn pitkän aikavälin kehitystä sekä arkielämän dynamiikkaa.

– Väitöskirjani löydökset korostavat läheisiin ihmissuhteisiin liittyvien uskomusten, kokemusten ja muistojen merkitystä arkielämän tunteiden säätelyssä. Yllättävästi tahdonalainen toiminnan ja tarkkaavaisuuden kontrolli osoittautui odotettua vähäisemmäksi tekijäksi arkielämän tunteiden säätelyn dynamiikassa, Tammilehto sanoo.

Tutkimustulosten mukaan erityisesti pysyvämmät kiintymysmallit läheisten saatavilla olosta ja turvallisuudesta sekä omasta kyvykkyydestä ja arvokkuudesta ovat yhteydessä siihen, miten koemme ja säätelemme tunteitamme. Löydökset viittaavat myös siihen, että hetkelliset muutokset turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksissa ovat dynaamisessa vuorovaikutuksessa tunteiden säätelykeinojen kanssa. 

– Tavanomaisten tunteiden säätelykeinojen, kuten märehtimisen ja uudelleenmäärittelyn, yksi keskeinen funktio saattaakin liittyä turvallisuuden tunteen saavuttamiseen ja ylläpitämiseen sekä toisaalta turvattomuuden tunteiden kanssa selviytymiseen ja toimeen tulemiseen, toteaa Tammilehto.

Kokemukset ja muistot heijastuvat myöhempään tunteiden säätelyyn

Väitöstutkimuksen löydösten mukaan näyttäisi myös siltä, että lapsuuden vanhemmuustyylit eivät yksin määritä tunteiden säätelyn pitkän aikavälin kehityskaarta. Sen sijaan että yksittäiset kehitysvaiheet olisivat ratkaisevia, merkittävimmiksi voivat osoittautua koko lapsuuden ajalta kerääntyneet keskeisimmät subjektiiviset kokemukset ja muistot vanhemmista.

– Nämä voivat heijastua myöhempiin tunteiden säätelytapoihimme. Tunteiden säätelyn kehityskaari saattaakin sisältää useita mahdollisia käännekohtia. Tämä on rohkaisevaa, sillä se korostaa muutoksen mahdollisuutta kehityksen eri vaiheissa.

Tunteiden säätelyn dynamiikkaa käsittelevä tutkimus tarjoaa käytännönläheisiä oivalluksia todellisesta elämästä. Väitöstutkimus voi luoda pohjaa hyvinvointia tukevien yksilöllisten interventioiden kehittämiselle tulevaisuudessa. 

Sillanrakennusta tutkimusalojen välille

Koska tunteiden säätelyllä on merkitystä mielenterveydelle ja hyvinvoinnille, sen tutkimus on viime vuosikymmeninä ollut voimakkaassa kasvussa useilla eri psykologian aloilla. Silti näiden alojen välillä on havaittavissa merkittävää pirstaleisuutta. Tammilehdon mukaan väitöskirjan keskeinen panos tunteiden säätelyn tieteenalaan on siltojen rakentaminen eri tutkimusalojen välille.

– Oma tutkimukseni pyrki osaltaan rakentamaan siltoja vallitsevien tunteiden säätelyn tutkimuksen viitekehysten välille. Toivon, että väitöskirjani inspiroi monialaista tutkimusta, joka jatkaa tunteiden säätelyn toiminnallisen ja kehityksellisen perustan selvittämistä. Tämä eri tutkimusalojen vuoropuhelu on välttämätöntä kattavan ymmärryksen saavuttamiseksi tunteiden säätelyn moniulotteisesta ja kiehtovasta ilmiökentästä.

Väitöstilaisuus perjantaina 6. syyskuuta

PsM Jaakko Tammilehdon psykologian alaan kuuluva väitöskirja Emotion Regulation: From social and cognitive underpinnings to everyday dynamics tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 6.9.2024 klo 12 alkaen. Paikkana on Linnan luentosali K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii Professori Sander Koole Amsterdamin Yliopistosta. Kustoksena toimii dos. Jallu Lindblom Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jaakko Tammilehto
jaakko.tammilehto@tuni.fi

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote

Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.

Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote

YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.

Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote

Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.

Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä22.4.2025 11:05:04 EEST | Tiedote

Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye