Oma Häme

Blogi: Motivoivatko moitteet?

6.9.2024 09:10:06 EEST | Oma Häme | Tiedote

Jaa

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kirjottaa blogissaan valtion ohjauksen ongelmista.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

Keskustelin tällä viikolla lastensuojelun tilanteesta toimialan johdon kanssa. Budjetti oli ylittynyt, koska lastensuojeluun oli onnistuttu rekrytoimaan mitoituksen mukainen määrä päteviä sosiaalityöntekijöitä palvelukseemme.

Tilanne ei ole kovin tyypillinen Suomessa. Kuntapohjaisessa järjestelmässä rekrytointeja ei saatu tehtyä ja näin ollen rahaakaan ei oltu aiemmin käytetty. Täytettävät virkapohjat siirtyivät sote-uudistuksen mukana hyvinvointialueelle, mutta rahaa ei siirtynyt, koska rekrytoinneissa ei aiemmin onnistuttu.

Jäin pohtimaan, tulisiko minun nyt moittia itseäni siitä, etten jo keväällä huomannut puuttua budjettiylitykseen? Vai pitäisikö moittia johtoa palvelun saattamisesta ensi kerran maakunnan historiassa lainmukaiseen tilaan? Vai moittisinko kenties kuntia asian laiminlyömisestä? Valtiovarainministeriötä siitä, ettei rahoitusmalli huomioi tällaista tilannetta? Vai sosiaali- ja terveysministeriötä mitoituksen säätämisestä ilman rahoitusta? Ja mikä näistä moitteista mahtaisi auttaa niitä kantahämäläisiä lapsia eniten?

Valtiolla on kolme keinoa ohjata hyvinvointialueita. Normiohjaus, jossa sosiaali- ja terveysministeriö tai sisäministeriö (pelastustoimen osalta) kirjoittelevat lakeja, asetuksia ja muita ohjeita, joiden noudattamista aluehallintovirasto ja Valvira valvovat. Sitten on resurssiohjaus, jossa valtiovarainministeriö antaa rahoitusta, sen mukaan, mihin eduskunnan enemmistön mielestä kansantaloudellamme on varaa ja valvoo rahan käyttöä.

Kolmantena välineenä on informaatio-ohjaus. Se on tarkoitettu vuorovaikutukseen ohjaavien ministeriöiden ja hyvinvointialueiden välillä. Informaatio-ohjaus toimisi varmasti erinomaisesti, jos normiohjaus ja resurssiohjaus olisivat edes teoriassa sovitettu yhteen. Kun lain vaatimukset ja myönnetty rahoitus eivät kohtaa, muuttuu informaatio-ohjaus moiteohjaukseksi, jossa normiohjausta ja resurssiohjausta edustavat tahot pyrkivät kokouksissa, ja nyttemmin myös julkisuudessa, patistelemaan alueita oman intressinsä suuntaan.

Lopputuloksena on loputon moitepuhe. Joko normien rikkomisesta tai budjetin ylityksestä. Kun se jatkuu riittävän pitkään, siitä vaan lakkaa välittämästä.

Joko olisi aika myös sille, että iloittaisiin edes hetki onnistumisista? Niitäkin on.

Olli Naukkarinen, hyvinvointialuejohtaja, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oma Häme

Heikki Teppo valittiin Vuoden korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäriksi11.2.2026 09:09:42 EET | Tiedote

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Heikki Teppo on valittu Vuoden 2026 korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäriksi. Valinta julkistettiin torstaina 5. helmikuuta valtakunnallisilla korvalääkäripäivillä. Valinnan teki Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – pään ja kaulan kirurgia ry:n (ORL-yhdistys) hallitus jäseniltään saamiensa ehdotusten perusteella. Vuoden korvalääkäri -tunnustus myönnetään ansioituneelle alan asiantuntijalle, joka on työssään edistänyt potilaiden hoitoa, erikoisalan kehittymistä sekä kollegiaalista yhteistyötä. Tunnustus on merkittävä huomionosoitus suomalaisessa erikoissairaanhoidossa. – Arvostan kollegoilta saamaani tunnustusta hyvin korkealle. Näen sen osoituksena arvonannosta työlle keskussairaaloissa ja muissa pienemmissä sairaaloissa, joissa monet tekevät pitkiäkin uria vähän sivussa yliopiston kirkkaista parrasvaloista, toteaa Teppo. Teppo toimii ylilääkärinä Kanta-Hämeen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikössä. Hän on työskennellyt

Opi tunnistamaan lähisuhdeväkivalta ja keinot auttaa – Oma Häme järjestää keväällä koulutuksia ammattilaisille10.2.2026 13:14:30 EET | Tiedote

Mediassa on viime aikoina ollut esillä vakavia lähisuhdeväkivaltatapauksia, joiden yhteydessä on pohdittu, miksi väkivallan kierrettä ei ole saatu katkaistua ajoissa. Keskusteluissa on korostunut yksi tärkeä näkökulma: vastuu ei voi olla vain uhrilla. Viranomaisilla, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla sekä esimerkiksi muilla perheiden kanssa työskentelevillä on keskeinen rooli lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Yksittäisen ammattilaisen ei tarvitse osata kaikkea yksin, vaan meillä on mahdollisuus vahvistaa osaamistamme väkivaltailmiöstä ja hyödyntää tuki- ja konsultaatiorakenteita arjen työn tukena. Kun saa lisätietoa puheeksioton tavoista ja paikallisista toimintaohjeista, valmiudet väkivaltaan puuttumiseen vahvistuvat. Oma Häme tekee pitkäjänteistä ja systemaattista työtä lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi. Työtä koordinoi Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö, joka tukee sekä asiakkaita että ammattilaisia.

Aluehallitus ei vielä tehnyt päätöstä Parolan terveysasemasta10.2.2026 11:19:30 EET | Uutinen

Maanantaina 9. helmikuuta koolla ollut aluehallitus käsitteli mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevia muutoksia. Palveluverkkopäätösten yhteydessä huhtikuussa 2024 suunniteltiin mielenterveys- ja päihdepalveluihin kahta uutta yksikköä: selviämisasemaa sekä asumispalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikköä. Tilannetta on arvioitu tulosalueella uudelleen: erillisiä yksiköitä tarvita, koska palvelut voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti osana nykyisiä palvelukokonaisuuksia. Aluehallitus hyväksyi esityksen siitä, ettei asumispalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikköä nyt perusteta. Sen sijaan selviämisaseman perustamista koskevan asian aluehallitus palautti uudelleen valmisteltavaksi. Selviämishoidon ja palvelutarpeen arvioinnin toteuttamisesta kerrotaan tarkemmin tässä tiedotteessa. Lisäksi aluehallitus hyväksyi osaltaan myös neuvolatoimintaan liittyvän muutoksen, joka myös liittyy aiempiin palveluverkkopäätöksiin. Oma Häme on selvittänyt jalkautuvan neuvolatoiminnan toimivuutta ja t

Järjestöavustuksia haettiin vilkkaasti – avustusten kohdentamisesta päätetään helmikuussa10.2.2026 10:12:45 EET | Uutinen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen järjestöavustusten haku vuodelle 2026 on ollut vilkas. Toiminta-avustuksia haettiin yhteensä 55 hakemuksella, ja haettu summa oli 526 020 euroa. Kumppanuusavustuksia haettiin 12 hakemuksella, yhteissumman ollessa 428 854 euroa. Kaikkiaan järjestöt hakivat avustuksia lähes 955 000 euron edestä. Vuoden 2026 avustusmääräraha on kuitenkin 330 000 euroa. Järjestöavustusten hakemusmäärät kasvussa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen järjestöavustusten hakijamäärä on kasvanut vuosi vuodelta, ja mukaan on tullut myös uusia toimijoita. Haettujen avustussummien määrä on noussut merkittävästi: vuonna 2023 avustuksia haettiin yhteensä 340 000 eurolla, kun taas vuonna 2026 haettu summa on jo 954 874 euroa. Avustuksiin myönnetty määräraha on pysynyt samana vuosina 2025 ja 2026, eli 330 000 euroa. On hyvä huomioida, että tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä avustusprosessi on muuttunut vuosien aikana, eikä kaikkia tietoja ole saatavilla. Järjestöavustuksia myönnet

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye