Blogi: Motivoivatko moitteet?
Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kirjottaa blogissaan valtion ohjauksen ongelmista.

Keskustelin tällä viikolla lastensuojelun tilanteesta toimialan johdon kanssa. Budjetti oli ylittynyt, koska lastensuojeluun oli onnistuttu rekrytoimaan mitoituksen mukainen määrä päteviä sosiaalityöntekijöitä palvelukseemme.
Tilanne ei ole kovin tyypillinen Suomessa. Kuntapohjaisessa järjestelmässä rekrytointeja ei saatu tehtyä ja näin ollen rahaakaan ei oltu aiemmin käytetty. Täytettävät virkapohjat siirtyivät sote-uudistuksen mukana hyvinvointialueelle, mutta rahaa ei siirtynyt, koska rekrytoinneissa ei aiemmin onnistuttu.
Jäin pohtimaan, tulisiko minun nyt moittia itseäni siitä, etten jo keväällä huomannut puuttua budjettiylitykseen? Vai pitäisikö moittia johtoa palvelun saattamisesta ensi kerran maakunnan historiassa lainmukaiseen tilaan? Vai moittisinko kenties kuntia asian laiminlyömisestä? Valtiovarainministeriötä siitä, ettei rahoitusmalli huomioi tällaista tilannetta? Vai sosiaali- ja terveysministeriötä mitoituksen säätämisestä ilman rahoitusta? Ja mikä näistä moitteista mahtaisi auttaa niitä kantahämäläisiä lapsia eniten?
Valtiolla on kolme keinoa ohjata hyvinvointialueita. Normiohjaus, jossa sosiaali- ja terveysministeriö tai sisäministeriö (pelastustoimen osalta) kirjoittelevat lakeja, asetuksia ja muita ohjeita, joiden noudattamista aluehallintovirasto ja Valvira valvovat. Sitten on resurssiohjaus, jossa valtiovarainministeriö antaa rahoitusta, sen mukaan, mihin eduskunnan enemmistön mielestä kansantaloudellamme on varaa ja valvoo rahan käyttöä.
Kolmantena välineenä on informaatio-ohjaus. Se on tarkoitettu vuorovaikutukseen ohjaavien ministeriöiden ja hyvinvointialueiden välillä. Informaatio-ohjaus toimisi varmasti erinomaisesti, jos normiohjaus ja resurssiohjaus olisivat edes teoriassa sovitettu yhteen. Kun lain vaatimukset ja myönnetty rahoitus eivät kohtaa, muuttuu informaatio-ohjaus moiteohjaukseksi, jossa normiohjausta ja resurssiohjausta edustavat tahot pyrkivät kokouksissa, ja nyttemmin myös julkisuudessa, patistelemaan alueita oman intressinsä suuntaan.
Lopputuloksena on loputon moitepuhe. Joko normien rikkomisesta tai budjetin ylityksestä. Kun se jatkuu riittävän pitkään, siitä vaan lakkaa välittämästä.
Joko olisi aika myös sille, että iloittaisiin edes hetki onnistumisista? Niitäkin on.
Olli Naukkarinen, hyvinvointialuejohtaja, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Yhteyshenkilöt
Minna-Liisa Lönnqvistviestintäjohtaja
Puh:050 361 7316minna-liisa.lonnqvist@omahame.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oma Häme
Toimintaympäristön muutokset haastavat Kanta-Hämeessä – Oma Häme rakentaa strategiaa, joka vastaa ajan tarpeisiin2.7.2025 11:39:01 EEST | Tiedote
Väestön ikääntyminen, mielenterveysongelmat ja elintapasairaudet lisäävät painetta palvelujärjestelmälle – samalla teknologia ja yhteistyö tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia.
Ypäjäläinen Urho Puukka on jo kokenut etähoidon asiakas: “Tuntuu kuin joku tulisi kotiin vieraaksi kuvapuhelimen kautta”1.7.2025 12:22:42 EEST | Artikkeli
85-vuotias Urho Puukka saa sekä lähi- että etäkotihoitoa hyvinvointialueelta. Urho kokee päivittäisten puheluiden tuovan turvallisuutta ja etäkotihoidon helpottavan tarvittaessa nopeastikin hoitoon pääsemistä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kotihoito toteutetaan uusille asiakkaille ensisijaisesti etähoitona, ja kokemukset ovat olleet lupaavia.
Tekoäly valjastetaan tunnistamaan nuorten mielenterveyshaasteet ja tuen tarve27.6.2025 09:47:27 EEST | Tiedote
Oma Häme sai Sitralta rahoitusta MieliReitti-hankkeelle.
Tilastointivirhe vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen – Kanta-Hämeen rahoitus laskemassa 2,8 miljoonaa euroa vuonna 202626.6.2025 14:43:59 EEST | Uutinen
Virheellinen tietosiirto Tilastokeskukselle heijastuu hyvinvointialueiden valtionrahoituksen ennusteisiin – vaikutukset toteutuvat täysimääräisinä vuodesta 2027 alkaen.
Kirjo-hanke selkeyttää ja parantaa neurokirjon lasten ja nuorten palveluita – ammattilaisia kaivataan vielä mukaan26.6.2025 10:31:01 EEST | Tiedote
Valtakunnallisessa hankkeessa haetaan ratkaisuja siihen, miten neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja nuoret saisivat mahdollisimman hyvin oikea-aikaista hoitoa ja tukea. Oireilevien lasten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, eikä Kela pysty yksin vastaamaan kaikkeen palvelutarpeeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme