Yhdessä kohti viihtyisämpiä asumisyksiköitä – asiakkaat mukana suunnittelemassa tulevaisuuden tiloja

Millainen toiminta tukee hyvää arkea lyhytaikaisessa palveluasumisessa? Entä miten tilat kannustavat asukkaita liikkumaan asumisyksikössä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Janakkalan Tapailakodissa järjestetyssä työpajassa touko- ja kesäkuussa. Oma Hämeen ammattilaiset keräsivät asiakkaiden, läheisten ja henkilöstön kokemuksia ja ideoita tulevaisuuden ikäihmisten asumispalveluyksiköiden suunnittelua varten.

Työpajat liittyivät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluverkon uudistamiseen sekä asiakasosallisuuden lisäämiseen ikäihmisten asumispalveluiden tilojen suunnittelussa. Ensimmäisenä saatuja tietoja hyödynnetään Turengin terveyskeskuksen entisissä osastotiloissa, jonne syksyllä 2026 siirtyy Turengin Tapailakodin toiminta. 

Kokemustieto suunnittelun keskiössä

Työpajoihin osallistui henkilöitä, joilla oli kokemusta asumisyksiköistä asukkaina, läheisinä tai työntekijöinä. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin tarve luoda ympäristöjä, jotka tuntuvat kodilta ja tukevat asukkaiden osallisuutta sekä toimintakykyä.

– Se, että on omat huoneet ja että asiakas kuuluu ja näkyy, tekee paikasta kodikkaan, kuvaili työpajaan osallistunut Maila.

Oma Hämeessä Tilapalvelut vastaa peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden toiminnallisesta tilasuunnittelusta. Työpajojen tavoitteena oli varmistaa, että tulevien asumisyksiköiden suunnittelussa huomioidaan aidosti asiakkaiden, läheisten ja henkilöstön tarpeet.

– Tämän työpajakokonaisuuden tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka lisäävät asumisyksiköissä kodinomaisuutta ja vähentävät laitosmaisuutta. Työpaja onnistui erinomaisesti, ja saimme paljon arvokkaita näkemyksiä niin tiloihin kuin toimintaankin liittyen, kertoo suunnitteluasiantuntija Maarit Valkeejärvi.

Värit, kulttuuri ja yhteisöllisyys tärkeinä hyvinvoinnin rakentajina

Työpajasarja toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä tapaamisessa osallistujat jakoivat kokemuksiaan ja toiveitaan, joiden pohjalta arkkitehti ja suunnitteluasiantuntijat laativat alustavat suunnitelmat. Toisessa työpajassa osallistujat arvioivat ja tarkensivat ehdotuksia sekä pääsivät vaikuttamaan esimerkiksi tilojen värimaailmaan ja materiaalivalintoihin.

– Värimaailma on kaiken perusta. Värit vaikuttavat moniin asioihin, kuten ruokahaluun, totesi osallistuja Anne.

Keskusteluissa korostettiin myös kulttuurin, taiteen ja virikkeellisen toiminnan merkitystä ikäihmisten arjessa.

– On tärkeää, että myös ikäihmisillä on mahdollisuus eri taidemuotoihin – esimerkiksi vaihtuviin taidenäyttelyihin, esiintyjiin tai mahdollisuuteen maalata, piirtää tai laulaa, Anne kertoi.

Pienryhmissä keskusteltiin muun muassa yhteistiloista, kuntoutumista tukevista ratkaisuista, ulkoiluympäristöistä sekä siitä, mitkä tekijät houkuttelevat asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan. Työpajat tarjosivat osallistujille mahdollisuuden avoimeen vuoropuheluun ja yhteiseen ideointiin. Osallistujat kokivat työskentelyn myönteisenä ja merkityksellisenä.

– Oli yllättävän positiivinen kokemus ja paljon tärkeitä asioita, Maila kuvasi.

Myös työpajojen käytännön toteutus sai kiitosta.

– Järjestelyt olivat hyvät ja aikataulusta pidettiin kiinni. Vetäjät huolehtivat, että keskustelu meni eteenpäin, Anne totesi.

Tulokset hyödyttävät koko hyvinvointialuetta

Työpajoissa esiin nousseita näkemyksiä ja kehittämisideoita hyödynnetään tulevien asumisyksiköiden suunnittelussa eri puolilla hyvinvointialuetta. Yhteiskehittämisen avulla voidaan varmistaa, että tilat tukevat asukkaiden arkea, hyvinvointia ja osallisuutta mahdollisimman hyvin.

Työpajojen vaikutukset eivät rajoitu vain rakennusten suunnitteluun, vaan niiden kautta tunnistettiin myös uusia näkökulmia asiakkaiden aktiivisen arjen, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseen.

– Itse koin työpajat onnistuneeksi ja inspiroivaksi tavaksi tehdä asumispalveluiden kehittämistyötä. Tilojen suunnittelun lisäksi saimme näkökulmia myös asiakkaiden arjen aktivointiin ja hyvinvointiin, joita voimme jatkotyöstää edelleen henkilökunnan ja asiakkaidemme kanssa, kertoo asumispalveluiden lähijohtaja Marika Peltonen.

Työpajojen kokemukset osoittavat, että asiakkaiden, läheisten ja henkilöstön osallistaminen tuo suunnitteluun arvokasta tietoa, jota ei voida saada pelkästään piirustuspöydällä. Yhteiskehittämistä tullaan hyödyntämään myös tulevissa asumispalveluiden kehittämishankkeissa.

Osallistujat toivovatkin, että vastaavanlaista yhteistyötä jatketaan myös tulevaisuudessa.

– Ehdottomasti tätä tietoa pitää hyödyntää, ja olisi hienoa päästä myöhemmin vierailemaan tällaisissa paikoissa, Anne sanoo.

Kiinnostus osallistua kehittämistyöhön myös jatkossa oli vahvaa.

– Miksi ei – ei ole rasittanut!, Maila toteaa hymyillen.