Elintarviketeollisuus elpyy pienin askelin
Elintarvikealan tilanne on vakautunut ja alan näkymät ovat hieman edellisvuosia valoisammat. Tuotannon määrä kääntyi hentoon kasvuun ja osalla yrityksistä myös kustannustaakka on helpottanut. Raaka-ainekustannusten erisuuntainen kehitys näkyy suomalaisten aamupalapöydässä asti.
Elintarviketeollisuusliiton tuoreen talouskatsauksen mukaan kotimaisen elintarvikealan näkymät vuosille 2024 ja 2025 ovat edellisvuosia valoisammat. Elintarviketeollisuuden tuotanto on alkanut elpyä kahden vuoden laskun jälkeen. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tuotannon määrä kasvoi prosentin, mutta investoinnit kasvuun antavat vielä odottaa itseään.
Alan liikevaihdon kasvua jarruttivat kuluttajakysynnän kohdistuminen edelleen edullisimpiin vaihtoehtoihin, kuten kaupan omiin merkkeihin ja tuontielintarvikkeisiin, sekä ruoan hinnan kääntyminen maltilliseen laskuun.
Sekä elintarvikkeiden viennin että tuonnin määrä kasvoi tammi-kesäkuun aikana. Suomalaiset elintarvikeyritykset kohtaavat kiristyvää kilpailua, sillä viime vuosina tuonti on noussut ennätystasolle, noin kuuteen miljardiin euroon.*
– Alkuvuonna viennin kasvu syntyi pitkälti raaka-aineiden, kuten viljan viennistä. Tuonnin kasvu sen sijaan on pidemmälle jalostettuja elintarvikkeita, joten kauppataseen alijäämä on vaarassa kasvaa tänä vuonna, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail arvioi.
Kustannusten vuoristorata näkyy suomalaisten aamupalapöydässä
Elintarviketeollisuuden raaka-ainekustannukset laskevat hieman tänä vuonna, mutta jäävät selvästi aiempaa korkeammalle tasolle. Kustannuskehitys eriytyy myös eri alatoimialojen välillä. Kustannusten laskusta hyötyvät ensimmäisenä lähellä alkutuotantoa toimivat yritykset.
Kustannusten erisuuntainen kehitys näkyy kuluttajille saakka. Esimerkiksi monen suomalaisen aamupalapöytään kuuluvia appelsiinimehua ja kahvia valmistavien yritysten kustannukset ovat huipussaan, kaurahiutaleiden puolestaan laskussa.
– Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt lisäävät raaka-aineiden jyrkkää hintavaihtelua. Yritysten kyky ennakoida tulevia riskejä korostuu, Ismail muistuttaa.
Sadon määrä riittää elintarviketeollisuuden tarpeisiin
Sadonkorjuu käynnistyi tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin ja puinnit ovat edenneet joutuisasti.
– Satoarvioiden valossa kotimainen tuotanto riittää pääosin kattamaan elintarviketeollisuuden tarpeen ja kauraa riittää vientiinkin, Elintarviketeollisuusliiton erityisasiantuntija Mari Raininko kertoo.
Tällä hetkellä näyttää, että sadon laatu on kohtuullinen elintarviketeollisuuden tarpeisiin, mutta siinä on alueellista vaihtelua.
Elintarviketeollisuudella on tiukat vaatimukset raaka-aineiden laadulle. Monet niistä perustuvat lainsäädännön ja elintarviketurvallisuuden vaatimuksiin. Lisäksi yrityksillä on omia vaatimuksia, jotta raaka-aine toimisi valmistusprosessissa. Viljalla sellaisia ovat esimerkiksi jyvän koko ja valkuaispitoisuus.
Suomi on kauraviennin mahtimaa
Suomi on yksi maailman suurimpia kauran tuottaja- ja viejämaita. Euroopan maista vain Puolassa viljellään kauraa enemmän kuin Suomessa. Markkinointikaudella 2024/2025 kotimaisesta kaurasta vientiin päätyi arviolta jopa 40 prosenttia. Valtaosa kaurasta viedään jyvinä, mutta tavoitteena on pidemmälle jalostettujen kauratuotteiden viennin lisääminen.
Kauran elintarvikekäyttö on kasvanut jo vuosien ajan ja erityisesti kauratuotteiden viennissä nähdään merkittävää kasvupotentiaalia.
– Kauran elintarvikekäyttöä ovat vauhdittaneet yritysten investoinnit, uusien kauratuotteiden ja -innovaatioiden kehittäminen sekä tutkimusnäyttö kauran terveysvaikutuksista, Raininko sanoo.
*lähde: ETL:n elintarvikkeiden vienti- ja tuontitilastot
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Bate IsmailEkonomistiETL
Puh:040 526 0942bate.ismail@etl.fiMari RaininkoErityisasiantuntija
Puh:050 479 5476mari.raininko@etl.fiKuvat
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Elintarviketeollisuusliitto on ruoka-alan suunnannäyttäjä ja kokoava voima. Edustamme Suomessa toimivia ruoka- ja juomayrityksiä. Tavoitteenamme on uudistuva ja vetovoimainen ruoka-ala, joka luo hyvinvointia koko Suomeen.
Elintarviketeollisuusliiton toiminnan piirissä olevat noin 600 yritystä kattavat kaikki elintarviketeollisuuden toimialat ja elintarviketeollisuuden tuotannon Suomessa lähes kokonaan.
Elintarviketeollisuus on Suomessa kolmanneksi suurin teollinen toimiala, joka työllistää 40 000 henkeä. Ruokia ja juomia valmistavia yrityksiä toimii kaikkialla maassamme.
Koko ruoka-ala (alkutuotanto, elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa ja ruokapalvelut) työllistää Suomessa yhteensä 320 000 henkeä, kun välilliset vaikutukset lasketaan mukaan.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elintarviketeollisuusliitto ry
Kutsu medialle elintarviketeollisuuden joulupuurolle: viherväittämiä vai vastuullisuustekoja – miten kuluttajien luottamus ansaitaan? 18.12. klo 8.30–10.309.12.2024 10:02:23 EET | Kutsu
Suomalaiset elintarvikealan yritykset ovat työskennelleet pitkäjänteisesti vastuullisten toimintatapojen edistämiseksi ja pärjänneet vuosittain erinomaisesti brändien mainetta mittaavissa tutkimuksissa. Samaan aikaan julkista ruokakeskustelua leimaa vahva vastakkainasettelu. Kuinka kuluttaja erottaa todelliset vastuullisuusteot viherpesusta? Mitä yritys voi tai uskaltaa enää sanoa?
Elintarviketeollisuudessa muhii merkittävä investointitarve28.11.2024 09:01:23 EET | Tiedote
Suomalaisen elintarviketeollisuuden kehitys on vakaata, mutta kasvu edelleen hidasta. Tuotannon säilyttämiseksi nykyisellä tasolla ja sen kasvattamiseksi alalla tarvitaan pikaisesti uusia investointeja. Investointeja ovat lykänneet epävarmuus markkinoiden kehityksestä, viime vuosien tuntuva kustannusten nousu ja tempoileva sääntely. Politiikalla on luotava nyt vakautta ja kasvumahdollisuuksia, jotta patoutuneet investoinnit saadaan liikkeelle ja alan kasvu vauhtiin.
Lähtikö Suomi ravitsemussuosituksissa omille teilleen pohjoismaisesta linjasta?27.11.2024 11:09:08 EET | Tiedote
Uudet kansalliset ravitsemussuositukset näyttävät suuntaa kansalaisille, ruokapalveluille ja elintarviketeollisuudelle. Ravitsemussuositusten tärkein tavoite on edistää väestön terveyttä ravitsemuksen avulla. On kuitenkin huomioitava myös kotimaisen elintarviketuotannon merkitys yhteiskunnalle. Ilman huoltovarmuutta ja ruokaturvaa ei ole hyvää ravitsemustakaan.
Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllström ETL:n hallituksen puheenjohtajaksi26.11.2024 16:05:17 EET | Tiedote
Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on valinnut tänään syyskokouksessaan hallituksen vuodelle 2025.
Muistutuskutsu medialle: Miten elintarviketeollisuuden investoinnit rullaamaan – elintarvikealan talouskatsaus ja investoinnit25.11.2024 10:52:36 EET | Kutsu
Elintarviketeollisuuden vipuvaikutus työllisyyteen on eri toimialoista suurin, joten alan kasvulla on kokoaan suurempi merkitys kansantaloudelle. Suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotanto laski vuosina 2022–2023 ja elintarvikkeiden tuonti on noussut ennätystasolle. Keväällä odotettiin kotimaisen tuotannon elpymisen alkaneen. Millainen on tilanne nyt? Entä miltä näyttää vuosi 2025?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme