Audiomedia Oy

Metsäteollisuuden Lindström: Suomeen saatava korkean arvonlisän teollisia investointeja

Jaa
Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström
Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström

Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström odottaa uudelta EU:n komissiolta aiempaa fiksumpaa teollisuuspolitiikkaa. – Me tarvitsemme visiota eurooppalaisesta teollisesta tulevaisuudesta, jossa myös bio- ja kiertotalous on uudella tavalla huomioitu ja jossa houkutellaan uusia korkean arvonlisän teollisia investointeja myös Suomeen.

– Kuten olemme nähneet, uusien investointien saaminen on haasteellista, kun niitä on mennyt Suomen ohi. Eri maiden kesken käydään investoinneista kovaa kilpailua. Tätä eriarvoistaa monien maiden kansallisesti räätälöimät tukipaketit esimerkiksi energiasektorille. Teollisuuspolitiikalle tulee antaa jatkossa uutta sisältöä esimerkiksi biotalouden kautta. 

Lindström muistuttaa, että metsäteollisuuden taloudelliset mahdollisuudet ovat Euroopassa suuret.
 – Kukapa ei haluaisi tulevaisuudessa käyttää uusiutuvaa, biohajoavaa, kierrätettävää ja hiiltä sitovaa materiaalia tuotteidensa pohjana pikemminkin kuin fossiilisista, ehtyvistä materiaaleista valmistettuja tuotteita.

– Tavoitteemme on, että talous ja teollinen toimiala nousee vahvemmin esiin EU:n ilmastonäkökulman rinnalle. EU:n säätely nimittäin vaikuttaa vahvasti siihen, minkälaisessa toimintaympäristössä ja kuinka ennustettavasti teollisuus voi toimia.

Biotalous vahvassa nosteessa -bioekologiasta biotalouteen

Globaalisti biotalous ja bioteknologia ovat Lindströmin mukaan nosteessa. – Tähän tulee nyt vahvasti tarttua ja ymmärtää, että jos me olemme metsäpohjaisen biotalouden edelläkävijöitä ja sen osuus on meillä korkein Euroopassa, monilla eteläisen Euroopan mailla biotalouden vahvuudet ovat muilla aloilla. Tämä mahdollistaa kumppanuuksien löytämisen biotalouden kehittämiseen niidenkin maiden kanssa, joiden bioresurssit perustuvat vaikkapa mereen tai peltoihin.

– Uudelta komissiolta odotamme, että päästään bioekologiasta biotalouteen. Uusien puupohjaisten tuotteiden skaalaus teolliseen valmistukseen vie aikansa. Vaikka niihin liittyy suuria odotusarvoja ja niiden jalostusarvo voi olla tulevaisuudessa korkea, meidän on nykyisillä volyymituotteilla rahoitettava uuden kehitystyö, muistuttaa Lindström.

Metsäteollisuuden tavoitteena on Lindströmin mukaan saada biotalous, biovalmistus ja bioteknologia vahvasti seuraavan komission agendalle. – Sen kehittäminen toisi Suomeen ja koko Eurooppaan valtavasti mahdollisuuksia. On hienoa, että tähän viittaavat signaalit ja viestit Brysselistä ovat vahvistuneet.

Suomi tarvitsee kasvua ja uusia investointeja

Nyt on keskityttävä Lindströmin mukaan siihen, että huolehditaan nykyisen tuotannon kilpailukyvystä sekä siihen, että saadaan uusia tuotteita kehitettyä markkinoille suuremman mittakaavan teolliseen valmistukseen. – Kun Suomen kansantalouden perusta nojaa edelleen pitkälti metsä-, kemian ja teknologiateollisuuden vientiin, on järkevää huomioida teollisuuden kilpailukyky- ja toimintaedellytykset.

–Suomen on tärkeä saada uusia investointeja kasvun käynnistämiseksi. Päinvastoin kuin monissa muissa maissa tämä ”tervetuloa investoimaan meille – asenne” ei ole näkynyt poliittisten päättäjien toimissa riittävästi. Varsinkin pandemian ja energiakriisin jälkeinen geopoliittinen tilanne pakottaa kuitenkin vahvistamaan omavaraisuutta ja pienentämään riskejä.

Lindströmin mukaan on hyvä, että hallituksella on valmisteilla teollisuuspoliittinen strategia, jonka yhtenä tavoitteena on saada puhtaita, korkean arvonlisän teollisia investointeja ja työpaikkoja maahan. – Ne luovat hyvinvointia ja kasvua, ovat erittäin energiatehokkaita ja täyttävät ilmastotavoitteita.

Metsäteollisuuden uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyö tuottaa aikanaan fossiilisia korvaavia tuotteita, joiden valmistus tulisi saada skaalautumaan ylös ja pysymään Suomessa.

Metsäteollisuudella näköpiirissä maltillinen elpyminen

Vaikka rakentamisen ja teollisuuden suhdannetilanne on edelleen heikko, muusta teollisuudesta poiketen metsäteollisuuden näkymät kielivät Lindströmin mukaan maltillisesta elpymisestä. – Vaikka kysynnän kasvu on vaimeaa, se näkyy myönteisenä kemiallisen metsäteollisuuden kehityksessä, mutta sahateollisuuden suhdannetilanne on heikompi.

Lindströmin näkemyksen mukaan Euroopan elpyminen ja Saksan talouden kehitys tärkeimpänä kauppakumppanina vaikuttavat metsäteollisuuden suhdannenäkymiin eniten. – Myös kotimaan poliittiset ratkaisut kuten paikallinen sopiminen, työelämäreformi ja työmarkkinakierros vaikuttavat lyhyellä aikavälillä talouden tunnelmaan, mutta todelliset vaikutukset ja hyödyt näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä.

Somekirjoittelussa yksipuolinen kuva metsäteollisuudesta

Lindström katsoo huolestuneena tendenssiä, mikä mediassa ja somekirjoittelussa metsäasioiden käsittelyssä vallitsee. – Kun asioita käsitellään tietyllä yksipuolisella tulokulmalla, suuren yleisön silmille ne tulevat liian usein vain kielteisessä valossa.

–Kun olemme metsäteollisuudessa tehneet säännöllisesti suomalaisille kyselyjä metsäteollisuuden maineesta, on hämmästyttävää, että se on edelleen erinomaisen hyvä monella alueella. Tämän rinnalla somekirjoittelu antaa hyvin kapean kuvan siitä, mitä valtaväestö metsistä ja metsätaloudesta ajattelee.

Kansainvälisesti tarkastellen puuta jalostavan teollisuuden viime vuonna julkaisema biodiversiteettitiekartta sai Lindströmin mukaan erinomaisen vastaanoton. – Siinä osoitetaan tiedepohjaisesti, miten monimuotoisuus on Suomessa kehittynyt. Sekä Ilmastotiekartta että biodiversiteettitiekartta ovat erinomaisia dokumentteja siitä, mitä on tehty ja miltä tuleva kehitysura näyttää tämän tiedon valossa.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Kuvat

Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström
Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli

Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt

Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli

Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu

Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p

MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli

Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki

Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli

EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye