Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto aloittaa ensimmäisenä Suomessa talotekniikan yliopisto-opetuksen

Jaa

Tampereen yliopisto aloittaa vuonna 2025 ensimmäisenä Suomessa talotekniikan diplomi-insinööriopinnot. Talotekniikan koulutuksen tavoitteena on edistää hiilineutraalisuutta, energiatehokkuutta ja parantaa sisäilmaa. Koulutuksen avulla valmistuu innovatiivisia ammattilaisia, joilla on tarvittava osaaminen rakennetun ympäristön vihreään siirtymään.

Nuoria ihmisiä kirjastossa lukemassa kirjoja ja työskentelemässä läppäreillä.
Dimitra Panopoulou-Huovila TAMK

Nopea teknologinen kehitys ja kiihtyvä digitalisaatio haastavat rakennusalaa uudistumaan. Samalla talotekniikan merkitys kasvaa hiilineutraalisuus- ja energiatehokkuustavoitteiden myötä. Rakennusala on murroksessa, jossa yhteistoiminnalliset hankkeet lisääntyvät ja älykkäät rakennukset vaativat talotekniikan suunnittelijoilta ja urakoitsijoilta entistä vahvempaa roolia.

Yliopistotasoinen koulutus tarjoaa syvällisen ymmärryksen uusista teknologioista ja edistää tutkimusta ja kehitystä alalla. Tampereen yliopiston uuden koulutuksen ansiosta alalle valmistuu jo muutaman vuoden päästä talotekniikkaan erikoistuneita rakennustekniikan diplomi-insinöörejä, joilla on kykyä innovoida ja kehittää teknologioita, hallita kokonaisuuksia ja johtaa vaativia projekteja.  

Tampereen yliopistossa talotekniikan teollisuusprofessorina työskentelevän Piia Sormusen mukaan rakentamisen alalla odotetaan uutta talotekniikan koulutusohjelmaa kuin kuuta nousevaa.

– Talotekniikan koulutuksella varmistamme, että rakennusala ja rakennettu ympäristö pystyvät vihreään siirtymään ja hiilineutraalisuuden edistämiseen sekä takaamaan rakennusten käyttäjien viihtyvyyden, terveyden ja turvallisuuden myös tulevaisuudessa, sanoo Sormunen.

Sormunen korostaa, että uusi koulutus mahdollistaa talotekniikan projektinjohto-osaamisen kasvattamisen niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin teollisuudessakin.  

Tällä hetkellä talotekniikkaa voi opiskella yli kymmenessä suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Erillisiä aineita, kuten esimerkiksi energiatekniikkaa on voinut opiskella yliopistoissa Tampereella ja Lappeenrannassa ja LVI-järjestelmien suunnittelua Aalto-yliopistossa.

Tampereella opintoihin valitaan 20 talotekniikan opiskelijaa lukuvuonna 2025–2026. Opinnot ovat avoinna esimerkiksi talotekniikasta amk-insinööreiksi tai yliopistosta soveltuvalta alalta tekniikan kandidaatiksi valmistuneille.

– Lähtötilanne on, että talotekniikkaa opetetaan osana rakentamistalouden syventymisvaihtoehtoa. Kehitämme kuitenkin opetusta koko ajan vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin, Sormunen lupaa.

Sormunen koordinoi myös tutkijoiden ja yritystoimijoiden Talotekniikka 2030 -yhteistyöhanketta, jonka visiossa korostuu talotekniikan rooli vastuullisessa rakentamisessa.

Talotekniikan yliopistokoulutus tukee myös Suomen taloudellista kasvua ja kilpailukykyä. Koulutetut ammattilaiset voivat auttaa suomalaisia yrityksiä pysymään kilpailukykyisinä kansainvälisillä markkinoilla ja edistää kestävää kehitystä.

Talotekniikan opintosuunta julkistettiin Kiinkon järjestämässä Talotekniikka NEXT -tapahtumassa Helsingissä 1. lokakuuta 2024.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Piia Sormunen
050 476 6731
piia.sormunen@tuni.fi

Kuvat

Nuoria ihmisiä kirjastossa lukemassa kirjoja ja työskentelemässä läppäreillä.
Dimitra Panopoulou-Huovila TAMK
Lataa

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote

Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.

Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote

YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.

Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote

Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.

Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä22.4.2025 11:05:04 EEST | Tiedote

Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye