Riittävällä liikunnalla merkittäviä taloushyötyjä yksilölle ja yhteiskunnalle
Liikkumissuositusten noudattaminen voi tuottaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Hyöty saattaa näkyä sekä henkilön palkkatuloissa että yhteiskunnalle aiheutuneiden terveydenhuoltokustannusten pienenemisenä.

Oulun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa havaittiin, että Maailman terveysjärjestön WHO:n liikkumissuositusten täyttyminen ennusti suurempia tulevaisuuden ansiotuloja verrattuna suosituksia vähäisempään liikkumiseen. WHO:n mukaan ihmisen tulisi harjoittaa 150–300 minuuttia reipasta tai 75–150 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa.
LL, KTM Hanna Junttilan väitöstutkimuksessa selviää, että 31- ja 46-vuotiaina suositusten mukaan liikkuneet normaalipainoiset miehet käyttivät vähemmän perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon palveluita kuin he, jotka eivät saavuttaneet liikkumissuosituksia kummassakaan iässä. Siksi yhteiskunnalle aiheutuvat terveydenhuoltokustannukset olivat pienemmät.
Perusterveydenhuollon kustannukset sisälsivät julkisen sektorin hoitaja-, fysioterapeutti-, lääkäri- ja psykologikustannukset sekä mielenterveyden hoidon ja A-klinikan kustannukset, työterveyshuollon hoitaja-, fysioterapeutti-, lääkäri- ja psykologikustannukset sekä yksityisen sektorin lääkärin ja fysioterapeutin sekä lääkärin kotikäyntien kustannukset.
Ansiotuloilla ei tutkimuksen mukaan ollut vaikutusta siihen, täyttyivätkö liikkumisen suositukset. Tutkimuksessa huomioitiin myös koulutustaso, terveydentila ja elämäntavat, eivätkä ne poistaneet liikkumisen ja myöhempien ansiotulojen ja perusterveydenhuollon kustannusten välisiä yhteyksiä.
”Liikkumisen taloudellisesta merkityksestä on vain vähän tieteellisesti tutkittua tietoa. Tuloksemme viittaavat siihen, että liikunnan edistäminen voi tuoda merkittäviä taloudellisia hyötyjä sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Terveystaloustieteellisestä näkökulmasta liikuntaan panostaminen voidaan nähdä investointina, jonka tulokset näkyvät terveyden lisäksi tuottavuuden parantumisena ja terveydenhuoltokulujen alenemisena”, Hanna Junttila toteaa.
Kansainvälisistä ja kansallisista liikkumisen edistämistoimista huolimatta suuri osa väestöstä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. ”Vähän liikkuvia tulisi yksilöllisesti tukea liikkumaan turvallisesti suositusten mukaan, väestötason toimia liikkumisen edistämiseksi tulisi kehittää ja resursseja suunnata myös ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon”, Junttila sanoo.
Tutkimuksen aineistona olivat Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneet, joilta kerättiin laajoilla kyselyillä ja mittauksilla tietoa elintavoista ja terveydestä. Syntymäkohortti tarjoaa ainutlaatuisen aineiston tutkia liikkumisen talousvaikutuksia väestötasolla hyödyntämällä yksilötason tietoja terveyspalvelujen käytöstä ja kustannuksista sekä rekisteritietoja ansiotuloista.
Ansiotulot 50 vuoden iässä selvitettiin rekistereistä. Liikkumisen määrä selvitettiin 31- ja 46-vuotiaille tehdyllä kyselyllä ja kiihtyvyysanturiin perustuvalla mittarilla 46-vuotiaille. Kyselyllä selvitettyä vapaa-ajan liikkumisen määrää verrattiin Maailman terveysjärjestön WHO:n liikkumissuosituksiin.
Keskeisenä erona aiempiin kustannuksia selvittäneisiin tutkimuksiin oli se, että aineisto sisälsi kaikki terveydenhuoltopalveluiden käyntisyyt, myös liikuntavammaperäiset syyt, jotka aiemmin on tyypillisesti jätetty vastaavissa tutkimuksissa huomioimatta.
Lääketieteen lisensiaatti, kauppatieteiden maisteri Hanna Junttila väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 11.10.2024. Lääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Liikkumisen yhteys tuottavuuteen ja perusterveydenhuollon kustannuksiin (Associations of physical activity with productivity and primary healthcare costs). Vastaväittäjänä toimii professori Katja Pahkala Turun yliopistosta ja kustoksena professori Raija Korpelainen Oulun yliopistosta ja ODL Liikuntaklinikasta. Väitöstilaisuus alkaa Oulun Diakonissalaitoksen Wegelius-salissa, Albertinkatu 16, klo 12.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
LL, KTM Hanna Junttila, p. 083132154, hanna.e.junttila@student.oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Uudet professorit esittäytyvät Oulun yliopistossa juhlaluennoilla ti 8.4.2025 klo 13–152.4.2025 12:16:00 EEST | Tiedote
Kuinka semanttinen viestintä määrittelee tietoliikenteen? Millainen on ohjelmistoarkkitehtuurin tulevaisuus, tai entäpä resilienssi yksilöllisesti ja alueellisesti? Kuulemme myös teräksen laatukysymyksistä, kun uudet professorimme johdattelevat kuulijoita ajankohtaisten tutkimusteemojensa äärelle kaikille avoimilla juhlaluennoilla Linnanmaan Tellus Stagella tiistaina 8.4.2024 kello 13–15. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyksin.
Suomalainen huoltovarmuus: Viljan varastoinnista sosiaaliseen kriisinkestävyyteen2.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Suomalainen huoltovarmuus on aiempina vuosisatoina perustunut elintarvikkeiden säilöntään. 2000-luvulla kriisinkestävyys tarkoittaa myös tiedollista, kielellistä ja sosiaalista huoltovarmuutta.
Professori Mikko Hallman saa lastenlääketieteen arvostetuimman palkinnon1.4.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Rosén von Rosenstein -mitali myönnetään joka viides vuosi kolmelle tai neljälle ansioituneelle lastenlääkärille, ja sen jakaa Uppsalan yliopisto Ruotsissa. Mitalia pidetään maailman arvostetuimpana lastenlääketieteen palkintona. Se on nimetty modernin lastenlääketieteen perustajan Nils Rosén von Rosensteinin mukaan. Professori Hallman vastaanottaa palkinnon Uppsalassa 1. huhtikuuta järjestettävässä juhlatilaisuudessa.
Aistiyliherkkyys haastaa arjen – aistikuormituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn27.3.2025 06:37:00 EET | Tiedote
Luokkahuoneen hälinä, kirkas valaistus, hankaava vaate tai suussa omituiselta tuntuva ruoka voivat tehdä tavallisesta arjesta raskasta aistiyliherkälle. Oulun yliopistossa tutkitaan, miten arkipäivän aistikuormitus heijastuu psyykkiseen vointiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn lapsilla ja aikuisilla.
Oulun yliopistoon 18 606 hakijaa yhteishaussa26.3.2025 11:02:26 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 606 hakijaa. Tiistaina 25.3.2025 päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2455 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hiukan viime vuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5239 henkilöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme