Tutkijat onnistuivat rakentamaan kaksi toisiinsa yhdistynyttä verisuoniverkostoa
Tampereen yliopiston tutkijat kehittivät soluviljelyalustan, jolla voidaan rakentaa kaksi erillistä, toisiinsa yhdistynyttä verisuoniverkostoa. Edistysaskeleella voi olla mullistava vaikutus biolääketieteen tutkimukseen. Ihmiskudosten tutkimusmallien eli kudossirujen kehitys tuo merkittäviä taloudellisia hyötyjä lääkekehitykseen, vähentää eläinkokeiden tarvetta ja mahdollistaa personoidut hoidot.
Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan tutkijat onnistuivat kehittämään soluviljelyalustan, jolla kaksi kasvatettua verisuoniverkostoa saatiin yhdistymään toisiinsa. Muodostuneet verisuonet vastasivat kokonsa ja rakenteensa puolesta ihmisen hiussuonia, mikä mahdollistaa ihmisen hiussuoniverkoston tutkimisen myös laboratorio-olosuhteissa. Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -lehdessä 2.10.2024.
– Kahden erillisen verisuoniverkoston yhdistäminen toisiinsa on merkittävä edistysaskel työssämme. Nyt voimme lisätä kunkin verisuoniverkoston ympärille tietylle kudokselle tyypillisiä soluja, kuten esimerkiksi rasvakudoksen ja maksakudoksen soluja, ja tutkia siten kudosten välistä vuorovaikutusta verisuonituksen välityksellä, kertoo tutkimuksen tehnyt väitöskirjatutkija Alma Yrjänäinen Monikudosmallintamisen huippuyksiköstä.
Kudossirut yhdistelevät mikrovalmistusteknologiaa ja solubiologiaa kudosten toiminnan selvittämiseksi. Kudossiruissa pyritään luomaan tutkittaville soluille kudoksen kaltainen ympäristö. Tämä toteutetaan esimerkiksi tuottamalla pumpun tai painovoiman avulla nestevirtaus kudosminiatyyrin läpi, mikä jäljittelee verenvirtauksen aiheuttamaa ärsykettä. Kudosmallin solujen lomaan pystytään lisäämään myös hermotusta ja verisuonia.
Kudosmallien avulla voidaan saada merkittäviä taloudellisia hyötyjä esimerkiksi lääkeainekehitykseen. Asiantuntijat ovat arvioineet, että kudossiruteknologia voisi vähentää lääkekehityksen kuluja jopa neljänneksen.
Myös kansallinen terveydenhuolto hyötyisi kudosmallien käyttöönotosta. Sen eteen on kuitenkin vielä tehtävä paljon kehitystyötä.
– Kuvittele, että tulevaisuudessa voisit saada verenpainetautiin juuri sinulle sopivan lääkityksen yhden verikokeen avulla. Verestäsi eristetyillä kantasoluilla muodostettaisiin verisuoniverkosto, jonka avulla voitaisiin laboratorio-oloissa testata, mitkä markkinoilla olevat verenpainetautilääkkeet olisivat sinun soluillesi sopivia. Näin voitaisiin karsia pois tehottomat tai jopa haitalliset lääkkeet, Yrjänäinen kuvailee.
Kudossiruteknologian huiput kokoontuvat lokakuussa Tampereella
Suomalaiset ja kansainväliset kudossiruteknologian osaajat kokoontuvat Tampereella Finnish Organ-on-Chip kokouksessa 23.–24.10.2024. Tapahtumassa käsitellään myös tieteenalan eettistä näkökulmaa kansainvälisesti tunnetun biolääketieteen etiikan tutkijan Jeremy Sugarmanin johdolla. Tapahtuman järjestää Monikudosmallintamisen huippuyksikkö Tampereen yliopiston Kaupin kampuksella.
Tutustu tapahtumaan ja sen ohjelmaan
Mikä kudossiruteknologia?
- Kudossiruteknologia on 2010-luvulla alkanut monitieteellinen tutkimusala, jossa tutkittavasta kudoksesta tuotetaan sen toimintaa jäljittelevä malli.
- Kantasoluteknologia mahdollistaa sen, ettei esimerkiksi potilaan sydämestä tarvitse eristää soluja sydänmallia varten. Malli voidaan sen sijaan muodostaa helposti eristettävistä verisoluista, jotka uudelleenohjelmoidaan kantasoluiksi ja edelleen sydänsoluiksi.
- Kudosmallin avulla voidaan tutkia esimerkiksi kullekin kudokselle tyypillistä sairautta, ja siten parantaa olemassa olevia hoitokeinoja. Lisäksi mallien avulla voidaan analysoida lääkevasteita ja löytää uusia hoitokeinoja.
- Kudossiruteknologian avulla voidaan vähentää ja korvata eläinkokeita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Alma Yrjänäinen (tutkimus)
alma.yrjanainen@tuni.fi
0504782107
Miina Björninen (tapahtuma)
miina.bjorninen@tuni.fi
0504780585
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme