Tutkijat onnistuivat rakentamaan kaksi toisiinsa yhdistynyttä verisuoniverkostoa
Tampereen yliopiston tutkijat kehittivät soluviljelyalustan, jolla voidaan rakentaa kaksi erillistä, toisiinsa yhdistynyttä verisuoniverkostoa. Edistysaskeleella voi olla mullistava vaikutus biolääketieteen tutkimukseen. Ihmiskudosten tutkimusmallien eli kudossirujen kehitys tuo merkittäviä taloudellisia hyötyjä lääkekehitykseen, vähentää eläinkokeiden tarvetta ja mahdollistaa personoidut hoidot.
Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan tutkijat onnistuivat kehittämään soluviljelyalustan, jolla kaksi kasvatettua verisuoniverkostoa saatiin yhdistymään toisiinsa. Muodostuneet verisuonet vastasivat kokonsa ja rakenteensa puolesta ihmisen hiussuonia, mikä mahdollistaa ihmisen hiussuoniverkoston tutkimisen myös laboratorio-olosuhteissa. Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -lehdessä 2.10.2024.
– Kahden erillisen verisuoniverkoston yhdistäminen toisiinsa on merkittävä edistysaskel työssämme. Nyt voimme lisätä kunkin verisuoniverkoston ympärille tietylle kudokselle tyypillisiä soluja, kuten esimerkiksi rasvakudoksen ja maksakudoksen soluja, ja tutkia siten kudosten välistä vuorovaikutusta verisuonituksen välityksellä, kertoo tutkimuksen tehnyt väitöskirjatutkija Alma Yrjänäinen Monikudosmallintamisen huippuyksiköstä.
Kudossirut yhdistelevät mikrovalmistusteknologiaa ja solubiologiaa kudosten toiminnan selvittämiseksi. Kudossiruissa pyritään luomaan tutkittaville soluille kudoksen kaltainen ympäristö. Tämä toteutetaan esimerkiksi tuottamalla pumpun tai painovoiman avulla nestevirtaus kudosminiatyyrin läpi, mikä jäljittelee verenvirtauksen aiheuttamaa ärsykettä. Kudosmallin solujen lomaan pystytään lisäämään myös hermotusta ja verisuonia.
Kudosmallien avulla voidaan saada merkittäviä taloudellisia hyötyjä esimerkiksi lääkeainekehitykseen. Asiantuntijat ovat arvioineet, että kudossiruteknologia voisi vähentää lääkekehityksen kuluja jopa neljänneksen.
Myös kansallinen terveydenhuolto hyötyisi kudosmallien käyttöönotosta. Sen eteen on kuitenkin vielä tehtävä paljon kehitystyötä.
– Kuvittele, että tulevaisuudessa voisit saada verenpainetautiin juuri sinulle sopivan lääkityksen yhden verikokeen avulla. Verestäsi eristetyillä kantasoluilla muodostettaisiin verisuoniverkosto, jonka avulla voitaisiin laboratorio-oloissa testata, mitkä markkinoilla olevat verenpainetautilääkkeet olisivat sinun soluillesi sopivia. Näin voitaisiin karsia pois tehottomat tai jopa haitalliset lääkkeet, Yrjänäinen kuvailee.
Kudossiruteknologian huiput kokoontuvat lokakuussa Tampereella
Suomalaiset ja kansainväliset kudossiruteknologian osaajat kokoontuvat Tampereella Finnish Organ-on-Chip kokouksessa 23.–24.10.2024. Tapahtumassa käsitellään myös tieteenalan eettistä näkökulmaa kansainvälisesti tunnetun biolääketieteen etiikan tutkijan Jeremy Sugarmanin johdolla. Tapahtuman järjestää Monikudosmallintamisen huippuyksikkö Tampereen yliopiston Kaupin kampuksella.
Tutustu tapahtumaan ja sen ohjelmaan
Mikä kudossiruteknologia?
- Kudossiruteknologia on 2010-luvulla alkanut monitieteellinen tutkimusala, jossa tutkittavasta kudoksesta tuotetaan sen toimintaa jäljittelevä malli.
- Kantasoluteknologia mahdollistaa sen, ettei esimerkiksi potilaan sydämestä tarvitse eristää soluja sydänmallia varten. Malli voidaan sen sijaan muodostaa helposti eristettävistä verisoluista, jotka uudelleenohjelmoidaan kantasoluiksi ja edelleen sydänsoluiksi.
- Kudosmallin avulla voidaan tutkia esimerkiksi kullekin kudokselle tyypillistä sairautta, ja siten parantaa olemassa olevia hoitokeinoja. Lisäksi mallien avulla voidaan analysoida lääkevasteita ja löytää uusia hoitokeinoja.
- Kudossiruteknologian avulla voidaan vähentää ja korvata eläinkokeita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Alma Yrjänäinen (tutkimus)
alma.yrjanainen@tuni.fi
0504782107
Miina Björninen (tapahtuma)
miina.bjorninen@tuni.fi
0504780585
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme