Metsä360 palkintoehdokas Uute: Metsästä terveyttä edistäviä mikrobeja
24.10.2024 07:20:00 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli

Re-Connecting Nature® -mikrobiuute pohjautuu suomalaiseen yliopistokeksintöön. Se vastaa koostumukseltaan rikasta metsästä löytyvää mikrobiyhteisöä ja valmistetaan maa- ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena esimerkiksi kosmetiikkatuotteisiin. Lohjalla toimivan Uute Scientific Oy:n visiona on elämä ilman immuunivälitteisiä sairauksia.
Suomalaiset irtautuneet luonnosta
–Uute tulee suoraan suomalaisesta metsästä. Metsien biodiversiteetti, monimuotoisuus, on avainasemassa hyvinvointimme kannalta. Tämä oivallus on ollut lähtökohtana kehittämällemme mikrobipohjaiselle tuotteelle, joka tukee immuunijärjestelmän tasapainoa, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari.
Kalmarin mukaan mikrobiston monimuotoisuus, jonka luonnosta saamme, on ratkaiseva tekijä siinä, miten hyvin immuunijärjestelmämme toimii ja miten kehomme vastustaa tulehduksia. –Kaupungissa eläminen lisää riskiä monille sairauksille, kuten allergioille ja jopa vakavammille sairauksille, kuten Alzheimerin taudille. Tämä johtuu siitä, että kaupunkiympäristössä altistumme vähemmän luonnon mikrobeille, joita immuunijärjestelmämme tarvitsee pysyäkseen terveenä.
– Olemme irtautuneet siitä luonnollisesta mikrobien maailmasta, joka tukee kehomme puolustusmekanismeja. Luontoaltistus on välttämätöntä, jotta immuunipuolustuksella on mahdollisuus ylläpitää toimintojaan. Luonnon monimuotoisuus, ja erityisesti metsäympäristön mikrobit, voivat olla ratkaisu tähän ongelmaan.
Uute Scientificin tavoitteena on Kalmarin mukaan tuoda nämä luonnon mikrobit osaksi ihmisten arkea, erityisesti kaupunkilaisten elämään. – Olemme tehneet vuosien tutkimusta metsäperäisistä mikrobeista ja niiden vaikutuksista immuunijärjestelmään. Tulokset ovat olleet lupaavia: mikrobit voivat auttaa kehoa ylläpitämään normaalia immuunivastetta ja vähentää tulehduksellisia tiloja.
Metsän monimuotoisuus kuluttajalle
Uute Scientific on luonut uuden tieteenalojen rajapintaan syntyneen ekosysteemin, immunoekologian, jossa ympäristöekologia, metsäteollisuus ja lääketiede yhdistyvät. Toimitusjohtaja Kari Sinivuoren mukaan yrityksen tavoitteena on muuttaa elinympäristömme terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi.
–Olemme kehittäneet mikrobipohjaisen tuotteen, joka tuo metsän biodiversiteetin suoraan kuluttajien käyttöön. Se toimii kuin päivittäinen vitamiiniannos luonnon hyvää, joka auttaa pitämään kehon tasapainossa. Tämä tuote ei ole vain innovatiivinen, vaan se on kestävä ja luonnonmukainen ratkaisu.
Sinivuoren mukaan valmistuksessa käytetään suomalaisista metsistä peräisin olevia mikrobeja. – Suomalaisen metsän monimuotoisuus on erityisen rikas ja puhdas. Metsämme tarjoavat ainutlaatuisen perustan tämän kaltaisille tuotteille, ja se tekee niistä tehokkaita ja turvallisia.
–Olemme tehneet laajaa yhteistyötä eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kehittääksemme tuotteen, joka voi tarjota konkreettisia hyötyjä ihmisten terveydelle. Tähän mennessä olemme suorittaneet useita tutkimuksia, jotka tukevat mikrobien positiivisia vaikutuksia, ja nyt olemme valmiita viemään tämän innovaation markkinoille.
Sinivuori uskoo, että tuote voi parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia maailmanlaajuisesti. – Metsä ei ole vain luonnonvara, vaan se on hyvinvoinnin lähde, joka voi auttaa meitä torjumaan modernin elämän tuomia haasteita. Haluamme olla mukana viemässä tätä oivallusta eteenpäin ja tuoda metsän hyödyt jokaisen ulottuville, olivatpa he missä päin maailmaa tahansa.
Metsä360 palkinto 2024
LUT-yliopisto ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö ovat jakaneet yhteistyössä vuodesta 2020 alkaen 30 000 euron suuruisen tunnustuksen. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston ja Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen.
Palkinto voidaan myöntää henkilölle tai organisaatiolle, joka on onnistunut nostamaan metsän jalostusarvoa tai luomaan edellytykset ja mahdollisuudet metsän jalostusarvon kasvattamiselle. Palkinto kunnioittaa visionäärisen teollisuusneuvos Eino Kollin (1925–2016) perintöä ja elämäntyötä metsien parissa.
Vuoden 2024 Metsä 360-tunnustuspalkinnon finalistit on valinnut LUT-yliopiston ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiön edustajista koostuva asiantuntijaryhmä.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna Kalmari, johanna.kalmari@uutescientific.com
Kari Sinivuori, kari.sinivuor@uutescientific.com
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Ex-puoluesihteeri Panu Laturi: Ilmastopolitiikassa poteroista käytännön ratkaisuihin13.8.2026 10:38:54 EEST | Artikkeli
Vihreiden ex - puoluesihteerin Panu Laturin mielestä metsästä on tullut ratkaisuja jarruttava ideologinen kysymys suomalaiseen politiikkaan. – Suomessa vihreän liikkeen identiteetti on rakentunut vahvasti metsäkysymysten ympärille, kun esimerkiksi Saksassa vihreän politiikan keskeinen lähtökohta oli ydinvoiman vastustaminen. Tämän seurauksena metsätalous on Suomessa saanut symbolisen aseman, jossa kompromissien löytäminen on vaikeutunut.
Rakennusneuvos Veli Hyyryläinen: Puurakentaminen on ilmastotavoitteiden käyttämätön voimavara3.8.2026 12:13:12 EEST | Artikkeli
Vaikka puurakentamista on Suomessa edistetty erilaisilla poliittisilla tavoitteilla jo 1990-luvulta lähtien, puun osuus rakentamisesta ei ole kasvanut siinä mittakaavassa kuin alan toimijat ovat odottaneet. Moduulirakentamiseen erikoistuneen Elementit E Oy:n hallituksen puheenjohtaja, rakennusneuvos Veli Hyyryläinen näkee syyn ennen kaikkea siinä, että tavoitteita ei ole muutettu käytännön päätöksiksi. –Erityisesti julkinen rakentaminen voisi toimia puurakentamisen veturina, jos vähähiilisyystavoitteita sovellettaisiin johdonmukaisesti.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala: Ilmastopolitiikan painopiste on päästöjen vähentämisessä6.7.2026 13:10:27 EEST | Artikkeli
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan mukaan suomalainen metsäkeskustelu on ajautunut tilanteeseen, jossa metsät nähdään liian usein ilmasto-ongelmana eikä osana ratkaisua. –Ilmastopolitiikan tärkein tehtävä on edelleen fossiilisten päästöjen vähentäminen, samalla kun metsiä hyödynnetään entistä korkeampaa arvonlisää tuottavien uusien biotuotteiden, hiilen talteenoton ja puhtaiden investointien perustana. Hallitus ei valmistele hakkuurajoituksia, vaan uskoo metsien kasvun vahvistamiseen, teknologisiin innovaatioihin ja aktiiviseen EU-vaikuttamiseen.
Lapwall Oyj:n Sauli Ylinen: Datakeskuksissa tavoitellaan vähähiilistä rakentamista23.6.2026 10:50:15 EEST | Artikkeli
Datakeskusten rakentaminen on noussut Suomessa yhdeksi rakennusalan merkittävimmistä kasvusegmenteistä. – Kun miljardiluokan investoinneissa jokainen viivästynyt päivä voi maksaa valtavia summia, rakentamisen tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi nousevat nopeus, toimitusvarmuus, tekninen laatu ja riskienhallinta, sanoo esivalmistettujen puuelementtien rakentamiseen erikoistuneen LapWall Oyj:n tuote- ja kehityspäällikkö Sauli Ylinen. Datakeskusrakentaminen uudistaa rakentamisen toimintamalleja Vuoden 2025 elokuussa YIT uutisoi rakentavansa Kajaaniin XTX Marketsin toisen datakeskuksen, mihin LapWall toimitti kattoelementtiratkaisun. – Hanke osoittaa, että puuratkaisut soveltuvat myös kaikkein vaativimpiin teknisiin ympäristöihin. Datakeskusrakentaminen on paljon enemmän kuin yksi nopeasti kasvava markkina. Se on laboratorio, jossa kehitetään tulevaisuuden rakentamisen toimintamalleja ja jossa suomalainen puurakentaminen voi näyttää koko potentiaalinsa. Ylisen mukaan datakeskusrakentaminen ei
Pääjohtaja Olli Rehn: Metsistä on tullut ilmastopolitiikan sivujuonne17.6.2026 12:19:41 EEST | Artikkeli
EU tarvitsee metsäartiklan EU tuottaa runsaasti metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä, mutta unionilla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa eikä metsille omaa oikeudellista perustaa. – Vaikka metsät ovat Suomen ja Euroopan kannalta hyvin merkittävä luonnonvara, jolla on sekä taloudellista että luonnonarvoihin liittyvää merkitystä, metsiä koskeva päätöksenteko tapahtuu muiden politiikkasektoreiden kautta, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rehn muistuttaa, että monet metsiin vaikuttavat komission aloitteet perustuvat ympäristö- tai ilmastopolitiikan toimivaltaan. –Metsäpolitiikkaa tehdään epäsuorasti. Metsäpolitiikan kansallinen toimivalta näyttää paperilla vahvalta, mutta käytännössä metsiin vaikutetaan ympäristöartiklojen nojalla. Se johtaa helposti siihen, että Suomen ja muiden metsämaiden kannalta tärkeät taloudelliset näkökulmat jäävät vähemmälle huomiolle. –Tasapaino on horjahtanut. Omana aikanani komissiossa metsiä tarkasteltiin kolmesta suunnasta: ympäristöpolitiikan,
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


