Audiomedia Oy

Metsä360 palkintoehdokas Uute: Metsästä terveyttä edistäviä mikrobeja

24.10.2024 07:20:00 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa
Johanna Kalmari ja Kari Sinivuori
Johanna Kalmari ja Kari Sinivuori

Re-Connecting Nature® -mikrobiuute pohjautuu suomalaiseen yliopistokeksintöön. Se vastaa koostumukseltaan rikasta metsästä löytyvää mikrobiyhteisöä ja valmistetaan maa- ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena esimerkiksi kosmetiikkatuotteisiin. Lohjalla toimivan Uute Scientific Oy:n visiona on elämä ilman immuunivälitteisiä sairauksia. 

Suomalaiset irtautuneet luonnosta

–Uute tulee suoraan suomalaisesta metsästä. Metsien biodiversiteetti, monimuotoisuus, on avainasemassa hyvinvointimme kannalta. Tämä oivallus on ollut lähtökohtana kehittämällemme mikrobipohjaiselle tuotteelle, joka tukee immuunijärjestelmän tasapainoa, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari.

Kalmarin mukaan mikrobiston monimuotoisuus, jonka luonnosta saamme, on ratkaiseva tekijä siinä, miten hyvin immuunijärjestelmämme toimii ja miten kehomme vastustaa tulehduksia. –Kaupungissa eläminen lisää riskiä monille sairauksille, kuten allergioille ja jopa vakavammille sairauksille, kuten Alzheimerin taudille. Tämä johtuu siitä, että kaupunkiympäristössä altistumme vähemmän luonnon mikrobeille, joita immuunijärjestelmämme tarvitsee pysyäkseen terveenä.

– Olemme irtautuneet siitä luonnollisesta mikrobien maailmasta, joka tukee kehomme puolustusmekanismeja. Luontoaltistus on välttämätöntä, jotta immuunipuolustuksella on mahdollisuus ylläpitää toimintojaan. Luonnon monimuotoisuus, ja erityisesti metsäympäristön mikrobit, voivat olla ratkaisu tähän ongelmaan.

Uute Scientificin tavoitteena on Kalmarin mukaan tuoda nämä luonnon mikrobit osaksi ihmisten arkea, erityisesti kaupunkilaisten elämään. – Olemme tehneet vuosien tutkimusta metsäperäisistä mikrobeista ja niiden vaikutuksista immuunijärjestelmään. Tulokset ovat olleet lupaavia: mikrobit voivat auttaa kehoa ylläpitämään normaalia immuunivastetta ja vähentää tulehduksellisia tiloja.

Metsän monimuotoisuus kuluttajalle

Uute Scientific on luonut uuden tieteenalojen rajapintaan syntyneen ekosysteemin, immunoekologian, jossa ympäristöekologia, metsäteollisuus ja lääketiede yhdistyvät. Toimitusjohtaja Kari Sinivuoren mukaan yrityksen tavoitteena on muuttaa elinympäristömme terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi.

–Olemme kehittäneet mikrobipohjaisen tuotteen, joka tuo metsän biodiversiteetin suoraan kuluttajien käyttöön. Se toimii kuin päivittäinen vitamiiniannos luonnon hyvää, joka auttaa pitämään kehon tasapainossa. Tämä tuote ei ole vain innovatiivinen, vaan se on kestävä ja luonnonmukainen ratkaisu.

Sinivuoren mukaan valmistuksessa käytetään suomalaisista metsistä peräisin olevia mikrobeja. – Suomalaisen metsän monimuotoisuus on erityisen rikas ja puhdas. Metsämme tarjoavat ainutlaatuisen perustan tämän kaltaisille tuotteille, ja se tekee niistä tehokkaita ja turvallisia.

–Olemme tehneet laajaa yhteistyötä eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kehittääksemme tuotteen, joka voi tarjota konkreettisia hyötyjä ihmisten terveydelle. Tähän mennessä olemme suorittaneet useita tutkimuksia, jotka tukevat mikrobien positiivisia vaikutuksia, ja nyt olemme valmiita viemään tämän innovaation markkinoille.

Sinivuori uskoo, että tuote voi parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia maailmanlaajuisesti. – Metsä ei ole vain luonnonvara, vaan se on hyvinvoinnin lähde, joka voi auttaa meitä torjumaan modernin elämän tuomia haasteita. Haluamme olla mukana viemässä tätä oivallusta eteenpäin ja tuoda metsän hyödyt jokaisen ulottuville, olivatpa he missä päin maailmaa tahansa.

Metsä360 palkinto 2024

LUT-yliopisto ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö ovat jakaneet yhteistyössä vuodesta 2020 alkaen 30 000 euron suuruisen tunnustuksen. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston ja Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen.

Palkinto voidaan myöntää henkilölle tai organisaatiolle, joka on onnistunut nostamaan metsän jalostusarvoa tai luomaan edellytykset ja mahdollisuudet metsän jalostusarvon kasvattamiselle. Palkinto kunnioittaa visionäärisen teollisuusneuvos Eino Kollin (1925–2016) perintöä ja elämäntyötä metsien parissa.

Vuoden 2024 Metsä 360-tunnustuspalkinnon finalistit on valinnut LUT-yliopiston ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiön edustajista koostuva asiantuntijaryhmä.

Markku Laukkanen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johanna Kalmari, johanna.kalmari@uutescientific.com
Kari Sinivuori, kari.sinivuor@uutescientific.com

Kuvat

Johanna Kalmari ja Kari Sinivuori
Johanna Kalmari ja Kari Sinivuori
Lataa
Johanna Kalmari
Johanna Kalmari
Lataa
Kari Sinivuori
Kari Sinivuori
Lataa

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli

Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot

Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Ilmastokeskustelu jumissa - tiedepaneelien katsottava kokonaisuutta20.2.2026 14:32:30 EET | Artikkeli

Ilmastotavoitteen perusteet ovat osoittautuneet virheellisiksi Suomalainen ilmastokeskustelu on juuttunut keskusteluun metsien nieluista ja hakkuurajoituksista. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäen mukaan ilmastomuutoksen juurisyy, fossiilisten päästöjen vähentäminen, on jäänyt sivurooliin. –Onhan tämä häkellyttävää, että Ilmastopaneeli tarjoaa kapeaan katsantokantaan perustuvia ehdotuksia, jotka eivät tuota ilmaston kannalta ratkaisuja, mutta saattavat tuottaa merkittäviä taloudellisia ja aluepoliittisia seurauksia. Ilmaston kannalta plus–miinus-nollavaikutuksia tuottavat ratkaisut eivät voi olla Lehtomäen mukaan politiikan keskiössä. – Nyt suurimmat päästölähteet energiasektorilla, liikenteessä ja rakentamisessa jäävät sivurooliin. –Tiedepaneelien tehtävänä on tukea päätöksentekoa tieteellisin arvioin, eikä rajata keskustelua yhteen näkökulmaan, vaan avata sitä. Tiedepaneeleilta odotan laajempaa katsantoa ja rohkeutta käsitellä myös epämukavia lähtötietoja, muistuttaa Le

Kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen: Suomi tulee rakentamisen päästöjen vähentämisessä jälkijunassa11.2.2026 12:01:06 EET | Artikkeli

Rakentamislain uudistus velvoittaa vähähiiliseen rakentamiseen Vaikka rakentaminen muodostaa noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä, vasta tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet sitovaksi osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. –Ilmastotavoitteiden olisi pitänyt näkyä rakentamista koskevassa lainsäädännössä jo aiemmin. Ilman sitovia velvoitteita tällä valtavasti päästöjä tuottavalla sektorilla hiilineutraalisuustavoite jäisi saavuttamatta. Tekninen valmius tähän on ollut olemassa, mutta poliittinen ja toimialan yhteinen tahtotila puuttuivat, sanoo lain valmistelutyöhän osallistunut Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen. Kunnianhimoinen puurakentamisen kasvu voisi olla Kuittisen mukaan yksi Suomen merkittävimmistä yksittäisistä ilmastotoimista, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa liikenteen ta

Luken pääjohtaja Johanna Buchert: Ilmastotoimissa keskityttävä fossiilisten päästöjen alentamiseen10.2.2026 09:19:53 EET | Artikkeli

Biopohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia Ilmastokeskustelussa on Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchertin mielestä kadotettu ydinasia. – Keskustelussa on unohdettu ilmastonmuutoksen perimmäinen syy, eli fossiiliset päästöt ja niiden vähentäminen. Biopohjaiset tuotteet tarjoavat keinon korvata fossiilisia tuotteita. Maankäyttösektorin ja erityisesti metsien on Buchertin mukaan vastattava samanaikaisesti useisiin kestävyysvaatimuksiin. – Raaka-aineiden tuotantoa on vahvistettava hyvällä metsänhoidolla ja jalostuksella, luonnon monimuotoisuutta on lisättävä lahopuuta ja sekametsiä lisäämällä sekä turvattava metsien monikäyttö virkistykseen ja muihin ekosysteemipalveluihin. –Suomen kaltaisen metsäteollisuusmaan on kyettävä yhdistämään ilmasto- ja kestävyystavoitteet kilpailukykyyn niin, etteivät päästöt siirry muualle, muistuttaa Buchert. Hakkuurajoitukset eivät tuo globaalia ilmastohyötyä EU:n hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050 mennessä on tiukentanut myös metsien ilmastok

Tutkija Tuomas Niinistö: Lähes puolet Suomen kaukolämmöstä tuotetaan puulla28.1.2026 08:52:32 EET | Artikkeli

Puun poltto energiatuotannossa korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää päästöjä Nykyään noin 45 prosenttia suomalaisista asuu kaukolämmitetyissä kiinteistöissä ja lähes puolet kaukolämmöstä tuotetaan puupohjaisilla polttoaineilla. – Puuenergia on ollut erinomainen vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Tuomas Niinistö. –Suomen energiajärjestelmä on muuttunut voimakkaasti 2000-luvun aikana. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt, turpeen energiakäyttöä on ajettu alas ja uusiutuvan energian osuus on kasvanut nopeasti. Vaikka viime vuosina energiapaletti on monipuolistunut tuuli- ja aurinkovoiman, hukkalämpöjen ja energiatehokkuusinvestointien myötä, puuenergian merkitys maamme energiajärjestelmässä on edelleen erittäin suuri. Poliittiset tavoitteet ovat ohjanneet metsäenergian käytön lisäämiseen. – Puuenergia tarjoaa useita etuja. Se on kotimainen helposti saatavilla oleva polttoaine, joka soveltuu hyvin hajautettuun ener

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye