Niinistön EU-raportti: Suomen yhteistyömallilla on paljon annettavaa Euroopan kriisinkestävyydelle
Presidentti Niinistön tuore EU-raportti antaa EK:n arvion mukaan merkittäviä suuntaviivoja Euroopan turvallisuuden ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Suomen elinkeinoelämä haluaa jakaa kokemuksiaan maamme kokonaisturvallisuuden mallista, johon yritykset ovat osallistuneet pitkälti vapaaehtoispohjalta. EU-laajuisena kehityskohteena EK nostaa esille yritysten tarpeen päästä paremmin hyödyntämään viranomaisten tuottamaa tilannetietoa.
Presidentti Sauli Niinistö luovutti tänään 30.10. EU:n kriisinkestävyyttä koskevan raporttinsa, jonka hän on laatinut EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin toimeksiannosta.
Raportin painoarvo on merkittävä, sillä se antaa tärkeitä syötteitä seuraavan komission työohjelmaan ja erityisesti tulevan varautumisunionin suunnitteluun. Niinistön raportti nostettiin jo etukäteen esille jokaisessa von der Leyenin ohjauskirjeessä, jotka hän syyskuussa osoitti tuleville komissaareille. Tämä kertoo ajattelutavan muutoksesta myös EU-tasolla – varautuminen ja kriisinkestävyys halutaan huomioida läpileikkaavasti kaikilla elämänaloilla ja politiikkalohkoilla.
Nostoja Niinistön raportin teemoista
Raportti kattaa yhdeksän konkreettista rakennuselementtiä. Julkistuksen yhteydessä presidentti Niinistö nosti niissä esiin EK:nkin näkökulmasta tärkeitä ja kannatettavia ehdotuksia:
Varautumisessa on huomioitava kattavasti kaikki uuden turvallisuustilanteen edellyttämät skenaariot. Riskien ja uhkien hallinta edellyttää, että yhteiskunnan kaikki relevantit tahot otetaan koko EU:ssa mukaan.
Niinistö ammensi ehdotuksiinsa paljon sisältöä Suomen kokonaisturvallisuuden mallista, jossa koko yhteiskunta - myös yritykset - on osallistettu kattavasti varautumistyöhön yhdessä viranomaisten kanssa. Varautumisen malli ei voi kaikkialla olla samanlainen, mutta toimivat benchmarkit on Niinistön raportinkin valossa syytä hyödyntää EU-tason suunnittelussa.
EU:n roolia varautumisessa on vahvistettava ja EU-Nato-yhteistyötä on tiivistettävä
EU:ta on Niinistön mukaan syytä hyödyntää alustana, joka vahvistaa tiedonvaihtoa, yhteistyötä, nopeampaa päätöksentekoa sekä kriisinhallinnan skaalautuvuutta. Kokonaisvaltainen varautuminen mahdollistaa myös nykyistä laajemman ja syvemmän EU-Nato-yhteistyön, jolloin sotilaallinen ja siviilivarautuminen tukevat entistä paremmin toisinaan.
Niinistö korostaa, että EU:n seuraavassa rahoituskehyksessä on löydettävä keinot allokoida varautumiseen riittävästi varoja.
Euroopan puolustusteollisuuden tuotantoa on kasvatettava merkittävästi. Kaksikäyttötuotteiden liiketoimintaa on kehitettävä kunnianhimoisesti.
Tämä on myös suomalaisen puolustusteollisuuden ja siihen läheisesti linkittyvien alojen kuten kyberturvallisuusteollisuuden etu.
EK:n viestit EU:n kriisivarautumisen kehittämiseen
Niinistön raportti antaa merkittäviä suuntaviivoja EU:n lähivuosien politiikkaan. Sekä Suomen että elinkeinoelämän on syytä tarttua raportin aloitteisiin. EK toivoo, että niitä eteenpäin vietäessä huomioidaan myös seuraavaa:
- Uudessa turvallisuustilanteessa yritysten merkitys korostuu entisestään. Esimerkiksi hybridiuhkiin varautumiseen vaikuttaa olennaisesti se, että valtaosa EU-jäsenmaiden kriittisestä infrasta on yksityisessä omistuksessa.
- Kriisivarautumisen välttämätön edellytys on pääsy dataan eli analysoituun tilannekuvaan ja sen pohjalta tehtyihin arvioihin. Tässä EK näkee kehitystarpeen sekä Suomessa että EU-tasolla: yritysten olisi tärkeää päästä hyödyntämään nykyistä paremmin viranomaisten tuottamaa turvallisuus- ja riskidataa, jotta ne voivat huolehtia omasta varautumisestaan ja siten tukea koko yhteiskuntaa.
- Yhteiselle intressille perustuva motivaatio on usein parempi tapa sitouttaa eri toimijoita kuin sääntelyn tuoma pakko. Näin Suomessakin on saatu hyviä tuloksia. Siksi EK kannattaa yrityksille velvoittavaa sääntelyä vain, kun se on ehdottoman välttämätöntä.
Lisätiedot:
Arviot EU-prosessiin liittyen:
EU-asioiden johtaja Lotta Nymann-Lindegren, puh. 040 509 6527, valokuvat
Arviot ”Suomen-malliin” ja yritysten huoltovarmuusrooliin liittyen:
johtava asiantuntija Markku Rajamäki, puh. 040 553 9137, valokuvat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Selvitys: Datakeskukset ovat avain Suomen digitaaliseen kilpailukykyyn – tarjoaa Suomelle miljardiluokan kasvupotentiaalin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Datakeskusten rakentamiseen, ylläpitoon ja infrastruktuuriin liittyvä liiketoiminta tarjoaa Suomelle tällä vuosikymmenellä miljardiluokan mahdollisuudet investointien, verotulojen ja korkean osaamisen työpaikkojen muodossa. Selvityksen mukaan Suomessa on julkisesti ilmoitettuja datakeskustoimijoiden investointisuunnitelmia yhteensä 12 miljardin euron arvosta, kokonaispotentiaalin ollessa yli 30 miljardia. Tämä tekee alasta yhden suurimmista yksityisen sektorin investointikohteista lähivuosina.
EU päättää pian 2040-ilmastotavoitteen – päästövähennyksissä huomioitava myös kansainväliset ilmastotoimet15.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
EK toivoo nopeaa sopua EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040. Suomen puhtaan siirtymän investointien etenemiseksi olisi tärkeää, että EU pitää kiinni ilmastopolitiikan johdonmukaisesta suunnasta. Mitä kustannustehokkaammin päästöjä voidaan vähentää, sitä parempi. Siksi EK kannattaa komission esitystä siitä, että pieni osa tarvittavista päästövähennyksistä voitaisiin tehdä myös Euroopan ulkopuolella. EU:ssa lyödään nyt syksyllä lukkoon vuoden 2040 päästövähennystavoite. Komissio julkisti heinäkuussa oman esityksensä 90 prosentin tavoitteesta (vertailuvuosi 1990), josta jäsenmaat hakevat sopua ilmastoministerien kokouksessa 18.9. Myös parlamentti käsittelee esitystä syys-lokakuussa. Päätöstä tarvitaan myös marraskuussa pidettävää YK:n ilmastokokousta varten. Komission esittämä 90 prosenttia istuu Elinkeinoelämän keskusliiton määrittelemään tavoitehaarukkaan. On Suomen energiasiirtymän edun mukaista, että EU etenee johdonmukaisesti päästövähennyspolullaan, arvioi EK:n
EK:n Vientibarometri: 40 prosenttia vientiyrityksistä uskoo kasvuun, tullit iskevät USA-kauppaan13.9.2025 00:00:00 EEST | Tiedote
Markkinoiden epävarmuudesta huolimatta 40 prosenttia Suomen vientiyrityksistä uskoo ulkomaankaupan kasvuun lähikuukausina. Trumpin tullit haastavat vientiä USA:han, sillä lähes 60 prosenttia pelkää sen vähenevän. Valtaosa yrityksistä aikoo siirtää tullimaksut asiakashintoihin. Viennin vetoapua kaivataan uusilta kasvumarkkinoilta – Etelä-Amerikan EU-Mercosur-sopimuksen pikainen voimaantulo tulisi tarpeeseen. EK:n tuoreen Vientibarometrin mukaan 40 prosenttia yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan seuraavan 6 kuukauden aikana ja 44 prosenttia ennakoi sen säilyvän ennallaan. Vain 15 prosenttia varautuu viennin supistumiseen. Trumpin tullit maksaa amerikkalainen asiakas Presidentti Trumpin asettamat tullit näkyvät tuloksissa: 41 prosenttia yrityksistä arvioi USA-viennin vähenevän hieman ja 15 prosenttia merkittävästi. Vain 2 prosenttia ilmoittaa viennin USA:han loppuvan kokonaan. Peräti 87 prosenttia yrityksistä aikoo siirtää korotetut tullit kokonaan tai osittain amerikkalaisen asiakkaan m
EU:n monivuotinen budjetti: MFF-neuvotteluiden lähtökohdat ovat Suomelle lupaavat – rahoituksen kilpailullisuus varmistettava11.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Komission esitys EU:n monivuotisesta MFF-rahoituskehyksestä vastaa EK:n arvion mukaan hyvin Suomen tarpeisiin. Tärkeitä ovat erityisesti kasvavat panostukset talouden kilpailukykyyn, puolustukseen ja turvallisuuteen, liikenneyhteyksiin sekä Ukrainan tukeen. EK:n tekemä aloite uudesta, merkittävästä EU-tasoisesta investointirahoituksesta on etenemässä, jos kilpailukykyrahasto toteutetaan tarkoituksenmukaisesti. Keskeistä on se, että rahoitusta myönnetään aidon kilpailun perusteella. Lähiviikkoina Brysselissä käynnistyvät jäsenmaiden pitkät neuvottelut, joiden lopputuloksena lyödään lukkoon EU:n tulot ja menot seuraavalle seitsemälle vuodelle (Multiannual Financial Framework 2028 - 2034, MFF). Lähtötilanne on EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan Suomelle parempi kuin aiemmilla neuvottelukierroksilla: ”Komission heinäkuussa esittämät prioriteetit vastaavat hyvin Suomen tavoitteisiin, mutta lopputulos ratkaisee. Suomen etua ajavat mm. ehdotetut panostukset talouden kilpailukyvyn kir
KORJAUS / Tutkimus: Nuorten yrittäjyysasenteet ennätysmyönteisiä – puolet harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä5.9.2025 07:27:30 EEST | Tiedote
Tiedotteeseen on korjattu lause: Yrittäjyys kiinnostaa nuoria enemmän kuin koskaan: 51 prosenttia ilmoitti voivansa toimia yrittäjänä. Määrä on kasvanut viime vuosina, ja kiinnostuneita on nyt 13 prosenttia => PROSENTTIYKSIKKÖÄ enemmän kuin kolme vuotta sitten (2022: 38 prosenttia vastaajista). ============================================================== Elinkeinoelämän keskusliitto EK Nuorten yrittäjyys ja talous NYT Mediatiedote Tutkimus: Nuorten yrittäjyysasenteet ennätysmyönteisiä – puolet harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä Yrittäjän päivän pääjärjestäjänä 5.9. toimiva Elinkeinoelämän keskusliitto EK kääntää huomion tuleviin yrittäjäsukupolviin. Nuorten yrittäjyysasenteet ovat kehittyneet lupaavaan suuntaan Suomessa. Omistajanvaihdosten kannalta on myönteistä, että nuoria kiinnostaa eritoten mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi olemassa olevaan yritykseen. Uuden yrityksen perustaminen kiinnostaa eniten maahanmuuttajaperheiden nuoria. Suomalaisnuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan selviä
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme