Niinistön EU-raportti: Suomen yhteistyömallilla on paljon annettavaa Euroopan kriisinkestävyydelle

Presidentti Niinistön tuore EU-raportti antaa EK:n arvion mukaan merkittäviä suuntaviivoja Euroopan turvallisuuden ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Suomen elinkeinoelämä haluaa jakaa kokemuksiaan maamme kokonaisturvallisuuden mallista, johon yritykset ovat osallistuneet pitkälti vapaaehtoispohjalta. EU-laajuisena kehityskohteena EK nostaa esille yritysten tarpeen päästä paremmin hyödyntämään viranomaisten tuottamaa tilannetietoa.

Presidentti Sauli Niinistö luovutti tänään 30.10. EU:n kriisinkestävyyttä koskevan raporttinsa, jonka hän on laatinut EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin toimeksiannosta.

Raportin painoarvo on merkittävä, sillä se antaa tärkeitä syötteitä seuraavan komission työohjelmaan ja erityisesti tulevan varautumisunionin suunnitteluun. Niinistön raportti nostettiin jo etukäteen esille jokaisessa von der Leyenin ohjauskirjeessä, jotka hän syyskuussa osoitti tuleville komissaareille.  Tämä kertoo ajattelutavan muutoksesta myös EU-tasolla – varautuminen ja kriisinkestävyys halutaan huomioida läpileikkaavasti kaikilla elämänaloilla ja politiikkalohkoilla.

Nostoja Niinistön raportin teemoista

Raportti kattaa yhdeksän konkreettista rakennuselementtiä. Julkistuksen yhteydessä presidentti Niinistö nosti niissä esiin EK:nkin näkökulmasta tärkeitä ja kannatettavia ehdotuksia:

Varautumisessa on huomioitava kattavasti kaikki uuden turvallisuustilanteen edellyttämät skenaariot. Riskien ja uhkien hallinta edellyttää, että yhteiskunnan kaikki relevantit tahot otetaan koko EU:ssa mukaan. 

Niinistö ammensi ehdotuksiinsa paljon sisältöä Suomen kokonaisturvallisuuden mallista, jossa koko yhteiskunta  - myös yritykset -  on osallistettu kattavasti varautumistyöhön yhdessä viranomaisten kanssa. Varautumisen malli ei voi kaikkialla olla samanlainen, mutta toimivat benchmarkit on Niinistön raportinkin valossa syytä hyödyntää EU-tason suunnittelussa.

EU:n roolia varautumisessa on vahvistettava ja EU-Nato-yhteistyötä on tiivistettävä 

EU:ta on Niinistön mukaan syytä hyödyntää alustana, joka vahvistaa tiedonvaihtoa, yhteistyötä, nopeampaa päätöksentekoa sekä kriisinhallinnan skaalautuvuutta. Kokonaisvaltainen varautuminen mahdollistaa myös nykyistä laajemman ja syvemmän EU-Nato-yhteistyön, jolloin sotilaallinen ja siviilivarautuminen tukevat entistä paremmin toisinaan.

Niinistö korostaa, että EU:n seuraavassa rahoituskehyksessä on löydettävä keinot allokoida varautumiseen riittävästi varoja.

Euroopan puolustusteollisuuden tuotantoa on kasvatettava merkittävästi. Kaksikäyttötuotteiden liiketoimintaa on kehitettävä kunnianhimoisesti.

Tämä on myös suomalaisen puolustusteollisuuden ja siihen läheisesti linkittyvien alojen kuten kyberturvallisuusteollisuuden etu.

EK:n viestit EU:n kriisivarautumisen kehittämiseen

Niinistön raportti antaa merkittäviä suuntaviivoja EU:n lähivuosien politiikkaan. Sekä Suomen että elinkeinoelämän on syytä tarttua raportin aloitteisiin. EK toivoo, että niitä eteenpäin vietäessä huomioidaan myös seuraavaa:

• Uudessa turvallisuustilanteessa yritysten merkitys korostuu entisestään. Esimerkiksi hybridiuhkiin varautumiseen vaikuttaa olennaisesti se, että valtaosa EU-jäsenmaiden kriittisestä infrasta on yksityisessä omistuksessa.
• Kriisivarautumisen välttämätön edellytys on pääsy dataan eli analysoituun tilannekuvaan ja sen pohjalta tehtyihin arvioihin. Tässä EK näkee kehitystarpeen sekä Suomessa että EU-tasolla: yritysten olisi tärkeää päästä hyödyntämään nykyistä paremmin viranomaisten tuottamaa turvallisuus- ja riskidataa, jotta ne voivat huolehtia omasta varautumisestaan ja siten tukea koko yhteiskuntaa.
• Yhteiselle intressille perustuva motivaatio on usein parempi tapa sitouttaa eri toimijoita kuin sääntelyn tuoma pakko. Näin Suomessakin on saatu hyviä tuloksia. Siksi EK kannattaa yrityksille velvoittavaa sääntelyä vain, kun se on ehdottoman välttämätöntä.

Lisätiedot:

Arviot EU-prosessiin liittyen:
EU-asioiden johtaja Lotta Nymann-Lindegren, puh. 040 509 6527, valokuvat

Arviot ”Suomen-malliin” ja yritysten huoltovarmuusrooliin liittyen:
johtava asiantuntija Markku Rajamäki, puh. 040 553 9137, valokuvat