Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit
7.11.2024 07:45:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.

Ilmastomuutoksen hillintään tarvitaan uusia energian tuottamisen ja varastoimisen tapoja. Niiden toteuttamiseksi tarvitaan kaivoksia ja akkuteknologiateollisuutta myös Suomeen. Viime aikoina huolta on aiheuttaneet erityisesti jätevesien suuret sulfaattikuormat vesistöihin. "Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että sulfaatti voi aiheuttaa haittoja erityisesti järvien eliöille", kertoo erikoistutkija Jouni Lehtoranta Sykestä. Aihe on ajankohtainen myös siksi, että vesiympäristölle haitallisten aineiden asetuksen päivittämistä aletaan tarkastella lähiaikoina.
Sulfaatti haittaa järvien eliöitä
Sulfaatin eliöille haitatonta pitoisuutta on tutkittu Jyväskylän yliopiston ja Syken tutkimuksissa. "Myrkyllisyystestien perusteella korkeat sulfaattipitoisuudet aiheuttavat haittoja erityisesti järvissä, joissa on luonnostaan niukasti sulfaattia. Suolaisuuteen sopeutuneet Itämeren eliöt näyttävät sietävän paljon korkeampia sulfaattipitoisuuksia kuin järvien eliöt", kertoo erikoistutkija Matti Leppänen Sykestä.
Sisävesien ja Itämeren murtovedessä esiintyville eliöille tehtiin sekä lyhyt- että pitkäkestoisia sulfaattialtistuksia. Turvallinen sulfaattipitoisuus järviveden pitkäkestoisessa altistuksessa vaihteli välillä 39–65 milligrammaa litrassa. Lyhytkestoisessa altistuksessa pitoisuus vaihteli välillä 257–339 milligrammaa litrassa. "Murtovesilajiston turvalliset pitoisuudet ovat vasta tarkentumassa, mutta haitaton pitoisuus vaikuttaa olevan huomattavasti suurempi kuin järvissä", arvioi Leppänen.
Syke esittää raja-arvoja
Sulfaattia ei nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi, eikä se ole Suomessa vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksessa. "Sulfaatti pitäisi lisätä asetukseen ja sille olisi asetettava tieteellisesti johdetut ympäristönlaatunormit", arvioi erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen Sykestä.
Normit tarvitaan erikseen sisävesille ja rannikkovesille. Syken ehdotus sisävesien vuoden keskiarvopitoisuuden laatunormiksi on 39 milligrammaa litrassa ja hetkellisen pitoisuuden ympäristönlaatunormiksi 279 milligrammaa litrassa. Tutkimusten valmistuessa myös rannikkovesille tullaan ehdottamaan sulfaatin ympäristönlaatunormeja.
"Sulfaatin haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää sijoittamalla jäteveden purkupaikka alueelle, jossa jätevesi laimenee nopeasti ja laimentunut vesi kulkeutuu virtausten mukana alavirtaan tai ulkomerelle. Soveltuvin purkupaikka on löydettävissä mallintamalla. Myös mahdollisuuksia sulfaatin poistamiseksi tuotantoprosessin aikana on selvitettävä", sanoo Jouni Lehtoranta.
Kaivos- ja akkuteknologiateollisuus ovat vihreässä siirtymässä välttämättömiä. Julkaisu korostaa kuitenkin, että myös vihreän siirtymän hankkeissa on tärkeää tarkastella ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Tarkastelun tulee sisältää ilmaan, maaperään ja veteen kohdistuvat vaikutukset ja tuotannon koko elinkaaren aikaiset vaikutukset.
Syke Policy Brief: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit
Lisätietoa
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus Syke, puh. +358 295 251 363, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Matti Leppänen (tutkimukset sulfaatin haitallisista vaikutuksista), Suomen ympäristökeskus Syke, puh. p. +368 295 251 368, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen (vaarallisten ja haitallisten aineiden asetus), Suomen ympäristökeskus Syke, puh. +358 295 251 421, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkimusprofessori Antti Belinskij (ympäristöoikeus), Suomen ympäristökeskus Syke, +358 295 251 088, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kaikki Syke policy Brief -julkaisut:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Suomen uhanalaisinta suoluontoa kartoitettiin – lettojen tilanne huolestuttava24.6.2026 09:08:53 EEST | Tiedote
Viisivuotinen maastokartoitus paljasti Suomen lettosoiden tilan huolestuttavan heikoksi. Tilanteen parantaminen vaatii monipuolista keinovalikoimaa ja erityisesti ympäristö- ja luonnonvara-alan toimijoiden sekä maanomistajien tiivistä yhteistyötä.
Kuivuus pitää järvien ja pohjavesien pinnat poikkeuksellisen alhaalla sateista huolimatta16.6.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Alkukesän sateista huolimatta kuivuuden vaikutukset näkyvät edelleen eri puolilla maata. Järvien vedenpinnat ovat yhä selvästi ajankohdan keskiarvojen alapuolella, ja pohjaveden pinnat ovat monin paikoin poikkeuksellisen alhaalla. Vaikka sateet ovat paikoin kohentaneet tilannetta ja pienentäneet akuuttia kuivuutta, vesistöjen ja pohjavesien palautuminen on hidasta. Kuivuustilanteen kehittyminen riippuu loppukesän sademääristä. Kuivuuden vaikutukset voivat jatkua vielä pitkään, vaikka sateita saataisiin lisää. Suomen ympäristökeskus seuraa kuivuustilannetta edelleen aktiivisesti.
Viikkokatsaus 15.–18.6.202611.6.2026 13:29:30 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Kuntien päästöt laskevat edelleen – liikenteen osuus päästöistä kasvaa10.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt laskivat noin 4 prosenttia vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna. Tieliikenteen päästöjen osuus kokonaispäästöistä kasvoi jo noin 30 prosenttiin.
Finlands miljöcentral kartlägger ålgräsängar med drönare i Hangö8.6.2026 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Syke kartlägger ålgräsängar med drönare längs Hangös södra stränder under vecka 24 (8–12.6.2026). Kartläggningen gäller ålgräsängar i grunda havsområden nära stränderna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

