Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit
7.11.2024 07:45:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.

Ilmastomuutoksen hillintään tarvitaan uusia energian tuottamisen ja varastoimisen tapoja. Niiden toteuttamiseksi tarvitaan kaivoksia ja akkuteknologiateollisuutta myös Suomeen. Viime aikoina huolta on aiheuttaneet erityisesti jätevesien suuret sulfaattikuormat vesistöihin. "Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että sulfaatti voi aiheuttaa haittoja erityisesti järvien eliöille", kertoo erikoistutkija Jouni Lehtoranta Sykestä. Aihe on ajankohtainen myös siksi, että vesiympäristölle haitallisten aineiden asetuksen päivittämistä aletaan tarkastella lähiaikoina.
Sulfaatti haittaa järvien eliöitä
Sulfaatin eliöille haitatonta pitoisuutta on tutkittu Jyväskylän yliopiston ja Syken tutkimuksissa. "Myrkyllisyystestien perusteella korkeat sulfaattipitoisuudet aiheuttavat haittoja erityisesti järvissä, joissa on luonnostaan niukasti sulfaattia. Suolaisuuteen sopeutuneet Itämeren eliöt näyttävät sietävän paljon korkeampia sulfaattipitoisuuksia kuin järvien eliöt", kertoo erikoistutkija Matti Leppänen Sykestä.
Sisävesien ja Itämeren murtovedessä esiintyville eliöille tehtiin sekä lyhyt- että pitkäkestoisia sulfaattialtistuksia. Turvallinen sulfaattipitoisuus järviveden pitkäkestoisessa altistuksessa vaihteli välillä 39–65 milligrammaa litrassa. Lyhytkestoisessa altistuksessa pitoisuus vaihteli välillä 257–339 milligrammaa litrassa. "Murtovesilajiston turvalliset pitoisuudet ovat vasta tarkentumassa, mutta haitaton pitoisuus vaikuttaa olevan huomattavasti suurempi kuin järvissä", arvioi Leppänen.
Syke esittää raja-arvoja
Sulfaattia ei nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi, eikä se ole Suomessa vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksessa. "Sulfaatti pitäisi lisätä asetukseen ja sille olisi asetettava tieteellisesti johdetut ympäristönlaatunormit", arvioi erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen Sykestä.
Normit tarvitaan erikseen sisävesille ja rannikkovesille. Syken ehdotus sisävesien vuoden keskiarvopitoisuuden laatunormiksi on 39 milligrammaa litrassa ja hetkellisen pitoisuuden ympäristönlaatunormiksi 279 milligrammaa litrassa. Tutkimusten valmistuessa myös rannikkovesille tullaan ehdottamaan sulfaatin ympäristönlaatunormeja.
"Sulfaatin haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää sijoittamalla jäteveden purkupaikka alueelle, jossa jätevesi laimenee nopeasti ja laimentunut vesi kulkeutuu virtausten mukana alavirtaan tai ulkomerelle. Soveltuvin purkupaikka on löydettävissä mallintamalla. Myös mahdollisuuksia sulfaatin poistamiseksi tuotantoprosessin aikana on selvitettävä", sanoo Jouni Lehtoranta.
Kaivos- ja akkuteknologiateollisuus ovat vihreässä siirtymässä välttämättömiä. Julkaisu korostaa kuitenkin, että myös vihreän siirtymän hankkeissa on tärkeää tarkastella ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Tarkastelun tulee sisältää ilmaan, maaperään ja veteen kohdistuvat vaikutukset ja tuotannon koko elinkaaren aikaiset vaikutukset.
Syke Policy Brief: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit
Lisätietoa
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus Syke, puh. +358 295 251 363, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Matti Leppänen (tutkimukset sulfaatin haitallisista vaikutuksista), Suomen ympäristökeskus Syke, puh. p. +368 295 251 368, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen (vaarallisten ja haitallisten aineiden asetus), Suomen ympäristökeskus Syke, puh. +358 295 251 421, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkimusprofessori Antti Belinskij (ympäristöoikeus), Suomen ympäristökeskus Syke, +358 295 251 088, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kaikki Syke policy Brief -julkaisut:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Public defence: Just transformative conservation requires challenging existing structures and strengthening local agency25.9.2026 08:56:00 EEST | Press release
In her doctoral dissertation, Liisa Varumo, M.Sc.Admin, a researcher at the Finnish Environment Institute (Syke), examines questions of environmental justice in diverse nature conservation instruments and their potential to contribute to just transformative conservation. The public defence will take place at the University of Eastern Finland on Friday 2 October 2026 at 12.00.
Väitös: Reilu kestävyysmurros luonnonsuojelussa vaatii rakenteiden haastamista ja toimijuuden vahvistamista25.9.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen tutkija, HTM Liisa Varumo tarkastelee väitöskirjassaan erilaisten luonnonsuojelukeinojen oikeudenmukaisuutta ja niiden mahdollisuuksia edistää reilua kestävyysmurrosta. Väitöstilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 2.10.2026 klo 12.00.
Nostot medialle 24.9.–2.10.202624.9.2026 15:57:23 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa pian ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

