Euroopan metsänomistajien Daniel Komlos: Uuden komission kuunneltava metsänomistajia enemmän

Euroopan metsänomistajien edunvalvontajärjestön CEPF: in neuvonantaja Dániel Komlós odottaa uudelta komissiolta merkittäviä muutoksia metsiä koskevien esitysten laadintaan. – Tähän asti Green Deal on tuonut mukanaan ennennäkemättömän määrän sääntelyä ja aloitteita, mikä on aiheuttanut paineita jäsenmaille ja metsänomistajille.

– Sen liian nopea toimeenpano on herättänyt kritiikkiä. Metsänomistajat kaikissa maissa kokevat, että heiltä ei ole riittävästi kysytty mielipiteitä. Esimerkiksi ennallistamis- ja metsäkatoasetuksen toimeenpanossa ei ole otettu huomioon metsäisten jäsenmaiden olosuhteiden eroja ja yksilöllisiä tarpeita niiden täytäntöönpanossa.

Komlos odottaa, että uuden komisison ohjelmassa biotalous ja erityisesti metsätalous nostetaan yhdeksi painopisteeksi. – Nyt on onneksi merkkejä siitä, että asenne biotaloutta kohtaan on elpymässä ja sille määritellään keskeinen rooli EU:n vihreän siirtymän toteuttamisessa. 

–Seuraava vuosi on ratkaiseva biotalouden, metsiä ja metsätaloutta koskevan tulevaisuuden politiikan kannalta.  Uuden komission ja parlamentin linjauksiin liittyy nyt paljon odotuksia. Kun edellinen komissio käsitteli metsäasioita vain osana ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa hiilinielujen kautta, nyt odotamme suunnan muuttuvan ja metsien kokonaisvaltaisen talousmerkityksen nousevan uusissa aloitteissa esiin. Tämän eteen on tehty nyt erityisesti Suomen ja Ruotsin toimesta töitä.

Metsämaiden asiantuntemus paremmin komission käyttöön

Yhteistyön eri EU-instituutioiden ja metsäalan sidosryhmien kanssa on Komloksen mukaan parannuttava.  – Metsänomistajat ovat toivoneet vahvempaa osallisuutta ja vaikuttavuutta lainsäädäntöhankkeisiin. Nyt tarvitaan pohjoismaisten metsäalan asiantuntijoiden ja poliittisten ryhmien yhteistyötä metsäalaa koskevassa edunvalvonnassa.

–Suomi ja Ruotsi ovat metsäpolitiikan ja kestävän metsänhoidon pioneereja Euroopassa. Näissä maissa on onnistuttu yhdistämään taloudelliset ja ekologiset tavoitteet, ja niiden kokemukset metsien kestävästä käytöstä tulee saada paremmin komission valmistelutyön käyttöön, muistuttaa Komlos.

Esimerkiksi metsäseurantajärjestelmän yhtenäistäminen koetaan Komloksen mukaan varsinkin pohjoismaissa kansallista metsäpolitiikkaa rajoittavana. – Tämä esitys on saanut osakseen kritiikkiä, koska sen nähdään puuttuvan jäsenvaltioiden metsäpolitiikkaan. Metsän seuranta ja kestävän metsänhoidon määrittely ovat monille jäsenvaltioille kansallisia kysymyksiä. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa on pitkä osaamisen historia metsäresurssien hallinnassa ja seurannassa päinvastoin kuin monissa muissa jäsenmaissa.  

Monikäyttöisten metsien rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävät aloitteet ovat vaikuttaneet metsiin ja metsänomistajiin laajasti. – Metsänomistajat odottavat, että heitä pidettäisiin osana ilmastopolitiikan ratkaisua, eikä ongelmana. Kun metsien hiilinielut ovat merkittävä tekijä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, nieluihin vaikuttavat ratkaisut vaativat nykyistä parempaa metsänomistajien kuulemista sekä tiivistä yhteistyötä EU:n ja jäsenvaltioiden välillä. Kun metsäpohjaisilla tuotteilla voidaan korvata fossiilisia, sen korvausvaikutus tulisi näkyä EU:n ilmastopolitiikassa.

–Hiilen poiston sertifiointi on tärkeä askel kohti laajempaa hiilensidonnan hallintaa, koska se vaikuttaa suoraan siihen, miten metsätalous ja hiilen sidonta nähdään ilmastopolitiikassa. Sen kannalta myös metsien biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen on tärkeää.

Komloksen mukaan uuden sertifiointikehyksen on tuettava hiilenpoistotekniikoiden lisäksi kestäviä metsänhoitomenetelmiä sekä hiilinieluina toimivia metsäpohjaisia tuotteita. – Ne korvaavat fossiilisia ja parantavat niiden markkinapotentiaalia. Biotalous tarjoaa valtavia mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämisessä.

–Puupohjaiset tuotteet, kuten puurakennukset ja biomateriaalit, voivat merkittävästi vähentää päästöjä ja korvata fossiilisia raaka-aineita. Biotalouden laajentaminen tukee myös maaseudun taloutta ja tuo uusia työpaikkoja syrjäisille alueille. Puurakentaminen ja biotalouden uusien innovaatioiden kehitys ovat keskeisessä roolissa biotalouden ja ekologisen kestävyyden kasvussa, muistuttaa Komlos.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi