Urheilijoilla merkittävästi parempi työmuisti kuin istumatyötä tekevillä
Jyväskylän yliopiston tutkijoiden julkaisema meta-analyysi paljastaa urheiluun liittyvän tiedonkäsittelyn edun verrattuna ei-urheilijoihin. Urheilijoiden työmuisti oli parempi kuin ei-urheilijoiden ja tämä etu korostui entisestään, kun urheilijoita verrattiin istumatyötä tekeviin henkilöihin.

Kognition eli ihmisen tiedon käsittelyn tutkimuksessa on kiinnitetty viime aikoina yhä enemmän huomiota urheilun ja työmuistin väliseen suhteeseen. Tähän mennessä ei kuitenkaan ole tehty meta-analyysiä, jossa olisi verrattu urheilijoiden ja ei-urheilijoiden työmuistisuorituksia.
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen Aktiivinen Mieli -ryhmä toteutti tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli laajasti vertailla näiden kahden ryhmän työmuistisuorituksia. He selvittivät myös tekijöiden, kuten urheilulajin ja suoritustason, merkitystä tuloksiin. Tutkimuksen aineisto koostui 21 tutkimuksesta, joihin osallistui yhteensä 1455 henkilöä.
Tulokset osoittivat, että urheilijoilla oli parempi työmuisti verrattuna ei-urheilijoihin urheilulajista ja suoritustasosta riippumatta. Tämä etu oli selvempi, kun urheilijat asetettiin vastakkain istumatyötä tekevän väestön kanssa, verrattuna analyysiin, jossa istumatyötä tekevä väestö jätettiin pois ei-urheilijoiden vertailuryhmästä. Väitöskirjatutkija Chenxiao Wu toteaa, että suurin osa tähän meta-analyysiin sisältyneistä tutkimuksista oli hyvin toteutettuja, eikä niissä ollut merkkejä merkittävästä julkaisuharhasta.
Fyysinen aktiivisuus tukee aivoterveyttä
Tutkimuksen havainnot osoittavat, että urheilun ja paremman työmuistisuorituskyvyn välillä on johdonmukainen yhteys, kun taas istuva elämäntapa näyttää olevan yhteydessä heikompaan työmuistiin.
– Tutkimusryhmämme on aiemmin tutkinut ikääntymisen vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin ja aivotoimintaan ja olemme havainneet, että fyysisesti aktiivinen elämäntapa voi lieventää ikääntymisen kielteisiä vaikutuksia näihin. Nyt saadut tulokset urheilijoilla lisäävät näyttöä, joka tukee urheilun hyötyjä ihmisen tiedonkäsittelyyn, ja korostavat aktiivisen elämäntavan merkitystä aivoterveyden edistämisessä, tutkimusryhmän johtaja, apulaisprofessori Piia Astikainen, kertoo.
Tutkimus on osa Urheilu ja sosiaalinen havaitseminen -hanketta ja sisältyy Chenxiao Wun väitöskirjatutkimukseen, jota apulaisprofessori Piia Astikainen ohjaa. SportsFace-hankkeen tavoitteena on tutkia urheilun vaikutuksia työmuistiin ja sosiaaliseen havaitsemiseen liittyen mittaamalla muistisuorituksia ja aivotoimintaa. Tulokset tuottavat tietoa urheilun, työmuistin sosiaalisen havainnon välisistä yhteyksistä. Tutkimus on parhaillaan käynnissä Jyväskylän yliopiston EEG-laboratorioissa, ja siihen voivat osallistua sekä urheilijat että ei-urheilijat.
Lisätietoja meneillään olevista tutkimuksista löydät Aktiivinen Mieli -tutkimusryhmän sivuilta: https://r.jyu.fi/FL7
Tutkimusartikkeli on julkaistu Memory-lehdessä: https://doi.org/10.1080/09658211.2024.2423812
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia AstikainenApulaisprofessori, FT, kognitiivisen neurotieteen dosentti
Puh:+358408053480piia.astikainen@jyu.fiKirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme