Elintarviketeollisuudessa muhii merkittävä investointitarve

Ruoka-alalla muhii merkittävä investointitarve. Elintarviketeollisuusliiton jäsenkyselyyn vastanneista yrityksistä jopa 70 prosenttia ilmoittaa tarvitsevansa merkittäviä korvausinvestointeja seuraavien viiden vuoden aikana. 

– Jäsenkyselyn perusteella investointitarve alalla on suuri. Yritykset tarvitsevat sekä ylläpitäviä että kasvua tukevia investointeja, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail sanoo.

Epävarmuus markkina- tai kilpailutilanteen kehityksestä, viime vuosien nopea tuotantokustannusten nousu sekä säädösympäristön lisääntynyt arvaamattomuus ovat lykänneet investointien toteuttamista. Lähivuosina investointeja tarvitaan erityisesti tuotantokapasiteetin säilyttämiseksi nykyisellä tasolla. Kasvuun tähtäävät investoinnit ovat harvassa. 

– Sääntelyn jatkuva kiristyminen ja ailahtelu tekevät tulevasta sumuisen. Yritykset tarvitsevat ennakoitavan ja kasvua mahdollistavan toimintaympäristön. Vielä on myös mahdollista peruuttaa haitalliset ruokia ja juomia koskevat veropäätökset, Ismail muistuttaa.

Investoinnit ovat välttämättömiä, jotta ala pystyy vastamaan tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin, kuten vähäpäästöiseen ruokaketjuun ja uusiin tuotteisiin.

Elintarviketeollisuuden edellinen iso uudistumisaalto tapahtui, kun ala 30 vuotta sitten valmistui vastaamaan Suomen EU-jäsenyyden tuomaan uuteen kilpailutilanteeseen. Nyt ala on vastaavan murroksen edessä. 

Kannattavuusvajetta ei paikata vielä tänä vuonna

Kotimaisen elintarviketeollisuuden kehitys on tänä vuonna vakaata, mutta alan kannattavuudessa ei vielä nähdä paluuta kustannusten nousua edeltävälle tasolle. 

Liikevaihto säilyy viime vuoden tasolla eli noin 14 miljardissa eurossa. Samaan aikaan tuotantopanosten kustannukset laskevat noin kaksi prosenttia, ja tuotanto kasvaa hieman alle prosentin.

Myös ruuan vienti ja tuonti pysyvät viime vuoden tasolla. Viennin rakenteessa on kuitenkin pientä muutosta. Tänä vuonna Suomesta on viety viime vuosia enemmän raaka-aineita ja matalan jalostusasteen tuotteita, kuten kauraa. Suomeen puolestaan tuodaan pidemmälle jalostettuja elintarvikkeita.

– Jotta ruokavienti saataisiin kasvuun ja kauppataseen alijäämä käännettyä, on viennin rakenteiden selvittämisestä siirryttävä jo käytännön tekemiseen, Ismail toteaa.

– Kasvavat kauppapoliittiset jännitteet ja mahdollisten tullien asettaminen elintarvikkeille luovat uhkaskenaarion ylitarjonnasta Euroopan sisämarkkinalla. Tämä vaikuttaisi niin Suomen elintarvikevientiin kuin tuontiinkin, Ismail arvioi.

Elintarviketeollisuusliiton jäsenkysely toteutettiin syys-lokakuussa 2024. Kyselyn vastaajat edustavat kattavasti erikokoisia ja eri sektoriluokissa toimivia elintarviketeollisuuden yrityksiä.